Velkommen til oss

Nää vapaapäivät on tehnyt terää.

Mut tiedättekö kun täällä on äitiyslomien suhteen sellainen systeemi, et 10 kk saa lomailla kotona täydellä palkalla. Tai voi valita joko vuoden 80% palkalla tai sit sen 10kk täydellä.
Palkan suhteen sääntönä on, et on täytynyt työskennellä viimeisestä kymmenestä kk vähintään kuusi.

Laskeskelen tässä nyt siis, et mun kymmenen kuukautta ennen äitiyslomaa (joka siis koittaa joulukuussa) alkavat jostain suunnilleen maaliskuusta. Jos teen aika täysillä töitä nää ekat kuusi kuukautta, voin ottaa rennosti loppusyksyn ja talven alun JA nostaa koko äitiysloman aika ihanaa palkkaa. Nyt on nimittäin takana sellaisia kuukausia, joissa on paljon pyhälisiä, yötöitä ym. tuottoisaa ja kuukausipalkka on ollut korkealla. Kesä tulee olemaan myös tosi mahtava, sillä meillä vakkareilla on ihan älykivat tuntibonukset joka päivä koko kesän (!!).
Eli kun NAV laskee mun äitiyslomarahaa, niin ne tulee laskemaan sen ihan epätavallisen korkeilla kuukausipalkoilla.

Et siksi koitan nyt painaa kaikesta huolimatta.

Ja tosiaan sain sen suursiivonkin tehtyä. Velkommen:

Heh kyllä noi kengät vielä eilen oli tuolla hyllyssään ;)

Rakastan itämaisia mattoja ihan hirveästi. Tää on tilattu ihan loistavasta ruotsalaisesta Carpetvistasta, joka toimii koko pohjoismaissa.

Eteisessä pikku kollaasi meidän familystä. Kaipaa kyllä täydennystä.


Kahden itämaisen lisäksi meidän ainoa matto on tää vaalea talja. Mun silmäterä! Joskus se löhöilee sohvalla, mutta kesäksi oli vähän liian raskas siihen tehtävään. Toimii nyt vaatekaappien edustalla -ne löytyvät piilosta peiliovien takaa.

Mun rakas. Raahattu Suomesta asti.

Nopeas kurkkaus ruokailutilaan, joka ei nyt kyllä ihan edustuskunnossaa ole, mut.. Vitriinin päällä näkyy muuten Ollin ukin (mun isän) vanha kunnon auto. Mun isän isän tekemä.

Lopuksi päästään kämpän perälle olohuoneeseen. Tuli tässä nyt ohitettua kylppärit, pari makuuhuonetta ja keittiökin. Lampaantaljat on kans yks mun rakkauden kohde -harmi vaan kun toi isäntä ei oo ihan samaa mieltä.

Sohvatyynyt toinen; neulotut olen itse neuloskellut, muut on Indiskasta.

Lopuksi emäntä itse, alkaa taas olemaan ihan ihmisen näköinen vaikkakin melkoisen rennolla tyylillä mennään:

teeppari Lexington

farkut Miss Sixty

Täytyis ruveta siivoamaan....

En haluais aloittaa joka postausta valittamalla pahaa oloa, mut samperi kun ajatuskin koneen näytöstä saa ruoan kipuamaan ylöspäin. Niin pakostakin venyy nää kirjoittelutauot pitkiksi.

Ei oo kyllä pahemmin ollut aikaakaan. Ihan uskomattomasti päivät täyttyy kun...

A) Vie Ollin hoitoon
B) Käy töissä
C) Hakee Ollin hoidosta
D) Laittaa ja syö ruoan
E) Vie Ollin hoitoon
F) Käy vetämässä jumppatunnin
G) Hakee Ollin hoidosta
H) Laittaa iltapuuron ja Ollin nukkumaan
I) On niin väsy, et kun sais kattoo rauhassa Frusterte Fruer (=Despikset) niin nukahtaa sohvalle.

Mul on nyt kaks vapaapäivää ja kovana tavoitteena ois siivota koko kämppä oikein tosi kunnolla.
Jos kaikkien ennakko-odoitusten vastaisesti saavutan tavoitteeni, laitan ihan varmasti jonkun sisustuspostauksen. Sen verran ylpee varmaan oon, jos ihmisten asunnon näköisen tästä saan.

Asgeir on siis Stavangerissa. Ensi viikolla se reissaa muistaakseni Amsterdamiin tullen yhdeksi päiväksi kotiin ja taas reissatakseen jonnekin päin Tanskaa. Ja seuraavalla viikolla jälleen Stavangeriin. Harkitsen tunkevani itseni mukaan jollekin reissuista, sillä on tosi väärin jättää pahoinvoiva, raskaana oleva nainen yksin sotkuiseen kämppään kaksivuotiaan aktiviteetin kanssa. Käymään tuplatöissä vielä. Moneksi viikoksi.
Todella väärin.
Periaatteessa ansaitsisin matkan yksin Barcelonaan.

Mulla ei oo ollut voimia yrittää näyttää miltään sivistyneeltä.
Todellisuuspukeutumiskuvia pukkaa siis jälleen:

Pikee Lacoste

Toppi Cubus

Housut Cerises

Lenkkarit Adidas

Täs en oikein tiedä minne päin vääntyisin :D

The potilas

Apua ei noi yövuorot kyl sovi yhteen raskauden ja pahoinvoinnin kanssa.

Oon ollut tänään just niin potilas itse kuin miltä näytänkin:

Trikoomekko Lacoste

Neuletakki Soaked in Luxury

Lenkkarit Adidas.

Pakko mennä huomenna juttelemaan sjefin kanssa näistä vuoroista. Jostain käsittämättömästä syystä kun oon aikoja sitten luvannut ottaa öitä ensi viikon lopullekin :S
Ei siitä taida tulla mitään.
Ainakaan kovin monesta.




Mieluummin vietän yöni tän hepun kanssa, joka näin valtaisan kodikkaassa asussa kävi juuri nukkumaan:

Yökkäri KappAhl

Ette muuten tiedä, miten mun opiskelujuttujen laita on tällä hetkellä.
En oo jaksanut aiheesta mitään sanoakaan kun on V********T aika kovasti.
Oma tyhmyys ja huolimattomuus siis.


No.
Sain koulukohtaiset hakupaperit huhtikuun lopulla just ennen Suomen matkaa ja ajattelin täytellä ja lähettää ne lomakkeet Suomesta palattuani toukokuun alussa.
Tulin Suomesta sit juuri palautuspäivänä takaisin.
Kuinkas ollakaan.
Seuraavana päivänä kun aloin hommailemaan hakua, oli pettymys aika suuri. Laitoin ne kuitenkin myöhässä menemään ja nyt odottelen vaan jännityksellä kuinka tarkka tää Norjan systeemi on.

Onneks tässä on ollut näitä kivojakin ylläreitä, ettei ihan pelkässä kurjuudessa tarvi pyöriä ;D

Kattopäivä

Vihdoin ihan kesäfiilis, tänään on ollut ihan uskomattoman lämmin päivä.
Koko aika ollaankin vietetty katolla -niin hassulta kuin se kuulostaakin.
Istuteltu viimeisiä (tai tuskin ehkä sittenkään...) pusikoita ja grillailtu. Ja ihan vaan nautiskeltu.

...Ja minä lähinnä makaillut ja ottanut valokuvia kun Asgeir on ahertanut ;)

Kyllä siitä taas kaunis tulee -toi valkoinen laatikko on meitin kala-allas ja sitä ympäröivät kasvit tulevat pian rehottamaan triplasti tuuheampana röykkiönä. Plus että reunoille on tarkoitus laittaa kiertämään kiviä.

Söpöliinibandeu-biksut Forever21 ja rakas maha :).

Meidän kalat ei oo kuolleita, ne vaan tykkää hengailla maha ylöspäin. Tätä on jatkunut jo toista vuotta...
Ei me tajuta.
(Voivat kyllä pian kuolla, jos näin rentoa menoa jatkavat nyt ulkona ja lokit bongaa ne.)





Joo-o, elämä on ihanaa.

En melkein edes muista, et olin viime yön töissä, nukuin minimaalisen vähän ja lähden taas pian valvomaan. Ei se mitään.
Ensi viikko on melkein kokonaan vapaata Ompun kanssa.

Viimepäivät kuvina

Ihanan kirpeä tuuli, meren tuoksu. Vain kaakao ja grillimakkara puuttui.

Eilisen päivällinen. Myönnettäköön, etten ihan koko annosta jaksanut ;)

Jälkkäriksi raparperikiisseliä :P

Merkkitietoinen poikanen .... :S

Luontopolun matala pesä. Ollaan kurkattu tänne jo monena vuonna ihan varovasti.

Tännekin pesään lensi lintu.

Matkalla farmorille ja farfarille.

Olen kovasti miettinyt sen hääpuvun kohtaloa.

Sittenkin.

Muistaakseni viimeksikin mun maha kasvoi aika nopeesti kohtuullisen isoksi ja loppua kohti painonnousu hidastui.

Jos tällä kertaa mennään samaan tahtiin, ei mulla kyllä oikeastaan kauheesti oo tsäänsejä elokuussa tunkea itseäni johonkin littanamahaiseen korsettiin.

Hitsi kun kuvittelin päässeni sen pahuksen mekon metsästyksestä näin helpolla.

Hitsi joutuuks taas shoppailemaan ;)

Hyvää viikonloppua!

Vastauksia

Mulla on tänään viikon ainoa vapaapäivä -jee.

Olen vienyt Ollin dagmammalle, joskin haen sieltä pois jo puoli kahden maissa (Tahtoo Ompun kotiin <3).

Rouskutan näkkäriä ja maitoa sohvalla ja nautin elämästä.

Aion myös paikkailla blogin vuorovaikutusvajetta ja vastailla kahden viime postauksen kysymyksiin. Siispä...

• Olen kuvataideihminen, kyllä :) Rakastan vesivärejä, öljymaaleja ja pastellivärejä. Maalailen ja piirtelen paljon ja pyrin tekemään aina kortit itse.


• Kampaajalla perjantaina laitatin raitoja, aika oman luonnollisen värisiä sekä vaaleita. Kasvatan päättäväisesti.


• Vaaleanpunainen... hmm en tiedä voinko sanoa, etteikö se olisi mun juttu. No ei varsinaisesti, mutta joissain kohdissa toimii. Jotkut vaaleanpunaisen sävyt saavat (etenkin nyt) oksentamaan :)


• (Ei varsinaisesti kysymys, mutta vastakommentti silti.) Kyllä, Norjan euroviisukommentaattori sai aika paljon kritiikkiä jälkeenpäin. Sillä oli vähän mauttomia lausuntoja... :S


• Asumme ihan Norjan eteläkärjessä.


• Kukaan tuskin sanois mun norjan osaamista täydelliseksi ;) mutta ihan sujuvasti sitä puhun ja kirjoitan joo. Alkaa olemaan paljon luonnollisempi kieli kuin esim. englanti ja jotkut asiat tulee suomeakin helpommin. Kyllä se töissä ainakin välttämätöntä on. Olen asunut täällä pian kolme vuotta, sitä ennen vain Suomessa. Kaikki norjalaiset osaa kyllä hyvin englantia (vanhempikin väestö kohtalaisesti) ja ovat innokkaita puhumaan, joten täällä pärjää hyvin.


• OLETAN mahtuvani hääpukuun elokuussa. Menemme siis Suomessa naimisiin 15.8. ja olen jo ostanut pukuni. Puvussa ei varsinaisesti mahalle ole tilaa, mutta en usko, että se niin kauhean suureksi ehtii kasvamaankaan :)
  
  

Dagens

Gravid.

Te ootte muuten ihan älyihania kun jaksatte kommentoida ja piristää vaik mun puolelta vuorovaikutus on hyvin surkastunutta.
Ihan varmasti ymmärrätte, miks yhtäkkiä blogi on puolihylätty, nimittäin tän näytön tuijottelu -niinkuin moni muukin täysin satunnainen asia on yhtäkkiä tehnyt minut pahoinvoivaksi.



Yes.

Gravid.

:)

Leikkikaveria pukkaa.


<3>

...tietää, että on paitsi väsyttävää, myös lähes mahdotonta painaa 10 tuhoaikaista työpäivää ja vetää useampana iltana jumpat siihen päälle.

Ja ettei sitten ainakaan jää netissä surffailulle energiaa (en oo ehtinyt tsekata edes lemppariblogeja tai etsiä edullisimpia sivuja, mistä sais Clarksin iiiiihanat Band Peepit.)

Koko hommahan on tosi alussa ja kaikkein konservatiivisimmat odottaisivat kai tällaisten uutisvuotojen kanssa vielä kuukauden-pari. Mun elämästä nyt vaan ei tuu mitään, jos yritän pitää mölyt mahassani.

What's the point, egentlig?

Maha on turvoksissa (sillai normaalisti niinkuin nyt ennen kuukautisia), pieni oksetus ja huimaus koko ajan paikalla ja ihan törkee väsymys aina kun saa mahan täyteen ruokaa -ainiin puhumattakaan ihan loputtomasta ruokahalusta, mut muuten tää on ihanaa.

Ja vaikka nyt jääkin kesän valkkarit juomatta ja illanistujaiset örveltämättä, niin oon tosi tyytyväinen sattuneeseen tilanteeseen.

Olokin ihan siedettävä verrattuna Ompun odotuksen alkuaikaan.

Et nyt sit täällä kaiken muun sekalaisen lisäks plutselig seuraillaan yhtä raskautta :)

17.mai + Rybak = overlykkelige nordmenn

Niin se Alexander Rybak meni voittamaan ne Euroviisut. Gran Prixin kuten täällä sanotaan.
Itse olisin tykännyt
A) Venäjän
B) Ranskan satsauksesta.


Kun vielä kyseessä on 17 mai, Norjan kansallispäivä ja kaikkien juhlien juhla ja pyhien pyhä, niin tunnelma on ollut katossa.

Itse olen toki ollut pahoinvoivana töissä koko päivän, sen jälkeen aivan puhkiväsyneenä nukkunut sohvalla pari tuntia ja nyt pian menossa nukkumaan, jotta huomenna jaksaa ja kykenee taas aikaisin ylös.

Kansallispäivän tunnelmia tutkailtiin ihan vaan omasta ikkunasta työpäivän jälkeen -en jaksanut lähteä juhlahulinaan. Niin kivaa kuin se onkin.

Norjalaisten kansallispäivästä voisi kertoa juttua jos toista; suurin osa naisista kulkee mahtavissa kansallispuvuissaan ja kaikki on vimpon päälle hienoja ja heiluttaa norjan lipppuja. Kaikenlaisia kulkueita menee useampi pitkin päivää. Paikallisten abien juhlinta huipentuu (täällähän ei oo pääsykokeisiin lukemista eikä varsinaisia yo-kirjoituksiakaan kun porukka pääsee jatko-opintoihin lukiotodistuksen perusteella, joten abit, russ, vain rellestävät kuukauden, pari.) Lapset saavat syödä jätskiä niin paljon kuin pystyvät. Ja hattaraa ja karkkia. Monet varmaan oksennukseen asti.
Tunnelma on sekä juhlava että iloinen. Tosi mukava päivä.



Niitä tunnelmia olohuoneen ikkunasta:

Äiti ja Omppu seurailee menoa.

Hiljaista...

Blogin suhteen pitämäni hiljaiselo saattaa ikävä kyllä jatkua lähitulevaisuudessakin; on melko kiireistä töissä enkä muutenkaan oo ihan ollut terävimmilläni. Mut eipä tänne kai joka päivä tarvikaan ehtiä :)

Viime päivinä on ollut pakko priorisoida kutsukortit (häihin); tänään sain ne vihdoin endelig finally valmiiksi ja maailmalle. Takk og lov. Melkein nelkyt erilaista kukkahommelia ja kun en ihan oikeesti oo mikään häähihhuli..

Aika vaaleenpunaista heh ;)

Onpa tässä kyllä tulossa blogiinkin ihan pakosti raportoitavia asiota kuten kampaaja huomenna :D sekä kansallispäivän juhlinta sunnuntaina.

Että palaillaan :)

Kyllä isi hoitaa

Apua mulla oli työpäivän päätteeksi, Ollin päivänhoidosta haettuani (ja ruoan laitettuani) niin törkeä nälkä, et söin aivan liikaa just. Mut mikä muka on parempaa kuin itsetehdyt lihapullat ruskeassa kastikkeessa keittettyjen perunoiden, kukkakaalin, brokkolin ja puolukkahillon kera........? Voi nam se oli hyvää.

Joku kyseli kommenttiboksissa miten oon tavannut Asgeirin. Moni homman täällä tietääkin, mut voin siihen joskus palata ja kertoa uudelleen. Nyt ajattelin ihan vaan kertoa yhden kultaseni hyödyllisimmistä piirteistä! Se on niin älyttömän taitava saamaan haluamansa.

Tässä vähän aikaa sitten purnasin blogissakin pettyneenä päiväkotipaikkaamme (saimme paikan Ollille ihan hevonperseestä, jonne ei pääse ilman autoa eikä oikein pyörälläkään). Vaikka valitimme päätöksestä, ei asialle kuulemma voitu mitään. Arpa oli heitetty ja meille sattui se pyllyreikä. Kunta on tosi tiukoilla ja tänä vuonna hakijoita on ennätysmäärä jne.

No, kultaseni marssi kaupunginjohtajan puheille ja nyt meillä on ihan loistava päiväkotipaikka ihan lähellä; liikuntaan ja luontoon painottavassa päiväkodissa.

Toinen hyödyllinen esimerkki Asgeirin tehokkuudesta liittyy matkavakuutusyhtiöltä taannoin saamaamme vastaukseen. Ollihan sairastui viimeisellä etelänmatkallamme, joten lähetimme lääkärikuluista laskun vakuutusyhtiölle. Samalla Asgeir kauniisti kirjoitti, kuinka lomasta noin 50% meni hukkaan Ollin sairastaessa sisällä.
Saimme noin puolet matkan hinnasta takaisin. (Mulle ei ois tullut edes mieleen vaatia.)
Plus tietenkin ne lääkärikulut. Europeisken matkavakuutukseen ollaan kyllä oltu muutenkin hirmu tyytyväisiä.

Niin että kannattaa jaksaa vaatia...
Hyvä et joku jaksaa.

Päivän asu

Huivi Marc 'O Polo

Villaneule Gant

Farkkuleggarit Only

Ballerinat Vagabond

Kukkia äideille!

Täällä ei tänään ole äitienpäivä (vaan joskus helmikuussa), joten en ole kummempia huomionosoituksia saanut. Mutta kuten eräs ystävä Facebookissa tänään oli todennut, on näin ihanan perheen kanssa elämä ihan kuin äitienpäiviä joka päivä :)

Täytyy vähän ottaa vauhtia, et pääsee pappaa karkuun.

Minähän olen kohta ollut äiti kaksi vuotta (kertaakaan en muuten juhlistanut äitienpäivää, mur Asgeir!) eli Olli on pian kaksivuotias.

Koska moni muu samanikäinen puhuu jo aika paljon enemmän kuin Olli, vaivaa asia joskus pikkasen minua. Tiedän, ettei alle kaksivuotiaiden tarvikaan kauheasti osata, ei kaikki osaa. (Meillä on vaan superkavereita :)) Ei kaikki kehity samaan tahtiin. Etenkin meillä kaksikielisillä voi oppiminen kestää lähes tuplasti niin kauan kuin yksikielisillä.

Tiesittekö muuten, että maailmassa on arvioitu kaksi- tai useampikielisiä lapsia olevan suunnilleen yhtä paljon kuin yksikielisiä?

Olen kuullut luvun 30% maailman väestöstä, mutta koska monia seutuja on vaikea kartoittaa, arvioidaan luvun kohoavan 50 prosenttiin.

Tosi paljon siis.

No, meidän Olli osaa suomeksi ainakin sanat kenkä, kakka, nenä, pipo... öö on niitä vielä joku muukin... Vai eikö muka?

Ja norjaksi is (jäätelö), mer (lisää), bleie (vaippa) sekä mamma ja pappa tietysti.

Ja kaikki ruoka on nam nam. :)

Hassua on, miten Olli aina vastaa esimerkiksi bleie mun sanoessani vaippa. Se tietää kyllä, että vaippa ja bleie on sama, mutta sanoo sen aina norjaksi. Tai jos Asgeir kysyy Har du bæsj? vastaa Olli kakka? -ja osoittaa pyllyä :D. Se ei koskaan ole sanonut kakkaa norjaksi.

On tää mielenkiintoista..

Eikä minua huolestuta, sillä Olli tuntuu kyllä ymmärtävän kaiken. Ne sanat ei vaan tuu! :)

Kertokaa pliis, jos teillä muilla kaksikielisillä on samoja ajatuksia tai kokemuksia!

-Tai yksikielisillä, eihän kaikkien lapset vielä puhu kaksivuotiaina, eihän?

Semulepudding

Koska taannoinen Norja -postaus oli niin suosittu, ajattelin tänään kaupunkireissulla jatkaa teemaa ja otin kasan kuvia kotikaupungistani.

Meillä oli siis kunnon perhelauantai; syötiin aamupala kahvilassa, kuljeskeltiin katsomassa tanssi- ja muotinäytöksiä puistoissa ja nautiskeltiin hyvästä säätä.

Kuten matkapostauksessa kerroin, on asuinalueemme Sørlandet kesäisin tosi vilkasta. Täällä kaakkoisrannikolla on näitä söpöjä pikku kaupunkeja ja kyliä kolmenkymmenen kilsan välein.

Here you go:

Puut ovat alkaneet kukkia. Etenkin täällä tosi yleiset kirsikkapuut ovat valkoisuudessaan kerrassaan hurmaavia.

Mun babyt <3

Päivän asu

Mun täytyy muuten rajoittaa näiden muodottomien tunikoiden käyttöä -tajusin eilen työpaikan bileissä :/

Niin mukavia kuin ne onkin, näyttää siltä kuin maha, vyötärö, pehva ja reidet olisi piilotettu.

Kun nää tuli muotiin, kauhistelin et äitiysvaatteita :S

Tässä ne Ollin rattaat putosi...

Kulman takana on muuten suosittu kalaravintola -jossa väki silloinkin hienoina istui syömässä lounasta.

Vierasvenesatama täyttyy melko rouheista veneistä vähitellen. Nyt on vielä tyhjää.



Meidän ikkunasta näkyy mm. pankki ja kampaaja.

Työmatkakatu.

Meidän kotikatua ylöspäin.

Sama kotikatu, joka päättyy tähän meidän talon kulmalle.

Nyt nauttimaan semulepuddingia (mannavanukas?), jota tässä lauantai-illan iloksi tein. Helppo ja ihanan makuinen jälkkäri. Mmm!

Semulepudding

n.1,2 dl Mannasuurimoita

1 l Maitoa

3 rkl Fariinisokeria

n.60 tippaa Manteliesanssia

Kiehauta maito, lisää suurimot ja sekoita hiljaksiin tasaiseksi. Anna kypsyä hiljaisella tulella kattilassa noin 15 min. Lisää sokeri ja mantelitipat; maistele ja mausta maun mukaan.

Kumoa vanukas tarjoiluastiaan ja jäähdytä.

Tajoile punaisen keiton kanssa (vedelma, mansikka, punaherukka...)