tiistai 3. marraskuuta 2009

Raskaus ja treeni

Syy, miksi nyt olen alkanut miettimään step-tuntini jättämistä äitiyslomalle on oikeastaan flunssa.
Kun viime keskiviikkona otin sen rokotteen, sain heti torstaina kunnon flunssaoireet kuumeineen ja koko viikonlopun keikuin terveen ja sairaan rajoilla -töissä(!!!?!).

Eilen maanantaina vihdoin kuvittelin olevani terve ja painelin tietty salille pilatekseen.
Tänään on jälleen kurkku kipeä.
Ai alentunut vastustuskyky raskaana...?



Todennäköisesti koulutustaustani (terveydenhoitaja/ aerobicohjaaja) ansiosta en oo koskaan kummemmin miettinyt mikä on oikeaa treenaamista, raskaanakaan. Ohjepakki nyt vaan on tuolla takaraivossa ja se järkevin ohje minkä oon kuullut tai voin eteenpäin antaa on, että kaikkea, mikä tuntuu hyvältä, voi ja kannattaa harrastaa.
Loistavia lajeja:

  • viikolle 13 asti kaikki mitä ennenkin on harrastanut, mikä tuntuu hyvälle

  • uinti

  • aerobic (hyppyjä ja nopeita käännöksiä varoen -ei ehkä lainkaan 24. viikon jälkeen)

  • kävely

  • pilates ja jooga

  • spinning (vältä korkeaa sykettä 24.viikon jälkeen)

  • kuntosali (24. viikon jälkeen vain ylläpito -ei kovia painoja)





Raskauden aikanahan sekä hengityselimistön että sydämen kuormitus ja työmäärä kasvaa reilusti. Eikä ihmekään, kun elimistöllä on kaksi systeemiä hapetettavanaan -niin äiti kuin kohtu asukkaineenkin. Hengästyminen tapahtuu tavallista nopeammin ja sydämen ylikuormittuminen on ihan konkreettinen vaara.

Tästäpä syystä noin 24. raskausviikon jälkeen olisi syytä välttää kovasykkeistä treeniä (pulssi ei saisi nousta yli 140 yli 15 minuutiksi) ja pystyttävä keskustemaan. Mulle tosi haasteellista. Omalla tunnilla innostuu aina ja oon ihan varmasti vetäny steppini yli 45min yli 140-150 pulssilla.

Näillä mun viikoilla kuitenkin vauvan pulssi nousee siinä missä munkin ja mikä pahinta; mun sydän ylikuormittuu ja hapen kuljetus istukkaan (vauvalle) saattaa heikentyä.

Kovaa treenaamistani voin puolustaa kuitenkin sillä, että koko tunnin pystyn pitämään jatkuvaa puheenpulputusta yllä -jopa huutamaan ;) ja kaikki tuntuu hyvälle. Täytyy muistaa, että mitään yleispäteviä sääntöjä ei oo olemassa ja treenaamiseen tottunut kroppa kestää keskivertosuosituksia enemmän.

Mut vatsalihasliikkeitä, etenkin niitä suoria istumaannousuja kannattaa alkaa vähentämään; vaikka vahvat vatsalihakset ovatkin hyvä apu synnytksessä ja ponnistusvaiheessa, voi viime viikkojen treenailu piukentaa niitä ihan repeämisvaaraan asti. JA kun vatsa alkaa olemaan tarpeeksi suuri, ovat suorat vatsalihakset todennäköisesti venyneet sivuille, jolloin niitä ei edes voi treenata!

Muuta ei suositeltavaa ovat
  • kontaktitlajit, joissa voi saada iskuja sekä esimerkiksi...
  • ratsastus ja kiipeily, joissa puolestaan on putoamisvaara.
  • Turvallinen kuntosalikin (ja vaikkapa BodyPump) voivat muuttua vaarallisiksi, jos painot ovat suuria ja liikkeet repiviä.
  • Kannattaa myös muistaa, että raskausaikana nivelet ovat pehmentyneet ja joustavuus tavallista parempi; varoivaisuutta venyttelyyn.
  • Hypyt ja kohtua hölskyttävät lajit raskauden lopulla, muista myös nivelten kuormittuvuus; kehon paino on tavallista huomattavasti suurempi.





Liikunta raskauden aikana kannattaa ehdottomasti sillä se
  • parantaa hapenottokykyä; mitä kroppa todella tarvitsee
  • pitää yllä lihaskuntoa, jota muutuva keho myöskin tarvitsee
  • helpottaa usein synnytystä kahden edellämainitun ansiosta
  • nopeuttaa raskaudesta palautumista
  • vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja
  • ehkäisee mm. turvotuksia ja suonikohjuja
  • ylläpitää psyykkistä hyvinvointia ja positiivista kokemusta omasta kehosta
  • vaikuttaa tutkimusten mukaan myös vauvan painoon; liikkuvat äidit synnyttävät pienempiä vauvoja (helpompi synnytys)

Huivi ja neule Vila


Mut nyt siis mietin.
Et täytyyks mun jo lopettaa.
Vai pitää vain tää viikko taukoa, et parannun kunnolla tästä flunssasta.
Vai kykenisinkö jopa parantumaan taas parissa päivässä ja pääsisin vetämään sen tuntini torstaina?
EN HALUA LOPETTAA.
En myöskään halua olla liikuntanarkomaani, joka ei ymmärrä omaa parastaan.


Teidän kokemuksia? :)

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Johanna!

Kyllä mä suosittelisin sua jo jäämään mammalomalle jumppien pitämisestä. Voithan liikkua muuten, mutta rauhallisemmin. Kuten itse sanoit: pulssisi on noussut jumppia pitäessäsi suosituksia korkeammaksi. Sen ymmärtää hyvin: kun on siellä edessä kaikkien katseltavana niin ei halua löysäillä. Mutta nyt on ehkä jo aika...

Täällä Suomessa on muuten suositeltu neuvolasta (ja he ovat saaneet ohjeen fysioterapeuteilta) ettei vatsalihasliikkeitä tehdä ollenkaan raskausaikana. Syytä en nyt enää muista kovin hyvin, kun neuvo annettiin vuonna 08 jolloin itse olin raskaana. Myöskään heti synnytyksen jälkeen ei saanut treenata vatsoja vaan piti odottaa useita kuukausiakin, jotta jotkin jutut olivat sulkeutuneet vatsassa... En siis todellakaan muista, miten tarkemmat termit meni (kun en itse ole alan ammattilainen.) Mutta sen verran nyt kuitenkin muistan, että noin ohjeistettiin, ja syy liittyi juuri siihen, että vatsalihakset palautuisivat normaaliksi raskauden jälkeen, eikä raskausaikana (tai synnytyksen jälkeen ennen palautumista) tehtäisi vahinkoa. Muuten noi liikuntasuosituksesi vaikuttivat samoilta kuin mitä itsekin sain. Tsemppiä odotukseen!

Anne

P.S Blogiasi on tosi kiva lukea!

Leena kirjoitti...

Moi,
nyt en tiedä, luinko huonosti vai eikö sitä ollut tekstissäsi, mut musta olennaista ois se, että voi jatkaa sitä mitä tekee muutenkin. Eli jos juoksee, niin jatkaa juoksemista, jos jumppaa, niin jatkaa jumppaamista, niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Mut ettei alottais kärppänä uutta lajia, vaikka raskaus innostaisi liikkumaan.

Sit kiipeilystä, mä ainakin jatkoin kiipeilyharrastustanin niin kauan kun valjaat mahtu päälle, enkä osaa pitää sitä vaarallisena. Ratsastusta taas en ois voinut ajatellakaan, kun en muutenkaan ratsasta. Kiipeilyäkin on tietysti monen laista, riippuu varmaan puhuuko monen köydenpituuden liideistä kallioilla vai yläköysittelystä turvallisessa sisähallissa (kuten varmaan useimmilla suomalaisilla kiipeilijöillä ainakin talvikaudella)

Johanna kirjoitti...

Anne: Kiitti kommentista! :) Vatsapointti oli tosi hyvä ja mun teksti kaipaa tarkennusta; ihan hyvä voi olla jättää kaikki vatsalihakset tekemättä, mut mun mielestä vasta siinä vaiheessa kun maha alkaa kasvaa, sillä silloin ne pitkät suorat vatsalihakset siirtyvät sivuille kohdun ja masun tieltä. Eikä niiden treenailusta siis oikein oo mitään hyötyä. Mutta vinoja vatsalihaksia sekä syviä pieniä oon kuitenkin treenaillut aika pitkään viime raskaudessakin.
Tietty treeni kannattaa pitää koko raskausajan kohtuu kevyenä ettei kehitä mitään super sixpacia :) :)
Viime synnytyksen jälkeen odotin sen suositellun 6vko ennen kuin aloitin treenit uudelleen ja sain kyllä aika nopeasti saman mahani lihaksineen takaisin :) Jos vatsatreenin aloittaa liian aikaisin synnytyksen jälkeen ennen kuin lihakset ovat palautuneet, saattavat ne jäädä auki ja ihan aiheuttaa sellasta pömppöefektiä :)

Leena: Myöskin tärkee pointti toi sun; en yhtään epäile etteikö kiipeilyä vois jatkaa aika pitkälle kun sen osaa ja siihen on tottunut! Just se uuden aloittaminen tai kauhee kuntoiluvimma yhtäkkiä raskaana on vähä kyseenalaista. Kannattaa pysyä niissä lajeissa, jotka hallitsee. Se on turvallisinta liikuntaa! :)

COCO kirjoitti...

Mulla kävi niin että mahanen supisteli jo pelkästä kävelystä ylämäkeen, joten liikunta meilkein kokonaan kiellettiin. Se oli kauheeta, koska olen tottunut liikkumaan monta kertaa viikossa. Pitkiä kävelylenkkejä sitten vain tehtiin ja lihasvoimaa.

Väärinpäin meidän poika oli masussa loppuun asti. Suunnitellulla sektiolla tuli maailmaan. Hyvä niin, koska oli vielä kierrittänyt napanuoran pari kertaa kaulan ympäri. :)

Johanna kirjoitti...

Coco: Noi harjotususpistukset on kans paha... muistan et mulleki alkoi viime kerralla tulla niitä loppuajoilla ja lopetinkin jumpan ohjaamisen jo aiemmin kuin nyt. Silloin ei tosiaan pysty tekemään mitään!
Eli onnekkaita me, joilla näin ongelmaton raskaus on, et yleensä psytyy harrastamaan normaalia liikuntaa!! :)
Ei ihan ongelmaton ollu sun synnytyskään sit ;)

Anonyymi kirjoitti...

Mä niin tykkään susta!

Joo, siinä se mun viesti oli. Mitään järkevämpää en saanut aikaan. Jotenkin tulee vaan aivan ihana fiilis ku lukee sun blogia. Vaikutat aivan ihanalta ihmiseltä.

Tuohon sun kysymykseen; tee niinkuin itse parhaaksi näet. Jos susta tuntuu pahalta pitää treenejä, älä pidä. Jos susta tuntuu hyvältä pitää treenejä, pidä. Oma keho ja mieli on paras ohjaaja tälläsissä jutuissa. Kaikki on yksilöitä ja joillekin tosiaan sattuu jo tuo käveleminen; kyllähän nyt siihen verrattuna sä teet ihan kamalan raskasta treeniä. Toisaalta jos katsotaan jotain huippu-urheilijaa joka treenaa ihan sikana raskausaikanakin, niin sun treenis on aika kevyttä. Eli mun neuvo on se, että kuuntelet omaa sisäistä ääntä, se sun tarpeet parhaiten tietää. Kyllä se maha-asukki ois jo sua toppuutellu, jos se ei menossa pysyis mukana.

Heh, sainhan mä aikaan muutakin kun "mä niin tykkään susta!".

Anonyymi kirjoitti...

Niin ja tuohon aikaisempaan viestiin lisäten: älä mee pitämään treeniä, jos on flunssaa. Siitä voi tulla kamalia jälkitauteja.

Hah, mä käskin sun kuunnella mieluummin itseäsi kuin muita ja nyt mä annan sulle käskyn "älä tee". Meneeköhän mun puheet hieman ristiin?

Anu Johanna kirjoitti...

Mun äiti on sairaanhoitaja on tosi usein nyt viime viikkoina puhuttu tuosta sikainfluenssarokotteesta ja sen mahdollisista sivuvaikutuksista. Joillakin tulee kuulemma juuri ärhäkkää flunssa, toisilla ei mitään. Veljeni raskaana oleva tyttöystävä otti rokotteen eikä saanut mitään oireita.

Sinuna kyllä ottaisin ihan rauhallisesti ja lepäisin, kunnes paranet tuosta taudista. Katsele sen jälkeen, miltä liikkuminen tuntuu.

Anonyymi kirjoitti...

Pitäs muistaa myös se "näkymätön jumppa" eli lantionpohjan lihakset.

t. virtsanpidätyskyvytön synnytyksen jälkeen 27-vuotiaana..(3kk aktiivisella jumpalla sain onneksi paikat taas kuntoon!)

La lavanda kirjoitti...

Heippa Johanna, ekaa kertaa kommentoin, vaikka aktiivisesti blogiasi luen. Olet jotenkin niin mukavan elämänmyönteinen ja -makuinen kirjoittaja. :)

Itse totesin raskaana ollessani, että teen kaikkea mikä tuntuu hyvältä ja niin teinkin sykemittarin kanssa. Leposyke on normaalisti matala, mutta raskaana sain lopulta aika pienistäkin ponnistuksista helposti sykehuippuja. Kävin kuitenkin mm. salilla vielä päivää ennen synnytystä (pt:n suosittelemia lihasliikkeitä, aerobista harjoittelua ja venyttelyä). En ole mikään tiukkapipoinen himotreenaaja, vaan ihan kohtuumaltillinen liikkuja, sitä paitsi vanha ensisynnyttäjä, joka tuolla tavoin pysyi hyvässä kunnossa ja palautui synnytyksestä nopeasti. Kun tiesin kaikki iän tuomat riskit etukäteen, yritin tehdä sen minkä itse pystyn ruokavalion ja elämäntapojen puitteissa minimoidakseni raskauskomplikaatioita ja synnytyksen jälkeisiä kremppoja.

Luulisin, että kärsit nyt rokotuksen sivuvaikutuksista ja ottamalla rauhallisesti vielä muutaman päivän, olet kohta taas kunnossa! Oikein hyvää vointia mamalle ja masulle Norjaan! Söpöliini-Ollia unohtamatta. :)

Johanna kirjoitti...

Anonyymi: Kiitos ihanasta kommentista! :) :) Joo flunssassa en mee jumppaamaan, sen oon jo oppinu ;) Sit ei parane koskaan ja tosiaan ne jälkitaudit on usein sitkeitä. Muuten taidan tehdä just noin eli jatkan vielä vähän aikaa kun kerran hyvältä tuntuu. Toden totta monet on paljon kovemminkin treenannut!

Ioanna: Joo oonkin ihan varma et flunssa tuli sivuoireena siitä rokotteesta. Ja lepäilen nyt joo etten saa itteäni vielä kipeemmäks :S

Anonyymi: Nimenomaan! Vatsalihakset vois suurimmaksi osaksi korvata lantionpohjalihasten jumpalla! Toden totta! Yks kovassa muutoksessa oleva lihasryhmä.

Johanna kirjoitti...

La lavanda: Kiitti kommentista, kuulostaa tosi järkevältä.
Itse tunteja vetäessä on vaan se riski, ettei malta/pysty ottamaan rauhallisemmin vaikka syke alkais kohota vähän liikaa ;) Siks ois hyvä jättäytyä sinne takariviin ;D
Mut joo nyt lepäilen flunssan pois.

Linnea kirjoitti...

Moikka!
Kokemuksia en ikävä kyllä osaa jakaa, mutta sitäkin enemmän toivon tietenkin flunssan pikaista nitistystä.

Kuvat sinusta olivat jälleen todella kauniit. Niin somat väriyhdistelmät! Huomio kiinnittyi myös sohvan/nojatuolin matskuun. Näyttää tosi hyvälle. Mietinkin että koska olen jo todennut että olet melkoinen tyylitaituri ja pidän tyylistäsi tosi paljon, niin olisiko sinulla mitään mielenkiintoa esitellä kotianne? Olisi ihana nähdä kuvia.

Mitä minun piti vielä sanoa... Hmmm.. Höh, en muista.

Kuka muuten ottaa sinusta nämä kuvat?

Satu kirjoitti...

Heip
harmi että sairastuit rokotteesta. Mä sain sen viikko sitten eikä tullut mitään oireita.

Liikunnasta: mulla kanssa jumpparitausta ja aikalailla kokemusta raskausajan treeneistä (nyt menossa kolmas odotus viikolla 30). Aiemmissa kahdessa raskaudessa olen liikkunut paljonkin, ohjannut noin viikolle 30 asti. Nyt kun työskentelen muulla alalla ja kotona riittää meininkiä, jätin ohjaukset kokonaan jo raskauden alussa. Nyt olen vaan reippaillut raittiissa ilmassa, touhunnut lasten kanssa ja ottanut ihan rauhassa ja vointi on ollut erinomainen, kilojakin tullut vähemmän kuin aiemmissa odotuksissa :) Melkein suosittelisin sinulle ohjauksen lopettamista tässä vaiheessa. Voisithan käydä muiden tunneilla jumppailemassa ja treenata vähän rauhallisemmin. No mutta jokainen itse tietää mikä sopii parhaiten.

Myös lantionpohja lihaksista oli puhetta. Niitä ei aktiivisesti liikkuvien kannata erikseen treenailla ennen synnytystä. Jumpanohjaajilla lihakset saattavat muutenkin olla turhan tiukassa kunnossa synnytystä ajatellen. Synnytyksen jälkeen tietysti sitäkin enemmän treeniä.

Terv. Satu

Greta kirjoitti...

Hyviä neuvoja ja itsekin meen nyt raskaana ollessani aika samoilla linjoilla:) Suomessa on muuten nyt poistettu toi sykeraja-tarkkailun suositteleminen. Ainakin mulle sanottiin muutama viikko neuvolassa että niin kauan kuin hyvältä tuntuu saan tehdä kaikkea mikä hyvältä tuntuu, mikä oli mulle ainakin helpotus koska vedän usein kovia treenejä (keskisyke 170-180) ja mulle olis ollu hirvee uhraus luopua niistä. Nyt en tosin oo voinu kuukauteen tehdä mitään (rv 8-12) kun on ollut niin huono vointi ja oksennus kulkee:/ Toivotaan että pian helpottaa ja pääsisi taas liikkumaan. Innolla odotan sitä keskiraskauden "energiapuuskaa" mitä kaikki hehkuttaa!

Johanna kirjoitti...

Linnea: Heippis, olen joskus ainakin pieniä paloja meiltä esitellytkin, mut voinsinma tässä taas joku kerta tehdä jonkun kootun sisustuspostauksen.
Kuvat otan ihan ite tai kameran ajastimen avulla. Asgeir ei oo innokas avustaja ;D

Satu: Kiitti, oli tosi kiva kuulla sun mielipide.
Joo mulla olikin vähän sellanen mielikuva noista lantionpohjalihaksista, et ne treenautuu aika hyvin jos muuten treenaa, joten en oo koskaan kauheasti kiinnittänyt huomiota. Mut monille voi löystymisestä tulla aika suuret ongelmat, et tärkee muistaa treenata jollei muuten harrasta liikuntaa.

Greta: JEE :D Olipas helpottava kuulla. Oon ollu niin stressissä sykkeitteni kanssa ;) Mullekin kun liikunta pääosin tarkoittaa kovaa sykettä...
Joo ja alussa oli ihan sama juttu, liikunta oli minimaalista noi väsyneet ja pahoinvoivat viikot! Nyt riittää intoa ;)

Nanna kirjoitti...

Hih. Minä uskon aivan samoihin kuin sinäkin. Eli omissa rajoissa mennään ja mikä itsestä tuntuu hyvälle! Itse osaa maalaisjärjellä kuulostella omaa oloaan, mutta jos alkaa vähääkään epäilyttää niin minä jättäisin sitten väliin.

Minä olen ratsastaja ja ratsastinkin kyllä pitkään -varmaan viikolle 30. Alkuraskaudessa kysyin neuvolassa ratsastuksesta ja heidän neuvonsa oli, että ratsastaa voi, mutta pudota ei! Itse on paras arvioimaan omaa putoamisriskiään. Minä jätin kaikki riskaabelimmat jutut kun esteet ja maastossa käynnin jotka minun riskiä tippumisriskiä lisäävät.

Eräs tuttavani lasketteli pitkään, kun minulle ei taas olisi millään tullut mieleen lähteä suksille. Kukin tavallaan. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Moro!
Mä en tiiä annetaanko täällä Suomessa mitään aikarajaa siitä, kuinka pian synnytyksen jälkeen voi alottaa treenaa vatsaa. En ainakaan ole kuullut. Joka tapauksessa on kovin yksilllistä, kuinka pian lihakset ovat palautuneet. Itsellä meni ainakin 3kk. Tosi hämäävää, koska mulla oli ollut pieni vauvamaha, ja synnytyksen jälkeen se palautu ulkosesti tavallisen näköseksi nopeeta. Mutta lihakset ei sitten palautuneetkaan samaa tahtia. Tätä voi olla vaikea itse tietää, mutta mulla neuvolan täti kokeili pyynnöstäni vatsalihaksiani samalla kun oli lapsen tarkastus. 6 vko ei siis todellakaan olis mulle riittänyt, ja olen lukenut, että tohon voi tosiaan yleensäkin kuukausia mennä. Ei siis kannata kiirehtiä liikaa, ettei vain jää lihakset auki ja maha sen takia pömpötä...

Sanelma kirjoitti...

Parantelehan ainakin flunssasta itsesi! Jos aidosti mielesi tekee edelleen ohjata tunteja, niin miksipä ei. Kaikkia liikkeitä sinun ei tarvitse itse tehdä, voit ohjata välillä ihan vaan huutamalla:) Sinulla on sen verran kova liikuntatausta, että en usko sinun rasittavan itseäsi liiaksi -osaat varmasti myös kuunnella kehoasi!

Itsellä menossa rv 37 ja vatsalihakseni ovat aikoja sitten kadonneet jonnekin:) Ylösnousu makuulta pitää tehdä kyljen kautta...

Kävin muuten aikalailla samanlaisen prosessin sikainfluenssarokotteen suhteen kuin sinäkin. Ensin olin erittäin kriittinen ja melko varma, että en ota rokotetta. Mutta kuinka ollakaan, ensimmäisenä rokotepäivänä painelin kiltisti jonoon...Eikä kyllä enää huoleta. Hyvä näin.

Onnea odotukseen!

Anonyymi kirjoitti...

moi
oon seurannut sun blogias ja minun mielestä sinun ois pitänyt ottaa nämä asiat jo huomioo siinä vaiheessa kun raskaaksi tulet. Ei ne ole maailmanlopun asioita jos "joudut" hellittään treenausta koska olethan siinä pyhässä tilassa ja sisälläsi kasvaa pienen pieni ihmisen alku.
Ehdit vauvan synnyttyä taas jatkaan treenausta.
Minusta sun kannattas nyt hiukan jo hellittää ja jumppailla ja tehdä kävelylenkkejä ennemmin ja jättää nuo hurjat hikitreenit välistä jo!
Muutekin olen välillä ihmetellyt kun kauhistelet kasvavaa vatsaasi ja sen tuomia "liika" kiloja (joita minun mielestä sinun kropastasi ei huomaa kun ainoastaan kauniisti pyöristyvästä vatsasta). Olisit nyt onnellinen ja ylpeä kauniista vatsastasi ja varsinkin sen sisällöstä <3 Nyt vaan alat nauttimaan muuttuvasta kropastasi ja miettimään asioita sillä tavalla että se kuuluu raskauteen. Lasten mun mielestä kuuluukin näkyä hieman äidin kropassa :) mm. pyöristyneenä vatsana yms :)
Ei tämä ei ollut mikää negatiivisella tavalla kirjoitettu viesti vaikka ehkä niin ymmärtää (kirjottaen kun kaikki asiat voi ymmärtää eritavalla kun esim jos puhuisimme kasvotusten).
Pointti lähinnä oli se että hellitä naruja ja jatka urheilua kävellen ja hiukan jumppaillen ja jätä tauolle tuommoset hikitreenit ja nauti nainen vatsastasi ja mieti mitä siellä kasvaa, uusi pieni ihmisen alku <3

Outi

Sydämellä kirjoitti...

Hei löysn vasta sun blogiisi ja on ihana blogi.
Voi sinun juttujasi on kiva lukea.
Tulen kyllä uudelleenkin.
Tiina

Johanna kirjoitti...

Nanna: Niin oon aina itekin ajatellut, et sit ku vähänki joku alkaa arveluttaa, jättää pois. Viimeks jumppa alkoi tuntui liialta jo 6kk ajoilla. Nyt se vaan tuntuu hyvälle :)
Joo pudota ei saa ;D Se oli hyvä neuvo. Varmasti kokenut ja turvallinen ratsastaja voi hyvinkin ratsastella masun kanssa.

Anonyymi: Joo se on tosiaan mahdolista, ettei aina palaudu samaan aikaan. Vatsalihakset ja kohtuhan tunnustellaan siinä 6vko jälkitarkastuksessa neuvolassa/lääkärillä, joka on ihan min. raja treenauksen aloitukselle. Itse sain luvan tän 6vko jälkitarkastuksen jälkeen aloittaa :) Lääkärin/terkkarin tulee sanoa, jos palautuminen ei vielä oo ihan kohdillaan ja sit sitä seuraillaan :)

Unelma Säleikkö: joo enemmän ois huolettanut jos ei ois rokotetta ottanut... :) Nää on niin yksilöllisiä asioita, mitä kykenee ja haluaa tehdä.

Outi: En haluu ymmärtää väärin sun kommenttia, mut et mitä mun ois pitänyt ottaa huomioon..? Tottahan toki tiesin jo ennen raskaaksi tulemistani et jumpasta tulee sit vähän taukoa :) Oon tässä tilanteessa ennenkin ollut eikä treenailutauko missään tapauksessa oo mulle maailmanloppu.
En toivottavasti koskaan oo kauhistellut liikakiloja (ei mulle edes oo tullut mitään "liikakiloja"), päinvastoin moneen kertaan todennut, et viimeksi kuihduin vähä liikaa synnytyksen jälkeen, hyvä keräillä nyt vähä varastoon ;) Toki tästä mahasta on välillä vähän vitsailtava mut nautin kyllä, älkää huoliko!! :)
Ja tosiaan mulla on yksi ainoa oma tunti viikossa, mikä on jo aika löysäilyä ;) Ja se on yksi viikon kohokohdista, tuntinen josta todella nautin, ei mitään rankkaa pakkopullaa.
Eli älä huoli, löysäsäilyä täällä harrastetaan 6,5 päivää viikossa ja silitellään mahaa :)

Tiina: Hih, kiitti kivasta kommentista!! :)

Anonyymi kirjoitti...

Olet yksi kauneimmista naisista jonka olen koskaan nähnyt :)

heta kirjoitti...

Moi Johanna,

Luulen, että vastauksissa näkyy hyvin paljon se, minkälainen suhde vastaajalla on liikuntaan ennen raskautta.

Itselleni liikunta on nautinto, jaksamisen tae. Kyllä, olen varsinainen himoliikkuja ja rakastan rankkoja treenejä. Raskaana ollessani jatkoin treeniä fiiliksen mukaan viikolle 33, jolloin se kiellettiin kokonaan, koska vauva oli jo niin aikaisin tosi alhaalla. Se taisi olla rakenteellista, sillä vauva syntyi viikolla 39+3 keskikokoisena ja aivan sinne loppuun asti voin erinomaisesti ja puuhastelin esim. eläinten kanssa...siis sellaisten vähän isompien;) Vaihtelin lajeja sen mukaan miltä tuntui, parhaimpia olivat steppi ja nyrkkeily;)

Eli sanoisin minäkin, että ihan oman fiiliksen mukaan, etköhän sinä fiksuna naisena osaa lopettaa sitten, kun se alkaa inhottavalle tuntumaan. Minusta on täysin luonnollista, että haluaa pitää kiinni omasta hyvinvoinnistaan myös raskaana ja samalla kuitenkin nauttii raskaudestaan. Näin teen itsekin:)

Blogisi on ihana piristys, inspiraation tuoja!

Johanna kirjoitti...

Anonyymi: Jösses, voi kiitos! :)

Heta: Ihan samaa mieltä sun kanssa! Liikunta on mulle ehdottomasti nautinto, josta en tahtoisi luopua -niin kauan kun se nautinnolta tuntuu ;)
Se on niin hyvänolon ja energian tuoja.
Kiitos piristävästä kommentista! :)