sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Asuhaaste

Sain hauskan haasteen kivalta Cocolta, thanks tätä oli -vaikkakin aikaavievää, tosi hauskaa tehdä! :)
Ja I know, suuri osa näistä ei paitsi mahtuis mun päälle nyt, vaan myös näyttäis naurettavilta.
Haaveilen siis jo raskauden jälkeisestä elämästä...

Säännöt tässä kuitenkin ekaksi:

1. Mene jonnekin nettikauppaan.
2. Etsi sieltä itsellesi mieleiset vaatteet, jotka pukisit arkeen ja juhlaan.

3. Tee erilliset kollaasit asuista.
4. Lisää haaste omaan blogiisi ja esittele kollaasit.

No, meninpä Net-a-porteriin, koska sieltä sai monia muita nettikauppoja paremmat kuvat pelkistä vaatteista.


Mun arkivalikoima:


-Otin mukaan kaksi huivia, kun en osannut päättää. Ehkä kuitenkin toi yksivvärinen on eniten minua.
-Laukuksi valikoitui toki suosikkini Mulberry, vaikkakaan en pidä tota Bayswaterin kantonauhan pituutta kovin käytännöllisenä pienten lasten kanssa.
-Rannekoruksi valitsin sen, joka on lähinnä mun tulevaa joululahjakoruani ;)
-Saappaiksi ois tehnyt mieli valita mustat overkneet. Ne on nimittäin mun tammikuun ale-ostolistan number one!
***


Mun juhlavalikoima:


Mul on jostain syystä pieni kyllästys mustaan. On ollut kai niin paljon mustia raskausvaatteita tänä syksynä. Siksipä valitsin aika simppelin nuden juhla-asun.
-En osannut päättää mekoista; otin nämä kaksi, jotka sopisivat aika erityyppisiin tilaisuuksiin.
-Tarpeeksi miellyttävää takkia en löytänyt sivuilta, vaikka talvijuhlaan ois ollut välttämätön. Oisin ottanut jonkun nuden lyhyen turkisjutun.
***

Kiva heitellä Louboutinia ym. "ostoskoriin", paljonkohan nää mun kokoelmat ois tullut maksamaan? ;D


Luulenpa, et melkein kaikki mun tutut bloggaajat on tän haasteen tehnyt, mut voisin heittää ainakin lomailevalle Bisquitsille (sit joskus kun palailee blogin pariin), Mrs V:lle, Lintulle ja Linnealle!

Vær så god! :)

lauantai 19. joulukuuta 2009

Joulutunnelmaa -ei asiaa :)


Tältä näyttää meidän eteisessä -jouluostokset tehty.

Muutenkin aika kiva jouluolo. Vielä viimeiset kiillotukset ja sit voi nauttia lauantai-illasta ja rauhottua joulutunnelmaan. Halailla vaikka vähän tota Asgeiria kun olen kuulemma ollut lähikuukaudet astetta äksympi ;)

Auttaa vissiin tää kiireettömyys, paremmat yöunet ja muutenkin hartioiden laskeminen.
Luojalle kiitos 10 kuukauden äitiyslomasta täydellä palkalla, mahtavaa <3


Tänään päällä Benettonin villamekko, Vilan jättipaits



Alkaa jo vähän mielikuvitus asujen suhteen loppumaan ja veikkaan et muutamat oikein paljon käytetyt lentää kyl jonnekin hyvin kauas kunhan tästä mahasta pääsee eroon...

Nyt kuitenkin vielä nautitaan masun lisäksi aivan ihanista talvipakkasista (ei niin kovista kuin Suomessa, huh!) sekä lumisateesta:



keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Kontrasteja

...eli kuvia meidän viime päiviltä -kun nyt sain koneen takas! Jee.



Sunnuntailenkki rantaan...


...makkaroita paistamaan. Kevyt sunnuntailounas.
Rakastan tota savun tuoksua :)



Mun pipo Diesel, takki Soaked in Luxury ja housut Halti
Ollin puku Skogstad, pipo Marimekko


Sit niihin kontrasteihin, joita nyt ei kyl itseasiassa ihan kauheesti tuukaan, kun pikkujoululookkikin oli näin arkinen. Mut laitetaan silti sekin. On se nyt kontrasti tohon metsäelämään.
Työpaikan pikkujouluissa kävin siis viime perjantaina tässä ennenkin esitellyssä Odd Mollyn mekossa (alla H&M valkoinen yöpaita :D) ihan vaan pyörähtämässä syömässä :)

Jouluaatoks on muuten varmaan ihan pakko ostaa ja opetella käyttämään punaista huulipunaa. Se ois ollu aika söpö tässä.



Täytyy sanoo, et oli aika kova homma vetää saappaiden vetoketjut kiinni näihin limppuihin. Myös lääkäri totesi eilen et täytyy seurailla tätä painonnousua :D Oli vissiin tullut aika yhtäkkiä pari kiloa plussaa...
Veikkaan et niiden on ihan pakko olla nesteinä jaloissa...
Huoh.

Miten muuten olo onkin heti äitiysloman alettua muuttunut näin painavaksi ja tukalaksi = apuatarvitsevaksi ? Eihän täs taida jaksaa joulusiivoustakaan! ;)

tiistai 15. joulukuuta 2009

Mammaloma STARTER NÅ!!

Heippis, omaa konettanihan en oo vieläkään takaisin saanut (siitä meni vain näyttö hajalle, uusi tilattiin Tanskasta ja toimitus kestää visiin jouluruuhkissa vähän odotettua kauemmin..), mut enpä olisi ehtinyt kirjoittelemaan, vaikka kone olisi paikalla ollutkin.

On ollut vähän töitä.

(Harvat) vapaapäivät olen käyttänyt kotona käännöshommia tehden; jumppatyönantaja päätti heittää parilla suomenkielisellä paperinipulla itse jumppien loputtua...

Sit on vaan olllut pikkujoulua ym. pikkumenoa.

Sunnuntain päätin olevan ihan viimeinen kunnon työpäivä, sillä tänään laskettuun aikaan on tasan kolme viikkoa ja mun on kaikkien sääntöjen ja järjen mukaan pakko jäädä lomalle. Eli aloittelin eilen maanantaina tätä todellakin ansaittua mammalomaa.

Mut eikös ne soittanut.
Et voisinko tulla iltapäivällä pariksi tunniksi yhtä toimenpidettä suorittamaan.
Kun ei kukaan muu yksinkertaisesti osannut.
No otin Ollin kainaloon ja vietin sit vielä ihan viimeisen vapaaillan töissä.
(Muut hoitajat oli tietty ihan innoissaan et ne sai vahtia Ollia :D)

***

Kuvitan vielä vähän tätä ankeaa pikaapäivitystä ihanan Esperanza Spaldingin kuvilla. Tyttö esiintyi Nobel -konsertissa persidentti Obaman valintana ja nauttii muutenkin USAn presidenttiparin suurta suosiota -ei huono musiikkimaku.

Tykkään nimittäin myös ihan hirmusti lahjakkaan tytön sekä tyylistä, että musiikista. Vaatteissa usein aivan ihana yhdistelmä klassisuutta ja etnisyyttä. Musiikki pehmeää jazzia:





Nobel Peace Prize Concert


Nobel Peace Prize concert
 Nobel Peace Prize concert
Tästä nobel -konsertin asusta ja siroudesta oon kuolaten haaveillut jo monta päivää. Kuvat täällä.
(Kiitti taas Coco!! :))



Kannattaa tutustua Spaldingin musiikkiin, jos jazzin ystävä on. Itse taidan liittää vielä joululahjalistalle... :)




tiistai 8. joulukuuta 2009

About AGE (and Elle)

Kun tässä kerran syksyn aikana mainitsin olevani vasta 28-vuotias ja siis mielestäni (kuten myös kaikkien tilastojen mielestä) nuori toissynnyttäjä, sain aika kommenttiryöpyn boksiini. En oikein vieläkään tajua, mikä asiassa mahtoi niin kiehuttaa, mutta vähän jotkut kommentit provosoivat ja saivat ainakin miettimään, että mikä siinä naisen iässä sitten on niin herkkää.



Kaikkihan tietävät, ettei naisen ikää kannata arvailla tai arvostella. En kuitenkaan tässäkään iässä loukkaantuisi, jos joku toteaisi, että vaikutan ikäistäni vanhemmalta. Ikäkäsitykseen vaikuttaa kuitenkin niin moni seikka, kuten rauhallinen käyttäytyminen (tässä tapauksessa kirjoitustyylikin), pukeutumistyyli ja klassisuus vs. trendikkyys, elämäntilanne ja -tapa (olenhan naimisissa ja äiti) sekä tutkinto ja työ vs. opiskelu. Olen kai myös ehtinyt tehdä ikääni nähden aika paljon kuten asettua aloilleni ulkomaille.

Mun mielestä kuitenkin itsestäänselvää on, ettei kommentteja tyyliin "sä nyt vaan näytät 10-20 vuotta ikäistäsi vanhemmalta" lausuta positiivisessa merkitysessä, enkä usko, että kukaan oikeassa elämässä näin tahditon olisikaan. Näyttää ja vaikuttaa ovat ihan eri asia.


 

Miksi oikeastaan ikääntyminen herättää naisissa näin voimakkaita tunteita? Pelkäävätkö nykynaiset niin kauheasti vanhenemista, kokevatko nelikymppiset naiset parikymppiset uhkana? Miksi?

Miksi naiset haluaisivat näyttää nuoremmilta kuin mitä ovat? Miksi mun kuviteltiin loukkaantuvat ikäkommenteista, eikö niitä olisi voinut ottaa kohteliaisuutena? -En loukkaantunut, sillä en ottanut vakavasti anonyymeja, jotka eivät minua koskaan ole luonnossa nähneet ja jotka tuskin samaa silloin sanoisivat. Pahoitin lähinnä mieleni toisten tahdittomuuden vuoksi.

Miksi halutaan näyttää nuoremmilta, miksei naiset vaan haluaisi näyttää freesimmiltä, kauniimmilta, terveemmiltä, onnellisimmilta, hehkuvammilta ja raikkaimmilta? :)

Miksei haluta ennemmin korostaa iän mukana tuomaa itsevarmuutta, kokemusta ja tasapainoa? 




Mietin myös suomalaisten ikäkäsitystä; onko mahdollista, että me pelkäämme ikääntymistä esimerkiksi keskieurooppalaisia enemmän? Onko mahdollista, että me näemme tulevaisuutemme keksi-ikäisissä naisissa jonain ihan muuna kuin vaikkapa nuoret naiset Italiassa ja Ranskassa näkevät?
....?

Onko kovassa Suomessa tärkeintä olla pätevä ja sulkeeko se pois ulkonäöstä välittämisen? Onko äitinä hyväksytympää kulkea tuulipuvussa? (On.)

Puuttuuko suomalaisnaisilta siis itsevarmuus -on niin paljon helpompaa olla huomaamaton "eikä nyt niin välittää turhamaisuuksista", vai onko sen puute maailmanlaajuinen ilmiö nuoruuden kadotessa?


  

Ihan faktaa on, että nykymaailmassa vanhenemista arvostetaan aika vähän eikä se ole mitenkään "muodikasta". Kuinka kauniita kuitenkin tosielämässä ovat naiset, joille on jo vähän ikää karttunut, oma tyyli ja itsevarmuus, jotka osoittavat kauneutta myös käyttäytymisellään ja jotka ovat pitäneet huolta itsestään?
Nämä naiset samalla osoittavat arvostavansa ikääntymistä ja itseään iästä huolimatta.

 

Ymmärrän nuorempia naisia kuitenkin siinä mielessä, että itsekin vielä viisi vuotta sitten kuvittelin lasten hankinnan tulevan kyseeseen sitten joskus, kun mulla ei enää oo muuta elämää :P
Lapset oli tosi kaukainen ja pelottava ajatus ja nyt, vain joitakin vuosia myöhemmin elän ihan varmasti elämäni onnelisimpia vuosia ja toivon, et aika vois pysähtyä tähän.

Enkä muuten oo rupsahtanut, löystynyt, väsynyt tai lihonut sitten yhtään! :D
Päinvastoin.



Itsehän olen siis vielä tosi nuori, enkä mitenkään kuvittele kuuluvani tähän "kauniiden ikääntyvien porukkaan" about kymmeneen vuoteen. Asiaa on kuitenkin hyvä miettiä ja muutenkin itse kunkin kartoittaa omia elintapojaan näin uudenvuoden lupausten kynnyksellä...

Ehkä haluan lähinnä rohkaista ajattelemaan kertyviä vuosia postiviisena prosessina, eikä vain kaukaisena pakollisena pahana, jonka myötä voi vähitellen heittää roskiin niin hyvinvoinnin kuin tyylinsäkin "kun se alamäki nyt kerran alkaa". Nou nou :)

Joka vuosihan merkitsee enemmän varmuutta, enemmän omaa tyyliä ja mahdollisesti enemmän varaa panostaa näihin! (jos lasketaan mukaan miinus virhekokeilut) ;)



Postauksen olen kuvittanut -kuten huomaatte mun ihan ykkös tyyli- ja kauneusihanteeni Elle Macphersonin kuvilla. Ehkä vähän huvittavaa laittaa tähän esimerkiksi "The Body", yksi maailman suosituimmista supermalleista, jolle ulkonäon vaaliminen on palkallista työtä ja siksi himpan helpompaa kuin mattimeikäläiselle, mutta se nyt vaan muistuttaa siitä, et kaikki on mahdollista (joskaan kaikkeen ei tarvi pyrkiä ;)). Ellehän on jo 46 -vuotias -ja äiti. Ja vaikka kuinka tyylikäs ja freesi!!
(Kaikki nää lainaamani kuvat on suunnillen kahden vuoden sisältä, viimeisimmät tältä syksyltä.)




Sitäpaitsi rakastan Ellen tyyliä. Hiuksia yli kaiken -kunhan saan kasvatukseni tohon pituuteen..... :)
Se käyttää ihanasti mustaa, farkkuja ja harmonisia luonnonsävyjä. Klassisia kokonaisuuksia, boheemia hippityyliä. Yksinkertaisesti täydellistä.
Ellen lähes tavaramerkkinä voisi pitää monissa kuvissa näkyviä fiksu metallikello-hippirannekoru -yhdistelmiä, joista olen ihan myyty. Harmi vaan mun ei-niin-glamourissa ammatissa vähän epäkäytännöllisiä...



Mut kertokaa te minua vanhemmat naiset hyväksikoettuja vinkkejä, mitä meidän nuorempien kannattaisi tehdä -ja mitä te teette kauneutenne eteen? :)

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Itsenäisyyspäivä Plan



Hyvää itsenäisyyspäivää suomalaiset :)
Me ollaankin Ollin kanssa ihan kahdestaan kotona, Asgeir lähti työreissulle Ruotsiin.
Juhlistetaan päivää katselemalla vain suomenkielisiä lastenohjelmia ja illemmalla tietysti itsenäisyyspäivän vastaanottoa. (Kiitos tv-kaistan ja erään Mrs.V:n :))

Leivonpa vielä pari joululimppuakin ja vien työkavereille huomenna -nää suomalaiset joululimput oli ehdottomasti suurin success odottavien pikkujouluissa perjantaina! Tytöt tykkäsivät älyttömästi.
Suosittelen itse kullekin -helppoa ja herkullista. Lisäksi limput säilyvät hyvinä tosi monta päivää leipomisen jälkeenkin. Kuvia mulla ei nyt harmi vaan ole, mut limpuista tulee sellasia ihanan siirappisen punaruskeita, sisältä vaaleamman ruskeita.
Resepti löydetty viime vuonna jostain netistä... ja jäi käyttöön!



MAKEA JOULULIMPPU
50g hiivaa
1/4 dl haaleaa vettä
1/2 litraa piimää
2 1/2 dl tummaa siirappia
1/2 rkl fenkolia tai kuminaa
1 rkl suolaa
7 1/2 dl vehnäjauhoja
7 dl ruisjauhoja

Voiteluun 1/2 dl vettä ja 1 rkl siirappia

  • Liuota hiiva pieneen vesitilkkaan.
  • Mittaa siirappi ja mausteet kattilaan, kiehauta ja kaada kuuma mausteseos huoneenlämpöisen piimän joukkoon (on siis hyvä ottaa piimä lämpenemään jo vaikka tuntia aiemmin). Lisää hiivaseos ja suola.
  • Alusta jauhot taikinaan vähitellen. Taikina saa jäädä melko pehmeäksi, siitä ei tarvitse muodostua sellaista kiinteää jauhopalloa. Kohota taikinaa lämpimässä kaksinkertaiseksi (noin 45min).
  • Jaa taikina kahtia ja leivo limput. Kohota limppuja vielä pellillä noin tunti ennen paistamista ja pistele varovasti haarukalla.
  • Paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa noin 35min. Voitele limppuja siirappivedellä pari kertaa paiston välissä.
  • Anna limppujen jäähtyä hieman ennen kuin edes yrität leikata viipaileiksi ;)

***


 


 


Olen myös ryhtynyt -vaikkapa sitten itsenäisyyspäivän kunniaksi Plan -kummiksi. Asiaa jo kauan mietittyäni on mulla mielestäni asiat vähän liian hyvin taloudellisesti voidakseni olla tekemättä mitään. En väitä uivani rahoissa, mutta rikas olen kuitenkin. Mun mielestä rikkaita on vähän kaikki, joilla yleensäkin on pankkitili ja jotka saavat päivittäiset tarpeensa kotiin kaupasta hakemalla. Miettikää kuinka pieni prosentti koko maailman väestöstä me kuitenkin ollaan....!
Jos sit tilille jää vielä ylimääräistä tuhlailtavaa johonkin, mitä oikeasti ei tarvitse, on mun mielestä rahaa niin paljon, että sen käyttöä on mietittävä.
Tää on tietenkin vain mun mielipide ja näkemys, enkä sano mitään kenenkään muun rahankäytöstä tai rikkauskäsityksestä. Tai tukikohteista.

Planin toimintaan kannttaa tutustua vaikkapa Suomen Planin kotisivuilla, mut näin lyhykäisyydessään niillä on mun mielestä niin selkeät periaatteet, et mulle järjestövalinta oli helppo. Toiminta tukee ensinnäkin lapsia ja kohdistuu lasten olojen kohentamiseen, minkä kautta koko perheen oloihin vaikutetaan. Kummi saa halutessaan valita lapsensa sukupuolen ja maanosankin.
Kummilapseen voi jatkossa pitää yhteyttä vaikkapa kirjeenvaihdolla ja saada tietoa mahdollisista parannuksista, jolloin myös tukeminen tuntuu konkreettiselta.

Rahat menevät vähintään 80%:sti kummilapsen, perheen ja yhteisön olojen kohentamiseen. Planin on tietenkin järjestönä otettava osuus toimintansa ylläpitoon, mut vajaa 20% on mun mielstä ihan kohtuullista.

Lisäbonuksena mun omat lapset saa seurata ja oppia vähän toisenlaista elämää konkreettisesti "tutun" kummilapsen muodossa toivottavasti koko lapsuutensa ja nähdä, ettei kaikki elä niinkuin me pohjoismaiset.

Nyt odottelen sit vaan postia, et millanen kummilapsi sieltä tupsahtaa :)

lauantai 5. joulukuuta 2009

Pakollinen blogitauko

Heissan.

Tietsikka putosi lattialle.

Aika vauhdilla.

Se ei oikeen toimi.

Uusi tulee ensi viikolla, maybe keskiviikkona.

Saatanpa kertoilla kuulumisia tästä Asgeirin koneelta, mutta kuvien lisäämisestä ei mitään takuuta ;) Eli pienen pieni pakollinen tauko tiedossa. Ainakin jossain muodossa. Ihan hyvää tekee välillä ettei pääse kasvamaan kiinni tähän laitteeseen.
---> Hilden kanssa kahvilaan, heippa!

Ps. Kiitti ihanista kommenteista viime postaukseen <3