maanantai 30. marraskuuta 2009

1. Adventti

Mun ensimmäinen adventtisunnuntai meni aika ihanasti; kävin lukemassa teidän viime postaukseen jättämiä komentteja about sata kertaa ja joka kerta tulin pikkasen iloisemmaksi ja onnellisemmaksi-jos mahdollista.
Kiitos.
KIITOS!

Jossain vaiheessa meinasi käydä itkettämäänkin, mut sit tuli taas jotain muuta menoa :) Missään kohdassa en ehtinyt istuttaa itseäni vastailemaan hurjaan kommenttimäärään.
Mut siis ihan jokaiselle oisin voinut vastata tuhannet kiitokset ja nöyrät kumartelut.

Kommenttien lueskelun lisäksi taiteilin -niinkuin joku jo ehtikin boksissa kyselläkin- joulukortteja.
Mullahan on jo monivuotisena perinteenä ainakin aloittaa joulukorttien teko ensimmäisenä adventtisunnuntaina -kynttilöiden ja glögin kera tietenkin.

Korttitehtaan 2009 satoa:

Valo on heikko, eikä anna väreistä ihan täsmällistä kuvaa. Pohjapahvi on puhtaan valkoista ja pikkupiirustuksien pahvitkin on vähän harmaamman ruskeita.


Käytin aika paljon koristeena noita Laura Ashleyn sametikuvioisia pahveja, joita jäi pikkujoulukutsuista.


Enkeleitä, tonttuja...


Koska korteissa tapahtuu aika paljon piirrosten ja kuviopahvien ansiosta, pidin värit ihan noissa parissa luonnonsävyssä.


Valkoista ja punaista. Ja mustaa tussia ohuena ja paksuna.





Mun askarrellessa kortteja paistoi Asgeir muuten piparkakkutalon (!).
Meillä tuoksui ja tuntui siis ihan joululle ja piparille.

Kun sitten pellit jäähtyivät uunin ja tiskipöydän päällä, menin tietenkin hakemaan lämpimiä makupaloja tuoreista pipareista. Oli se vaan osannut tehdä ihan täsmällisiä seiniä ikkunoineen, kattopaloja ja savupiippuja ja sitten jotain ylimääräisiä jämäpaloja, joista taitoin pienen kulman.
Tosi hyviä. (Ikean valmistaikinaa, suosittelen!)
Nam mehevää, ei yhtään kuivaa ja kovaa.
Taitoin toisenkin.

-Ødela du bilen? Spiste du bilene??

Joo, söin autot. Ne ylimääräiset, epämääräiset jämäpalat oli autoja.
Tietenkin.
Miten en tullut ajatelleeksi, että miesten piparkkutalojen pihalla kuuluis tietenkin olla pari autoa?

lauantai 28. marraskuuta 2009

About bloggin'

Mun bloggailu-uranihan lähti liikkeelle joskus kaksi vuotta sitten Ollin ollessa pikkuvauva, mun asuessani täällä ja kaikkien kysellessä kuulumisia. Ajattelin, et helppo kirjottaa ja välittää meidän vointeja tutuille yhteisesti netin välityksellä.

Kuvia oli harvoin ja nekin kaikki Ollista. Tai maisemista.
Kukaan ei seurannut mun blogia minkään Blogilistan kautta.

Tutut luki.
Äiti lähinnä.




En oikein tiedä missä vaiheessa blogille alkoi kertyä ulkopuolisia lukijoita, mutta samassa suhteessa alkoivat sekä henkilökohtaisemmat kuulumiset että kuvat Ollista vähentyä -ja kuvat minusta lisääntyä.
Kuvailisin edelleenkin mielelläni Ollia enemmän, mutta se jotenkin vaan tuntuu epäluonnolliselta nää netin ulottuvuudet tuntien...

Sen sijaan ihmettelen jatkuvasti, mikä saa minut kuvaamaan itseäni.
En oo koskaan erityisemmin viihtynyt kameran edessä ja kuvat minusta onnistuu harvoin tai näyttää "minulta". Olen oikeasti ihmisenä hiljainen ja vaatimaton enkä mitenkään huomionhakuinen -päinvastoin: punastun helposti ja välttelen kameroita.

Selityksen tähän harrastukseen täytyy tulla ikuisesta kiinnostuksesta vaatetusta ja muutenkin ulkonäköä kohtaan -en tietenkään yritä väittää ettenkö välittäisi miltä näytän. Se vaan on yksi tärkeä osa omaa hyvinvointia ja kohteliaisuutta kanssaihmisiä kohtaan. Osa mun itsetuntoa, -arvostusta ja identiteettiä.




Mut kyllähän tää päivänasu -hommailu tuntuu olevan (alle) parikymppisten opiskelijoiden hommaa. Sellaisten nuorten naisten, joilla oikeesti on aikaa ja intohimoa panostaa pukeutumiseen ja seurailla trendejä. Joilla on oikeasti jotain annettavaa lukijoille.

Toki toivon, et munkin blogista saa jotain irti ja inspistä, sehän mun suurin motivaattori ja oma inspiraation tuoja on. Mut ei pelkästään pukeutumiseen, vaan ihan koko elämään ja asenteeseen.
Niin, että teilläkin ois helpompi olla, nauttia elämästä :)

Vaikka mainitsinkin ikäasian tossa pari kappaletta sitten, oon ehdottomasti sitä mieltä, ettei tyylibloggailu millään tavalla oo iästä riippuvainen seikka. Aikuisempia bloggaajia saisi olla enemmänkin. Onko ne sitten ne asenteet ja yleiset ennakkoluulot sekä kunkin fiksun aikuisen naisen oma ylpeys, joka estää tällaista herrastamasta, en tiedä. Mietin kuitenki joskus, mikä minussa mahtaa olla, että tykkään tästä. ;) Heh.

Mutta bloggaisinko vaatteista, jos asuisin Suomessa?
Tuskin.
Nyt koen, että mulla on muutenkin syytä.

Eikä muuten kukaan Norjan kavereista tiedä tästä.




Sit mun on kiitettävä teitä mukavia ja fiksuja lukijoita siellä, että jaksatte pitää mun mielenkiintoa yllä. Te ootte niinku mun kaveriporukkaa enkä tahdo hengata minkään moukkien kanssa ;)

Joskus ihmettelen muissa blogeissa ihan tosissani, mikä saa lukijan jättämään ihan tyhmää negatiivista palautetta. Ihan selkeästi vaan tarkoituksena pahoittaa bloggarin mieli. En vaan tajua.
Se veis mun mielenkiinnon kirjottajana ihan kokonaan.
Jos lukijat olisi niin moukkia, et ne mieluummin jättäis haukkuja kuin pitäis suunsa kiinni.
Kuka haluaa oikeassa elämässäkään antaa itsestään sellasen kuvan?
Kuka haluaa osoittaa käytöstapojen puutetta möläyttelemällä ihan tyhmiä ja pahoittamalla toisen mieltä?

Niin paljon mukavampia ovat ihmiset, jotka osoittavat tilannetajua ja sympatiaa ja jotka mieluummin alentavat itseään huomatessaan toisen tason sitä vaativan sen sijaan että nostattaisivat itseään toisen heikkouksien kustannuksella.

Mielipiteitä saa ja pitää sanoa -kuten myös olla erimieltä.
Te ootte mahtavan positiivisia, kannustavia ja osaatte ihanasti jättää asiallista palautetta!
Kiitos :)

Hyvää viikonloppua! :)

torstai 26. marraskuuta 2009

Jumpat... FERDIG!!

Viimeinen jumppa vedetty kunnialla, nyt mun tuntini tippuu joulukuun lukujärjestyksestä kokonaan pois, yhyy!
Mut Jeee kuitenkin! :) Ihan passeli aika lopettaa.

Eli voinkin sit ihan vaan keskittyä tähän kilojen keräämiseen, parhaillaan syön voileipää kermajuustolla (en ees tiedä paljon täs on rasvaa, varmaan puolet :P) ja kahvia kermalla :D
Ois niin kiva pitää edes osa tätä pyöreyttä vielä raskauden jälkeenkin...




Yks mitä tajusin tänään kaipaavani -joka kai raskauden tähden on jäänyt vähän unholaan, on sirot, korolliset kengät. Koko syksyn oon pitänyt jotain matalia saappaita tai Uggseja (tai lenkkareita öhöm).


Olen aina tykännyt korollsista, naisellisista kengistä ja ihan Ollin vauva-ajankin käytin paljon. Hitsi miten ne on tippunut käytöstä...? No, tänään kaivoin yhdet vaaaanhat suosikit kaapista:



Paita ASOS
(Hartia)huivi Stockmann
Leggarit Vila
Kengät ?.. Tallinnasta v.2000?


Huomanette meidän uuden seinäkoristeen; alan ihan toden teolla siivoomaan näitä seiniä tyhjiksi -tai siis vaihtamaan jotain minimalistisempaa keventämään lookkia. Tästä sydämestä tulee ihan varmasti juttua enemmin ens viikon alussa kun saan vihdoin sellaisen valkoisen penkin tohon alle... <3




Joku kysyi vielä kommenttiboksissa miltä tää tuloste näyttää lyijykynäluonnostelun kera, joten here you are:



Ei tota pahemmin siis huomaa jollei nenä kiinni kuvassa katso :)
Tollasta sotkua!


No niin nyt sit taas ne lenkkarit jalkaan ja lenkkeilemään Ollin päiväkotiin = hakemaan se pikku söpöliini kotiin! <3

maanantai 23. marraskuuta 2009

Raskaana ei vaan jaksa kaikkee...

Nyt alkaa sit hormonit hyrräämään niinku raskaanaolevilta odotetaankin.
Oon itkeskellyt valehtelematta joka ikinen päivä.
Ihan mistä syystä tahansa.

Vasta viime yönä tajusin, et mul on myös ennennäkemätön (en tod. oo stressaavaa tyyppiä, mut nyt ei pää kestä kaiken muun hormoonipyörityksen ja väsymyksen keskellä) työstressi.

Kerrottakoon nyt vaikka, et perjantai meni isossa sairaalassa eri poleilla juoksennellen ja spesialistien ohjeita vastaanottaen. Olin ehkä kuuden maissa kotona.

Lauantaina suuri osa päivästä näitä polien ohjeistuksia kirjallisksi väsätessä omalla työpaikalla -raporttia, listaa, lomaketta, jatkosuunnitelmaa jne jne.
PLUS että meidän datasysteemi saatiin just uusittua viikonlopuksi eikä kukaan osannut käyttää uutta ohjelmistoa; jouduin laatimaan kaiken käsin.
=Lisää stressiä siitä, saako kaikki varmasti tiedon, mitä jos mun käsinkirjoittamat häviää eikä tetoa löydy sit mistään databasesta. Että voi perse.
=Opettelin lopulta itsekseni käyttämään systeemiä jotenkuten, mikä vei aika paljon aikaa ja hermoja...

Lauantai-iltana meni yhteentoista, sunnuntaina aloitin puol kasilta.
Edelleenkin on pieni pelko pyllyssä, et muistinko nyt kaiken, tuleeko kaikki hoidettua oikein.

MULLA ON NIMITTÄIN KOKO VIIKKO VAPAATA.
XD

En oo ite työpaikalla neuvomasa. Kaikki on ihan mun kirjallisten ohjeiden varassa.

OUJEE.

Pääasia, et alan jo nyt käymään aika normaalikierroksilla -tää viikon vapaa tuntuu aivan superilta.
Laskettuun aikaanhan ei oo enään kuin kuusi viikkoa, et periaatteessa voisin jo jäädä mammalomallekin.
Mut mut.

Tänään oli ihan sellanen olo, et oli pakko saada pukeutua rauhoittavaan, puhtaaseen valkoiseen:



Panta H&M
Paitis Asos mammavaatteista
Tekoturkisliivi Ebaysta
Vyö jostain kirpparilta kymenen vuotta sitten :)



Tukassa aina yhtä helppo sotkuponnari ;)





Inspiratiota tällä kertaa valkoisen paitapuseron keralle antoi norjalainen malli (tai joku sellanen seurapiirineiti?) Aylar Lie tällä ihan täydellisellä turkisliiviyhditelmällä:


 Siis onks tää Aylar kaunis vai...!?
Voi huokaus. 


Sit vielä loppuun yks toinen superkaunis valkoinen yhdistelmä, jostain vanhasta Ellestä(?) nappastu:


<3

torstai 19. marraskuuta 2009

Pikkujouluasuinspiraatiota..... :)

Pikkujoulukausi alkaa olla käsillä.
Kaikki, jotka minut tuntee, tietää myös että rakastan kutsuja enkä koskaan sano ei juhlille.
Ehkä juuri siksi viimeislläni raskanakin viitsin ja jaksan järjestää odottavien pikkujouluja.

Juhliin tykkään panostaa ja ostankin usein vähän erikoisempia ja laadukkaampia vaatteita, jotka kestävät vuodesta toiseen.

Kauheeta mekkofiilistelyä en tänä vuonna saa aikaan mahan rajoittamana, mutta voin ainakin antaa teille vähän inspistä. Teille, jotka voitte pukeutua johonkin normaaliin :)



Nämä mekot poimin Asos.comista, kaikki (mun) silmänpistävän kauniita.

1) Yleensä kartan tällaista tuubiyläsosa-minimekko -yhdistelmää, se vaan menee mun makuuni liian miniksi. Mut tää nyt ei ihan minimini oo ja noi helman röyhelöt oli ihana lisä yksinkertaisuuteen. Love!

2) Super chic. Toimii missä vaan.

3) Vähän överi, mutta niin kaunis... Jos pitäis oikein sävayttää jollain erikoisella.

4) Näistä mun suosikki. Klassinen pikkumusta romanttisella mausteella. Tykkään pituudesta.


Tästä onkin hyvä jatkaa parilla mun omalla suosikilla, joista jonkun olisin varmasti pukenut tämänkin vuoden pikkujouluihin -omasta kapista siis:


Silkkipaitis Odd Molly
Kynähame Philosophy Blues Original
Kaulahelmet (ranteessa) Pilgrim



Tätä yhdistelmää pidin viime vuonna työpaikan pikkujouluissa ja parissa muussa tilaisuudessa. Kynähame on vaan niin hillityn seksikäs.... :) Tää näyttää kamalan pitkältä, mut koska yläosa tulee ihan rintojen alle, ylettyy helma vain juuri polvien yläpuolelle. Tykkään kovasti polvipituudesta -niin että polvet juuri näkyvät. Ei liian mini, mutta jalkojen muotoa usein imarteleva.



Toinen paita, jota oon yhdistänyt PBO:n hameeseen on tää Objektin pitsikoristeinen teeppari. Todella söpö päällä. Tuo romanttisuutta hameen viralliseen linjaan.



Seuraava suosikki on myös ollut jo vuosia käytössä -niissä vähän railakkaammissa yökerhopikkujouluissa... Tässä muuten yks DIY -vinkki: Olen leikannut vanhasta käyttämättä jääneestä teepaidasta tollasen tiikerinpään timanttisilmillä ja muutamalla varovasella, huomaamattomalla pistolla (sekä todella ohuella langalla ja neulalla) ommellut kuvan mekkoon:

             
Silkkimekko Filippa K

Kuvan voi siis helposti irrottaa eikä se jätä mitään jälkiä -sitten kun haluaa taas rauhallisen ja simppelin pikkumustan.



Ja sit tän vuoden pikkujouluasuun, joka on kaikkea  muuta kuin räväkkä pikkumusta :)


Odd Mollyn suloinen mekko on secondhandia Ruotsista ja luulen käyttäväni sitä myös ainakin jouluaattona.

Tämän vuoden pikkujouluasu saakin olla aika kesy ja söpö -sellaisiahan tulevat juhlatkin olemaan :D
Eli ei pikkujouluasun oo oltava mikään kimallejuttu, tällanen vaalea neulottu joulunsävyinenkin menee ihanasti!
Riippuen tilaisuudesta siis.


TYKKÄSITTEKÖ JOSTAIN? :)



Ps. Hylly on saanut pysyä :)

tiistai 17. marraskuuta 2009

Aika reipas

Vihdoin taas vapaata; oon siivonnut (imuroinut ja kaikkee niin et meinas selkään iskee joku ihme kipu), hakenut sekä NAVin et työpaikan äitiyspäivärahaa ja hoidellut tällasia tylsiä juttuja.

Aika reipas.

Vaikka viime yöt on mennyt ihan parin tunnin unilla...

sillä
  • Oon herännyt aamuksi töihin taas aivan liian monena päivanä enkä pitänyt kiinni vapaistani.
  • Pohkeisiin on palannut viime raskaudenkin räväkät suonenvedot, jotka kivasti saa kyllä hereille monta kertaa yöstä.
  • Selällä makaaminen alkaa aiheuttamaan pahoinvointia (olen selinnukkuja) ja
  • kyljen kääntäminen on paitsi kivuliasta, myös aikaavievää kun jalkojen väliin täytyy aina uudelleen asetella joku tyyny.
  • Olli on ollut kipeenä. Päivät menee hyvin ja ihan terveenä, mut yöllä se saa pari kertaa sellasen yskäkohtauksen et laatta lentää. Ei osaa jotenkin vielä kontrolloida tota yskähommaa. Siinä sit vaihdellaan vaatetta ja työnnetään jotain vettä tai hunajaa suuhun.



Ehkä tää kaunis auringonpaiste pitää minua hereillä.
Kuivumaan jääneet kävytkin on avautuneet.



Mulla ulkona:
Marc O Polon ai-van i-ha-na villakangastakki
Mulberryn huvi
Cubuksen "kosebukse"
Kengät ikivanhat Stokkalta, en muista merkkiä



Takin alta löytyy:
Gantin villaneule
American Eaglen paitapusero



Oon siivoilun lisäks askerrellut tänään pienen hyllyn....:


Lamppu Pentik



En tod. tiedä kuinka kauan tää saa tässä olla, veikkaan et lähtee kolmen maissa kun Asgeir tulee kotiin.
Nää on kaks puulaatikkoa, joista toisen ostin kerran jostain antiikkikaupasta Asgeirin mielestä ihan törkeellä hinnalla. Kun "Noita nyt on jokaisen autotallissa" (joku ikivanha Vinmonopolin pullolaatikkomalli) ja se haki sit mulle toisenkin kappaleen vanhemmiltaan -todistusaineistoa ikäänkuin, et kaikilla on.

Ei näitä oo sit missään näkyvillä saanut käyttää.
Tänäänpä rohkaistuin.
Katotaan huomaaks se.

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

DIY talvitunnelma

-Sekalaista inspistä....


KATA KÄVYILLÄ


Nää kaksi kaunista kävyillä koristeltua kattausta on norjalaisesta Bo Bedre -lehdestä. Muutoin valkoinen, moderni ja kliininen kattaus saa lämpöä ja syvyyttä kävyistä.


LUONNON JUOMATIKUT


Taisi olla myös Bo Bedren idea käyttää vanilja tai inkivääritukkuja glögin juomatikkuina ja -sekoittimina lusikoiden sijaan.


TEE ITSE -TALVIVALAISIN


Tää jäämäisen kaunis valaisin sopisi mun mielestä eteiseen, ulkokatokseen tai parvekkeelle kaikkein parhaiten.
Tarkemmat ohjeet ja kuvat tähän löytyy Suomalaisesta Sisustuskirjasta (Anu Jokela, OTAVA 2005).


SUOJAA SORMET


Neulovana ihmisenä ihastuin näihin kuumankupin pidikkeisiin. Ihan huippuja etenkin jos sattuu olemaan korvattomia mukeja. Tämäkin Bo Bedrestä.


KOKOA KYNTTILÄT


Tässäpä kaksi tapaa, joilla aion vielä talven aika koota kynttiläni:
1) Kaunis lintuhäkki. Tällainen pitää saada...
2) Simppeli, luonnon risuista tehty kranssi pöydälle kynttilöiden ympärille.


KÄPYJÄ JA KYNTTILÖITÄ KOTONA


Kävin tänään keräämässä männynkäpyjä ja täytin niillä suuren lasimaljan.



Kapean, korkean maljan täytin kävyillä, maapähkinöillä sekä vanhoilla viinipullon korkeilla (-joo kaikkea sitä on tullut säilöttyä :D)



Sit meillä on yksi pikkuinen, joka ei malta olla puhaltamatta kynttilöitä.... :)



perjantai 13. marraskuuta 2009

I <3 Olivia

Olin tänään kampaajalla.
Mun luottokampaaja Olivia on palannut äitiyslomalta.
OU JEE.




Laitettiin pääosin vaaleita raitoja päälle ja ruskeita alaosiin. Mut on niitä ruskeita muutama tuolla päälläkin.




Viime synnytyksen jälkeenhän leikkasin aika lyhyen tukan, sellasen korvien alle.
Kun tuntui et hiukset putos päästä ja jäljellä oli vain ohut pitkä hiirenhäntä.
Viihdyin polkassa ihan ok, mut nyt tää alkaa olemaan tässä mun omimmassa pituudessa taas.
Josta en seuraavan synnytyksen jälkeen luovu.
Tää on mun pituus.




Kauhean paljon pidempää en edes toivo, mut vähäsen aion kasvatella vielä.
Väri taasen on mun makuun aika täydellinen; skarppi, mutta luonnollinen.



Päivän asuna Vilan jättipaitis ja äitin tekemä neuleliivi



Kampaajalta ostin JÄLLEEN yhden purkin ehdotonta suosikkituotttani; Tigin superstaria. Tuuhentaa ja hoitaa.




TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA!
<3

torstai 12. marraskuuta 2009

Hyvä vauva!

Päivän velvollisuudet hoidettu; jumppa vedetty ja lääkärillä käyty. Nyt on omaa sohva-aikaa ainakin tunti ennen kuin miesväki palaa kotiin.

Vauvakin on velvollisuuksistaan hyvin huolehtinut ja kääntynyt oikein päin; nyt on pää alhaalla menosuunnassa jippii.
Hyvä vauva!

Kohtuu kasvaa just käyrillä ja verikokeet ok.
Mitäs vielä.
Painoa tosiaan se +10 kg.
Verenpaine 100/50, mut kyl sillä vielä pystyssä pysyy.
Viikkoja 32.

Se on ihan varmaan poika.
Mul on nyt ihan sellanen olo.
Pulssitkin on aina niin rauhallisia, ihan ku Ollilla.
Kiivaista pulsseista ne sanoo tulevan tyttöjä :)

Oi että tätä masua tulee kyllä ikävä <3

***

Toinen, kevyempi ilonaihe tuli postissa eilen.
Se etsintäkuuluttamani Gantin tunika.
Maailmassa on vaikka kuinka paljon ihania, pyyteettömästi toisia auttavia ihmisiä; tääkin osti ulkomailta mun paitani ja lähetti postissa. <3
En oo edes maksanut paitaa (kunhan ehdit rakas ystävä niitä maksutietoja laittamaan!:)).
Uskomatonta.
Kiitos!



Yritän säästää tätä ensi vuodelle, eikä toki enää kauaa mahtuiskaan mahan kanssa. Mut on se vaan ihana, en malta nyt olla ihan vähän käyttämättä... :)
Leggarit Only
Saappaat Bianco




Muistinkin sit tänään jumppassa, etten oo toimittanut niille mun verokorttia enkä kirjottanut yhtään tuntilistaa (tai oikeestaan ne muistutti minua).

Itseasiassa mun suunnitelma oli juurikin kerätä koko syksyn palkka ja nostaa se joulukuussa, jolloin valtio nipistää vain puolikkaan veron täällä Norjassa.
Aika ovela suunnitelma, eikö?
Jumpista tulee nyt suurempi summa kerralla ja käteen jää aika paljon enemmän ton puolikkaan veron kanssa.
Täytyy nyt vaan muistaa toteuttaa tää suunnitelma ja toimittaa kortit ja listat asap.


Ihanaa viikonlopun odotusta! ;)