Kun tässä kerran syksyn aikana mainitsin olevani vasta 28-vuotias ja siis mielestäni (kuten myös kaikkien tilastojen mielestä) nuori toissynnyttäjä, sain aika kommenttiryöpyn boksiini. En oikein vieläkään tajua, mikä asiassa mahtoi niin kiehuttaa, mutta vähän jotkut kommentit provosoivat ja saivat ainakin miettimään, että mikä siinä naisen iässä sitten on niin herkkää.
Kaikkihan tietävät, ettei naisen ikää kannata arvailla tai arvostella. En kuitenkaan tässäkään iässä loukkaantuisi, jos joku toteaisi, että
vaikutan ikäistäni vanhemmalta. Ikäkäsitykseen vaikuttaa kuitenkin niin moni seikka, kuten rauhallinen käyttäytyminen (tässä tapauksessa kirjoitustyylikin), pukeutumistyyli ja klassisuus vs. trendikkyys, elämäntilanne ja -tapa (olenhan naimisissa ja äiti) sekä tutkinto ja työ vs. opiskelu. Olen kai myös ehtinyt tehdä ikääni nähden aika paljon kuten asettua aloilleni ulkomaille.
Mun mielestä kuitenkin itsestäänselvää on, ettei kommentteja tyyliin "
sä nyt vaan näytät 10-20 vuotta ikäistäsi vanhemmalta" lausuta positiivisessa merkitysessä, enkä usko, että kukaan oikeassa elämässä näin tahditon olisikaan.
Näyttää ja
vaikuttaa ovat ihan eri asia.
Miksi oikeastaan ikääntyminen herättää naisissa näin voimakkaita tunteita? Pelkäävätkö nykynaiset niin kauheasti vanhenemista, kokevatko nelikymppiset naiset parikymppiset uhkana? Miksi?
Miksi naiset haluaisivat näyttää nuoremmilta kuin mitä ovat? Miksi mun kuviteltiin loukkaantuvat ikäkommenteista, eikö niitä olisi voinut ottaa kohteliaisuutena? -En loukkaantunut, sillä en ottanut vakavasti anonyymeja, jotka eivät minua koskaan ole luonnossa nähneet ja jotka tuskin samaa silloin sanoisivat. Pahoitin lähinnä mieleni toisten tahdittomuuden vuoksi.
Miksi halutaan näyttää nuoremmilta, miksei naiset vaan haluaisi näyttää freesimmiltä, kauniimmilta, terveemmiltä, onnellisimmilta, hehkuvammilta ja raikkaimmilta? :)
Miksei haluta ennemmin korostaa iän mukana tuomaa itsevarmuutta, kokemusta ja tasapainoa?
Mietin myös suomalaisten ikäkäsitystä; onko mahdollista, että me pelkäämme ikääntymistä esimerkiksi keskieurooppalaisia enemmän? Onko mahdollista, että me näemme tulevaisuutemme keksi-ikäisissä naisissa jonain ihan muuna kuin vaikkapa nuoret naiset Italiassa ja Ranskassa näkevät?
....?
Onko kovassa Suomessa tärkeintä olla pätevä ja sulkeeko se pois ulkonäöstä välittämisen? Onko äitinä hyväksytympää kulkea tuulipuvussa? (On.)
Puuttuuko suomalaisnaisilta siis itsevarmuus -on niin paljon helpompaa olla huomaamaton "eikä nyt niin välittää turhamaisuuksista", vai onko sen puute maailmanlaajuinen ilmiö nuoruuden kadotessa?
Ihan faktaa on, että nykymaailmassa vanhenemista arvostetaan aika vähän eikä se ole mitenkään "muodikasta". Kuinka kauniita kuitenkin tosielämässä ovat naiset, joille on jo vähän ikää karttunut, oma tyyli ja itsevarmuus, jotka osoittavat kauneutta myös käyttäytymisellään ja jotka ovat pitäneet huolta itsestään?
Nämä naiset samalla osoittavat arvostavansa ikääntymistä ja itseään iästä huolimatta.
Ymmärrän nuorempia naisia kuitenkin siinä mielessä, että itsekin vielä viisi vuotta sitten kuvittelin lasten hankinnan tulevan kyseeseen sitten joskus, kun mulla ei enää oo muuta elämää :P
Lapset oli tosi kaukainen ja pelottava ajatus ja nyt, vain joitakin vuosia myöhemmin elän ihan varmasti elämäni onnelisimpia vuosia ja toivon, et aika vois pysähtyä tähän.
Enkä muuten oo rupsahtanut, löystynyt, väsynyt tai lihonut sitten yhtään! :D
Päinvastoin.
Itsehän olen siis vielä tosi nuori, enkä mitenkään kuvittele kuuluvani tähän "kauniiden ikääntyvien porukkaan" about kymmeneen vuoteen. Asiaa on kuitenkin hyvä miettiä ja muutenkin itse kunkin kartoittaa omia elintapojaan näin uudenvuoden lupausten kynnyksellä...
Ehkä haluan lähinnä rohkaista ajattelemaan kertyviä vuosia postiviisena prosessina, eikä vain kaukaisena pakollisena pahana, jonka myötä voi vähitellen heittää roskiin niin hyvinvoinnin kuin tyylinsäkin "kun se alamäki nyt kerran alkaa". Nou nou :)
Joka vuosihan merkitsee enemmän varmuutta, enemmän omaa tyyliä ja mahdollisesti enemmän varaa panostaa näihin! (jos lasketaan mukaan miinus virhekokeilut) ;)
Postauksen olen kuvittanut -kuten huomaatte mun ihan ykkös tyyli- ja kauneusihanteeni Elle Macphersonin kuvilla. Ehkä vähän huvittavaa laittaa tähän esimerkiksi "The Body", yksi maailman suosituimmista supermalleista, jolle ulkonäon vaaliminen on palkallista työtä ja siksi himpan helpompaa kuin mattimeikäläiselle, mutta se nyt vaan muistuttaa siitä, et kaikki on mahdollista (joskaan kaikkeen ei tarvi pyrkiä ;)). Ellehän on jo 46 -vuotias -ja äiti. Ja vaikka kuinka tyylikäs ja freesi!!
(Kaikki nää lainaamani kuvat on suunnillen kahden vuoden sisältä, viimeisimmät tältä syksyltä.)
Sitäpaitsi rakastan Ellen tyyliä. Hiuksia yli kaiken -kunhan saan kasvatukseni tohon pituuteen..... :)
Se käyttää ihanasti mustaa, farkkuja ja harmonisia luonnonsävyjä. Klassisia kokonaisuuksia, boheemia hippityyliä. Yksinkertaisesti täydellistä.
Ellen lähes tavaramerkkinä voisi pitää monissa kuvissa näkyviä fiksu metallikello-hippirannekoru -yhdistelmiä, joista olen ihan myyty. Harmi vaan mun ei-niin-glamourissa ammatissa vähän epäkäytännöllisiä...
Mut kertokaa te minua vanhemmat naiset hyväksikoettuja vinkkejä, mitä meidän nuorempien kannattaisi tehdä -ja mitä te teette kauneutenne eteen? :)