lauantai 12. syyskuuta 2009

Lørdagskveld hos oss

Ilta hämärtyy

Olohuoneessa



Syksyn parasta satoa


Pappa laittaa ruokaa


Häälahjalautasia järjestyksessä


Lukemista


Kevyt iltapala


Mun mansikkasiideri, Pentikin lasi


Omppukin syö


Lopuksi leikitään



perjantai 11. syyskuuta 2009

Turkisvalas

Perjantai + palkkapäivä + Olli päiväkodissa + Asgeir töissä + aurinkoa + kuppi kuumaa kahvia kermalla + kampaaja ihan kohta = What more can I ask!!


Paitsi et ulkomuoto alkaa -no jollei muistuttamaan, niin epäilyttävästi tuntumaan valaalta. Enkä tosiaan oo vasta ku vähä yli puolen välin :/

Painoa tullut plus kuusi kiloa, kuvitelkaa se itellenne niin jo tuntuis olo aika möhkäleeltä.

Yritän lohduttautua muistelemalla viime kerran kuviota (jota tää nykyinen malli kopioi täydellisesti): keräsin kymmenen kiloa raskauden aikana, näistä suurimman osan juuri raskauden alkupuoliskolla. Menetin seitsemän synnärille ja toiset seitsemän kotona. Siinä sit toivoin, et ois ollut vähän enemmän mitä menettää...

Onneks on olemassa hyviä raskausvaatteita :)
Tää seuraava on H&M syksyn mallistosta -ihan tavallisten naisten puolelta:




Uggit myös on aivan loistavat raskauskengät -no matter how jalat turpoaa, Uggit mahtuu :)

Uusi suuri innostus tänä syksynä on turkisliivit. Paitsi että ne mahtuu mahan kuin mahan kanssa (ei tietenkään kiinni), on ne mun mielestä niiiin hyvännäköisiä! Tähän asti oon ajatellut, ettei oikein tosi styleä turkishässäkkää saa kuin aitona, mut en vaan saa itseäni ostamaan aitoa. En ainakaan mitään kettu-minkki-kani juttua. En koskaan oo mikään suuri turkisvastustaja ollut, mut en sit kuitenkaan kestä ajatusta et monta pikku elukkaa on joutunut kuolemaan mun vaatteen takia... Yhyy.

Mut tilasin ebaysta (monen ehkä paremman näköisen aidon jutskan seasta) seuraavan:


Eiks oo aika aidon näköinen...? :) Tästä tulee mun kaveri <3

Myös tällasen tapainen lammasjuttu lämmitti kovasti sydäntä -lammasta voisin hyvin käyttää. Eihän ne nyt joudu elää missään häkissä vain mun turkisliivin takia?!?

(Molemmat kuvat löytyi ebaysta hakusanalla "fur vest".)


Okei, hyvää viikonloppua, lähden kampaajalle, mmmmmm <3


maanantai 7. syyskuuta 2009

Päivän asu pitkästä aikaa

Meidän honeymoon jatkuu aika arkisesti Asgeirin työskennellessä Oslossa ja mun ollessa Ompun kanssa täällä kotona.

Viimeiset viisi päivää oon siivonnut ihan hulluna -tulosta ei näy missään kun vasta varastot on saatu kuntoon. Et nyt vois alkaa tää sisätilojen laitto. Huh.

Eilinen meni supermammaillessa kun

  1. pyöräiltiin venesatamaan
  2. otettiin vene läheiseen saareen
  3. ilmottauduttiin sunnuntairasteille
  4. ja vaelleltiin viiden kilsan maastolenkki aika epätasaisissa olosuhteissa

Ja siis sen oli pakko olla pidempi kuin viisi kilsaa! Tuntui ikuisuudelta.

Omppu tykkää ihan hulluna liikkua luonnossa, mut ei se nyt ihan viittä kilsaa jaksanut (tai pystynyt) kävellä. Vähintään puolet matkaa kannoin sitä lankkusiltoja/kiipeilyrinteitä/mutaliejuja pitkin, voin sanoo et tuli aika hyvä treeni -eikä vähiten käsille.

Mut laitetaan nyt kuitenki päivän asu, tää on muuten tosi lämmin!




neulemekko Vila


perjantai 4. syyskuuta 2009

Hääfinaali

  • Kerron nyt vielä yhden kerran häistä :)
    Sellasta pientä yksityiskohtaa.
    Jos tän jälkeen ailkais riittää :)
    -Niin mulle kuin teillekin.





Tässä ekoissa kuvissa tulee ihan vain kuoseja käyttämistäni Tilda-pahveista. Näistä tein siis mm. jokaiselle oman kolmion muotoon taitellun pöytäkorttinsa, joka sisälsi:

-muhkean vaaleanpunaisen makeisen
-pienen kortin, johon minä ja Asgeir toivottiin ohjeita, toivotuksia, vaikka piirustuksia tai terveisiä. (Ja saatiin aika ihania :))





Nää oli mun mielestä kuin ihania vanhoja tapetteja, jotka mätsäsi täysin vanhan juhlapaikkamme tunnelmaan.


Siitä kyseltiinkin aika paljon; paikka on Kotkassa sijaitseva Kärkisaari. Oikeasti saari, mutta sinne pääsee pientä siltaa pitkin autolla. Huvila täyttää ensi vuonna sata vuotta ja on tosiaan ihan vuokrattavissa yksityiskäyttöön ainakin lauantaisin. Toimii ainakin kesäisin myös Bed and Breakfast -periaatteella, kannaattaa käydä katsomassa paikan kotisivut http://www.villakarkisaari.com/.








Koska Kärkisaari pitopalveluineen on tunnettu laadukkaista raaka-aineista sekä ruoan perinpohjaisesta itsevalmistuksesta, valitsimme oikein kunnon ruokailuhäät :)

Siis neljä ateriaa, joista ensimmäisenä tuli tomaattikeitto, sitten lohisalaatti, sitten joku pihvi ja lopuksi jälkiruoka. Eli itse ruokailuun meni meidän häissä tovi :)


Ruokalajien välissä seremoniamestari viihdytti englanniksi kasson kääntäessä suomeksi erilaisillä "sähkeillä". Me saatiin ihanan paljon viestejä norjalaisilta tutuilta, joille tää seremoniamestari oli soitellut. Tosi kiva yllätys.





Samoista tildapahveista tein myös joka pöytään (noin viden hengen kesken jaettaviksi) Ohjelmat.




Valkoisilla nauhoilla ohjelmakansion sisään kiinnitin pienen paperikäärön, joka sisälsi "häävisan". Pöytäseurueen keskenään oli siis pohdittava oikeat vastaukset kymmeneen kysymykseen. Tästä tuli aika totinen taisto ;)


Ruokailun jälkeen lapset pääsivät ulos; ohjelmakansiossa luki Lasten aarrejahti. Asgeir ja bestman olivat piilottaneet Kärkisaaren metsään ja rantaan -mitäs muutakaan kuin, tsadaa, kalastusvälineitä ;) Jokainen pikkuvieras sai siis oman ongen ja jotain sellaista kotiin vietäväksi.


Aarrejahtia seurasivat perinteiset kakunleikkaukset, morsiuskimpun heitot ja miehille (miksei naisillekin) Asgeir tarjosi Kuubasta tuomiaan sikareita siinä ilta-auringossa bändin pystyttäessä soittimiaan sisälle.


Loppuilta jatkui tietenkin tanssin, seurustelun ja iltasalaatin muodossa. Boolia ja baarin antimia oli myös halukkaille tarjolla. Pojat löysivät suurinta hupia helium-säiliön sisällöstä sekä oman bändin perustamisesta (eivät soittaneet mitään tanssimusaa..).






Sormuksenkin perään kyseltiin; here you go. Kolme timanttia, tulevat korkeammalle kuin mitä kuva antaa ymmärtää.



Ja sisko onnistui ikuistamaan näin söpön kuvan vielä neidistä :)



torstai 3. syyskuuta 2009

Suuri Kroatia -kertomus

Kerrotaan nyt vähän Kroatiasta tähän väliin ennen kuin unohdan koko loman ;). Vastailen vielä teidän hääkysymyksiin ja laitan jokusen lisäkuvan, mut otetaan tää nyt ekaks.





Meidän matkakohde Kroatiassa oli ihan toi eteläinen kärki, Makarska rivieraksi kutsuttu alue Splitin ja Dubrovnikin välissä. Tosi suosittu turistialue, nykyään lähes vain turismia. Alue oli aivan ihanaa; luonto uskomattoman kaunis ja vedet kirkkaat, mutta meidän matkakohteen Podgoran sijaan valitisisin seuraavalla kerralla vähän suuremman kaupungin, ehkä Makarskan tai itse Splitin. Lähinnä syystä että Podgorassa ei ollut mitään shoppailumahiksia.



Kuten sanottu, vedet on Adrianmerellä aivan ihanan kirkkaat ja puhtaat. Lämpötila oli yli +25 ilman ollessa +34 astetta. Ei me oikein voitu muuta tehdä kuin uida päivät pitkät -ja se se oli toivekin!



Eräs uimapeto luuli ihan varmaan oppineensa uimaan -syöksyi aika huimasti veteen ilman mitään kellukkeitakin...


Kroatian rannoilta ei mitään sileää hiekkaa löydä, siellä on kaikkialla tällaista pientä pyörökiveä. Mistä johtuen suurin osa ihmisistä kulki uimakengillä ja vain harva makasi pelkän pyyhkeen päällä. Suosittelen ehdottomasti uimakenkiä. Rannat ovat myös usein tosi kapeita ja ihan täynnä.



Ai täynnä?
Turisteista vain pikku murto-osa oli skandinaaveja. Italialaiset, britit, saksalaiset ja Kroatian naapurimaat edustivat hyvin.




Mamma pallomaha ja Omppu.





Ruoka Kroatiassa on Suomenkin hintoihin verrattuna edullista. Juoma (etenkin alkoholi) oikein edullista. Liharuoat sitten aivan ihania, en kertaakaan joutunut pettymään liharuokia tilatessani; niin makkarat, pihvit, linnut kuin jauhelihat olivat ihanan makuisia. Ehdottomasti kannattaa kokeilla perinneruoka Pekaa, joka on pari tuntia uunissa kypsytelty liha-perunapata. Mmmm.

Myös kahvi on Kroatissa loistavaa; kulttuuri täysin italialainen. Tavallista tylsää kahvia sieltä ei juuri saa ja maku oli aina yhtä ihana.




Edellisessäkin kuvassa vilahtanut kietaisumekko oli ainoa mahdollinen (ja ihan huippu) ostos Podgorasta -sen avulla pärjäsinkin kaikki loman illat! Näitä ihania, kahdesta eri (70% silkkisestä) kankaasta valmistettuja 100ways -mekkoja myytiin jos jonkinmoisissa väreissä ja oli ihanteellinen mun masua ajatellen. Tän saattoi tosiaan sitoa päälle ihan miten vain, oli uskomattoman kevyt ja vilpoisa ja sen saattoi kääntää halutessaan vaihtaa kuosia.



Podgoran pitkä katu oli täynnä niiiiin ihania drinksubaareja, että muutaman kerran toivoin
a) olevani kahdestaan Asgeirin kanssa
b) olevani ei-raskaana
Ehdottomasti romanttinen paikka!
Puhdasta ja siistiä.


Podgorassa ei ehkä niinkään siitä vanhan ajan henkeä aistinut, mutta 200 jKr rakennetussa Splitissä oli mahtava tunnelma. Vanhoja rakennuksia, kapeita kujia. Kiveä. Siellä vietimme viimeisen vuorokauden. Shoppailumahikset ei mitkään ihan hurjat, mutta toki paremmat kuin Podgorassa sekä paljon jänniä pikkuputiikkeja isojen Zarojen ym. lisäksi.




Splitin ja Makarskan lisäksi suosittelen ehdottomasti -jopa yli kahden edellämainitun- Makarska rivieran edustalla sijaitsevia saaria Bracia ja Hvaria. Lähes joka kaupungista pääsee pikaveneellä käymään, jollei koko lomaa halua viettää saarella (itse olen ihan helposti viettänyt). Etenkin Hvarista paikalliset puhuvat luksuspaikkana; rikkaiden, kuuluisuuksien ja huvijahtien kohteena. Mahtavia ravintoloita ja uskomattoman kaunis luonto.


Romanttisia paikkoja? :)
Ihmiset Kroatissa ovat tosi ystävällisiä ja avuliaita. Kaikki toimii. Englantia puhutaan hyvin, mutta myös saksa on vahva kieli.


Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka.
Jonne aina haluan palata uudelleen ja nähdä enemmän...




Kyselkää ja lisäilkää :)



maanantai 31. elokuuta 2009

Valittuja hääkuvia

Jes sain vihdoin oman koneeni takas korjauksesta ja mikä parasta -no laskua! Kovalevy-Norton-tilttihässäkkä meni takuun piikkiin.

Ulkoiselle kovalevylle sain ihan älyison kasan hääkuvia itse valokuvaajalta, laitan nyt tähän valittuja paloja niiden tuhannen ihanan muiston joukosta.


Häävalssi ei ollut mikään valssi, vaan mun suosikkini Peter Cincottin Are You The One -biisi. Peter Cincotti on kai ykkösenä mun listalla artisteista, joita haluaisin nähdä livenä ja tää kappale on aivan ihana. Kultainen bändi harjoitteli sen ihan meitä varten ja soitti sitten vielä illan viimeiseksikin. Thanks!! <3>


Nää laiturikuvat oli niin mun suosikkeja. Näissä on sellasta eloa ja onnea.


Kaaso (toinen niistä) Ansu ja bestman Martin, johon kaikki (mun äitin ikäiset) naiset rakastuivat. Martin onkin kyl aivan ihanan kohtelias, kiltti ja pitkähermoinen hippi. Leikkasi aika pitkät kiharat ihan meitä varten näin siistiksi ja loppuillasta perusti oman bändin muutaman muun musikaalisen vieraan kanssa...
Myös Ansulle tuhannet kiitokset <3>(Ja Naskalle ;))



Paikka oli valtavan kaunis, lisäksi meitä suosi tyyni ilta-aurinko ja kaunis auringonlasku.




Omppu siellä keskellä odotteli mammaa ja pappaa.



Kaunis mikä kaunis, täällä me myös yövyttiin ja syötiin loistava aamupala.



Nää oli kans ihanan tunnelmallisia kuvia. Vaik me naurettiin kyl kaikkia ihan tyhmiä asioita, eikä mistään onnesta.
:)
<3

Kerron pian siitä Kroatiasta, kun paljon kyseltiin. Siitä on pakko tehdä ihan oma postaus, tulee niin paljon sanottavaa ja kuvattavaa.

Joku kysäisi myös ikäeroasiaa; oon joskus maininnutkin (muista sit kuinka kauan sitten), et meillä on 13 vuotta välissä. Eli ei ihan viis riitä ;)

Jännää huomen on Ompun eka päiväkotipäivä, täytyy pakkailla kaikenlaista esille! Heippa!





lauantai 29. elokuuta 2009

Still alive



Kahden viikon Suomen lomasta ja yhden viikon häämatkasta (Kroatiassa muuten) on tänään vihdoin selvitty kotiin.

Ihan hurjasti hommaa vielä edessä (ei oo edes purettu laukkuja), mut viimeistää maanantaina palailen kertoilemaan paremmin tästä rouvaselämästä ja aivan fantastisesta Kroatiasta.

Kiitos kaikille häissä käyneille, teidän läsnäolonne oli kaikkia muita lahjoja parempi, korvaamattomampi ja arvokkaampi lahja!! Päivä oli täydellinen ja ehdin nauttimaan täysillä.

Kamala ikävä sinne Suomeen!

terv. Rva/Fru J.K.A.