tiistai 22. syyskuuta 2009

Norges vakreste hjem

Te ette tiedä miten kauhee talokuume mulla on.
Me ollaan etsitty sopivaa, tästä nykysisestä luopumisen arvoista taloa jo melkein vuoden.
Käyn joka päivä netissä katsomassa, oisko tullut jotain uutta.
Elättelen edelleen toivetta uuden kodin löytymisestä ennen uutta vauvaa.

Ei koskaan mitään tyydyttävää.

Me ollaan liian vaativia.
Tajusin vasta tänään, ettei mikään talo oo täydellinen. (Joo vasta tänään.)
Mut monesta voi tehdä unelmien kodin.

Norjalainen sisustuslehti Bolig Plus järjesti kilpailun Norjan kauneimmasta kodista ja julkaisi uusimmassa numerossaan kuvia voittajista. Og her kommer noen av de fineste:



Ei varmaan ketään yllätä, et nää osu aika hyvin mun vaaleaan ranskalaisromanttiseen shabby chic -sisususmakuuni. Mut suomalaisuuteni saa kuitenkin pienen yliannostuksen kaikkea romanttisuutta ja omaan kotiin ottaisin asteen verran enemmän yksinkertaisuutta...


Tää sängyn pääty hurmasi minut; se on vanhasta ovesta tehty! Kuten joku varmaan muistaa, oon myös meidän päätyyn kirjoittanut kaunolla samantapaisen sanonnan, joten tykkäsin kyllä tästä.


Ja oi, tällanen astiakaappi niille meidän häälautasille ois saatava ;)
Metsästys alkakoon.


Näilläkin on oikeassa reunassa näkyvissä joku tosi kaunis astiakaappi. Ihan must.
Seuraavaan kotiini haluan myös tällaiset maalatut ja lakatut lautalattiat. Piste.


Olohuoneen pöytä on vanhasta ruokapöydästä jalat katkaisemalla tehty. Vinkki muistoon korvan taa.


Myös lautaseinät on kauniit. Ja elävät kukat.

Mut arvatkaa mikä on tärkeintä siinä meidän uudessa kodissa?
Sauna.





maanantai 21. syyskuuta 2009

Pari uutta ihanuutta (vanhaa)

Joo tästä tulee taas sisällöltään tosi sivistävä postaus (eiks nää kaikki oo? ;)), mutkun mutkun uudesta syys-/talvitakista on kyselty.
Ja koska voin sit kertoa myös uudesta karvaliivistä samaan vetoon.

Tässä tulee siis liuta kuvia minusta.
Ei mitään asiaa.


Ekaksi näyttelyvuoroon pääsee tovi sitten Ebaysta jollain kympillä (tai max viidellätoista) ostettu (teko)turkisliivi.


Tykkäsin tän väristä tosi paljon enkä ois ehkä tuntenut oloani luonnolliseksi kokokarvaisessa, se ois mun arkityyliin ollut liian pyntätty (tai tuntisin oloni sellaseks).
Sitäpaitsi mahtuu mahan kanssa vaikka synnärille asti.
Joo, tänkin sovittaminen pukeutumiseen saattaa aiheuttaa pieniä hankaluuksia, mun eiks oo söpö?! :)


Toinen syysostos, johon oon aivan älyttömän tyytyväinen on seuraava uusi syystakki:

Odd Molly, mallia en muista..
<3
Käytettynä ostettu.



Toki tajuan, ettei villa-kashmir -sekoitteinen pitkä takki oo ihan niin soveltuvainen Ollin kuljetteluun ja viihdyttämiseen kuin se taannoin myymäni nylontaki, mut hei.
Ei voi alkaa tinkimään tyylistään vain siksi että on äiti!
Ei voi.

Ja kattokaa mikä mahatila!
Tänne mahtuis vaikka kaks. Mahaa.
Tästä tulee niin rakas. Vauvan jälkeenkin.
Tummansininen väri on vaan niin hyvä!



Sellasia :)

lauantai 19. syyskuuta 2009

Perjantaiprojekti

Mun suhtaumiseni taiteesen on hyvin selkeä; mitään maalausta tai taidekappaletta, jonka itsekin voisi tehdä, ei kannata ostaa. Jos jonkun ostaa, on siitä pidettävä kuin perheenjäsenestä tai lemmikistä. Siis sitä on rakastettava.
Omatekemät ovat poikkeuksetta persoonallisempia ja tuovat sisustukseen enemmän sisältöä kuin mikä tahansa kallis mestariteos.

Tää uusin projekti alkoi jo keväällä Ikeasta ostettuamme suuren taulun; sellaisen mustavalkoisen polkupyörämaisemajutun.
Jonka päälle oli tarkoitus vetää valkoinen pohjustus ja tehdä jotain muuta. Luonnollisesti. Se oli vaan niin sopivan kokoinen ja kätevästi jo valmiiksi kehystetty.




Torstaina sain aikaseksi pohjan...
Vihdoin.



Eilen, pohjan kuivuttua maalasin pastelliväreillä keskustan.
Ja fiksasin fiksatiivilla.



Omatekemät pastellivärit on kallein aarre mitä mun taidepakista löytyy. En tajuu mitä teen kun nää joskus kuluu loppuun.
(En muista mitä näiden tekemiseen tarvittiin -paitsi kermaviiliä ja värijauheita.)



Hahmottelin kuvan puuväreillä, viimeistelin niillä rakkailla pastelleilla.
Ja ei, kuvassa ei (ensisijaisesti) ole minä ja Olli.
Vaan äiti ja lapsi.


Taulusta oli kovasti tarkoitus tulla vielä luonnosmaisempi; vapaata viivaa ja virheitä. Siitä tuli hiukan liian kliininen ja selkeä, en tiedä vielä annanko olla.
Tuskin. Pakko sitä vähän on sotkea.




Alle täytyy vielä löytää matala vaalea penkki. Puinen. Sellainen, jonka voi pehmustaa lampaantaljoilla tai tyynyillä.






Joku tällainen.


Se on mun seuraava sisustusetappi. Ensi viikon kuluessa toteutettava -kun toi aviopuolisonikin viimein taitaa olla kotona.
Viihtyisää lauantai-iltaa!

torstai 17. syyskuuta 2009

Kjære dagboka...

Heisann, hyvää päivää!

Mulla on jälleen vieressä kuppi kuumaa kahvia, oikein mehevä sellainen rasvaisesta voitaikinasta tänään lähikahvilassa leivottu wienerpulla ja runsaasti vettä ja mehua!
Loppupäivä vapaata ja takkidilemmakin ratkaistu ;). Aah :)

Niin ja amujumppa vedetty ja täytyy sanoa, et nää torstait (jolloin mulla on oma step -täysillä mennään) tuntuu kyllä tuolla lantion seudulla... Kävelen kuin ankka taas koko loppupäivän. Jotku luut siellä ei kai ihan tukevasti oo omilla paikoillaan enää.

Eilen mulla oli päivällisvieraana Hilde, joka sit kertoi myös olevansa raskaana. Nyt molemmat mun Norjan bestikset plus yks kiva kollega on raskaana. Saadaan toivottavasti ainaki kunnon raskaiden pikkujoulut aikaseks tällä porukalla ;) Jee. Kunhan kukaan ei synnytä (ja kaikki menee hyvin).

Asgeir tulee pian Stavangerista kotiin, lähtee aikaisin huomenna Osloon. Ei me paljoo nähdä. Se touhuaa yhden toimittajakaverinsa kanssa jotain kirjaa (kala-aiheista tietenkin) plus että niitä tavallisia töitä on superpaljon. Niin että...


Täytyy kiirehtiä kuivattamaan tää tukka ja lääkärille! :) Hade!

Dagens:


Takki Jackpot
Teeppari sekä farkut H&M mama
Narukengät lähti mukaan Kroatiasta jollain alle kymmenellä eurolla.

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

TAKKI MYYTÄVÄNÄ ;)

Heips, olen nyt päättänyt -paitsi myydä sen paljon pohtimani takin, niin olla aika superkiltti teitä kohtaan. Kun tekin aina ootte niin kilttejä mulle ;)

Katsokaas kun saisin joko palautettua sen kauppaan täyttä hintaa vastaan tai myytyä paikallisessa nettihuutokaupassa lähes täyteen hintaan (kys. takki on ilmeisesti supersuosittu täällä; loppuunmyyty joka puolelta ja menee huutiksen puolella heti). Näiden vaihtoehtojen sijasta kysyn ensin teiltä, josko jotakuta kiinnostaa tarpeeksi takin osto. Vähäks kilttii :)


Kyseessä on siis
Odd Mollyn Nylon Parker Coat
Väri Chocolade
Koko 2 (vastaa 36/38)

Viime postauksessa tulikin paljon muuta kuvausta niin sanallisessa kuin kuvallisessakin muodossa. Lukaskaa vielä läpi. Kannattaa myös muistaa, et takki näyttää erilaiselta ilman tätä mahaa ;)

Tässä vielä yksi oikein myyntimyynti kuva ;)





Ja se tärkein eli hinta: en voi alle 150 € tätä myydä, koska sit häviäsin jo niin paljo et harmittais. Mut laittakaa kiinostuneet s-postiin ilmotuksia, myyn aika nopeasti eniten tarjoavalle :)
aalvesta@broadpark.no
Mieluiten laitan postiin ennen viikonloppua.

Pehmonen kevyt takki, vähän luksusta arkeen ja erotut joukosta!
-oikein myyntipuhe tähän loppuun :)

Ps. Päädyin ratkaisuun, koska löysin toisen mahaystävällisen Odd Mollyn juurikin tuolta huutiksen puolelta edulliseen hintaan -ja enemmän mun rauhalliseen eläkeläistyyliin ;)


TAKKI ON MYYTY

tiistai 15. syyskuuta 2009

Se takki....

Ennen kuin kukaan ehtii pettymään, sanon että tuuliviiripääni on toistaiseksi kääntynyt pitämään takin.

Laitan siitä kuitenkin kuvia, jos joku kovasti kiinostui (ne on sorry aika huonoja kun täällä oli jo niin pimeä iltavalo). Takin saa sitäpaitsi edulliseen hintaan ainakin tanskalaisesta nettikaupasta Mads og Mille, jos joku ihan niin kovasti kiinostui.


Mun väri on se suklaa... :)


Mahalle on loistavasti tilaa, takki on kevyt kuin pilvenhattara ja pujahtaa sujuvasti päälle =raskaanaolevan, paljon pyöräilevän ja muutenkin ulkona aktiivisen pikkulapsen äidin unelma.


Takaosa jäisi kai paljon enemmän rypylle, jollei etuosa veisi niin kauheasti tilaa ;)


Hihan teksti pitää paikkansa.
Ei mun tällasta takkia ainkaan pitänyt ostaa.
Vaan siis sellainen sivistynyt A-linjainen villakangasjuttu tai kunnon trenchcoat. Mut sit tajusin, et mullahan on, mut ku ei ne oo mukavia mahan kaa ja tukalemmaks vaan menee!


Olli piiloutuu.



Takista löytyy kiristettävä huppu...
(Jättineule BikBok)



...ja vähän ironiaa.


Tää on kuitenkin aika loistava ajatellen tätä mun arkirutiinia; pyöräilen aamuvarhaisella hiki hatussa viemään Ollin päiväkotiin (loivaa ylämäkeä koko menomatka, ei mitään huviajelua), yhteensä matkoihin menee yli tunti /päivä.

Ja sit töihin, jossa omilla vaatteilla ei paljoa hienostella (univormut rules...).

Koska tää raataminen ei oo jokapäiväistä, vaan Olli on puolet viikonpäivistä kotona, on se ihan kivaa, et takki kelpaa kaupungillekin.

Näillä perustein vakuuttelin itselleni, etten parempaa takkia mahalleni löydä... ja se sai jäädä.

Toistaiseksi.

maanantai 14. syyskuuta 2009

Miettii miettii miettii...

Siis miten näin voi vielä käydä.
Et pitkän pitkän pohdinnan jälkeen löytää mahalle sopivan syys-/talvitakin ja ostaa sen...

Niin, pitkän pohdinnan jälkeen.
Eikä sit ookaan tyytyväinen siihen.

???

Miten se on mahdollista?
Mul on ollut melkein päänsärky.
Ärsyttää hyvännäköinen takki roikkumas tuolla eteisessä.

Kysyn teiltä ehkä huomenna onks joku kiinostunut. En usko et kestän tätä stressiä ja ärsyyntymistä enää montaa päivää. (Takki on muuten suklaanvärinen Odd Molly Nylon Parker Coat ja koska meistä nyt vaan ei oo tullut kavereita, harkitsen kovasti sen myymistä eteenpäin. Mut palataan asiaan huomenna.)


Tänään päällä:


Villamekko Benetton
Leggarit H&M mama
Ballerinat Vagabond


Joo täällä on tänään tosiaan ollut vaalien viimeinen päivä, puolueita äänestellään ihmisten sijaan ja Vinmonopolit on suljettu ettei ihmiset riehaannu.

Mulla ei oo Norjassa äänioikeutta, koska en oo koskaan hakenut Norjan kansalaisuutta enkä edes tiedä olisiko se vielä mahdollista. Suomen kansalaisuudesta en tule luopumaan, vaikka todennäköisesti norjalaista haenkin lähivuosina.

Kovasti torilla oon ottanut vastaan pullaa ja ruusuja joka lauantai -ja Ompulle ilmapalloja. Tiedoksi kaikille teille paikallispolitikoille, et hukkaan meni! ;)