sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Mun Norge

Minkälaista Norjassa sitten on asua? Miten Norja eroaa Suomesta?

Ei paljoakaan. Kaikki mitä tulen kirjoittamaan, on silkkaa yleistystä ja kärjistystä. Norjasta löytyy paljon ihmisiä, jotka menisivät vaikka suomalaisista -ja toisinpäin. Jotkut pikkuseikat sen sijaan ovat hyvinkin erilaisia.... Kuten luonto.






Mut aloitetaan nyt ihmisistä.
Ihan eka asia, minkä haluan mainita on reippaus.
Joo suomalaisia voi kuvata sanalla ahkera, mutta norjalainen on reipas. Suomalainen ahertaa koko päivän töissä niin, ettei kotona jaksa muuta kuin heittää jalat sohvalle, kun taas norjalainen pitää töissä sosiaalisia taukoja, viihtyy ja tulee iloisena kotiin.

No heh, tää nyt on kovin kärjistettyä, mutta suurimmaksi osaksi norjalainen aikaansaava työyhteisö on myös viihtyvä työyhteisö. Sosiaalisuus on tärkeämpää kuin suomalaisille. Hymy on PALJON herkemmässä ja ystävällisyys pääasia.

Suomessa vastaan tulee myös aivan liian usein ylimielisyyttä. Vaikka olet kaunis, tyylikäs ja itsevarma nainen, ei sun tarvitse olla koppava. Sydämellistä hymyä ja ystävällisyyttä kaipaan usein Suomessa, sanotaanko suoraan etenkin Helsingin vaatekaupoissa liikkuessani... :S ...Sorry

Norjalaiset ovat iloisia. Täältä puuttuu myös se paljon puhuttu (suomalainen) kateus oikeastaan kokonaan. Ihmiset keskittyvät omaan onnellisuuteensa ja näin ollen ovat aika onnellisia.

Norjalaiset liikkuvat paljon ulkona ja kaikilla on tuulipuvut -I know, kuulostaa suomalaiselta :) Täällä siis tosiaan panostetaan ulkoilupukuihin lenkkeillessä.
Ei niissä liikuta kaupungilla.

Touhukkuus näkyy myös esimerkiksi pihojen, talojen ja puutarhojen kunnossa. Niistä pidetään huolta. Talot ja pihat on kauniita.

Melkein jopa voisin väittää, että ihmiset pitävät itsestäänkin parempaa huolta kuin suomalaiset (anteeksi jälleen tää yleistäminen). Sekä miehet että naiset. Se vaan on osa itsensä arvostamista ja sitä kunnossapitoa. Että jaksaa tehdä jotain.

Tässä vaikkapa kaksi kaunista norjalaista, joiden tyyliä seuraan. Näistä vaalealla Vendela Kirsebomilla taitaa kyllä olla ruotsalaiset juuret...:


(Jos joku jää nyt kaipaamaan mieskauneutta, niin käykää katsomassa norjalaisen Kairerz Orcherstran keikkapätkä; tästä vauhdikkaasta laulajasta tyyykkään aika kovasti <3>


Veikkaan, että (pikkukuvan) Tone Damli Aabergella on tässä Iisin neuletakki, jonka vuoksi tuli mieleen liittää myös seuraava kuva.
Oon jo pari vuotta haaveillut löytäväni Iis -neuleen, mutta niitä myydään niin tuskasen harvassa paikassa... Tosi mahtavaa norjalaista suunnittelua!:



Ihana Iis!



Norja on kallis maa, kyllä.
Mutta niin on Suomikin -ja Suomessa tienaa paljon vähemmän. Itseasissa hintaero ei ole niin kovin suuri kuin ehkä luullaan. Oikeasti kallista Norjassa on lähinnä ulkona syöminen ja juominen. Ei pävittäistavarat -ei vaatteet, elektroniikka tai muu tilpehööri.
Asuminen joo.
Mutta niin ne talot vaan maksaa Suomessa.
Ja pääkaupunki.

American dreamista on myös tullut lähes velvoite; tunnen ja tiedän useampia nuoria naisia (ja äitejä), jotka suuren talon, lainan, työmäärän ja omien tavoitteiden painostamina ovat nyt aivan loppu ja jopa sairaslomalla. Pääasia katsokaas, että on mahtava talo... Norjalaisilla on ihan hurjia lainoja.

Luksuksesta on tullut päivittäistavaraa. Rima noussut liian korkealle. Hinnalla millä hyvänsä.

Täällä on sitäpaitsi jopa tavallista, ettei naiset käy töissä täyttä viittä päivää viikossa. Hoitoalla täyden viran saaminen on itseasiassa hirmu vaikeaa.





Me asutaan ihan Norjan eteläkärjessä. Etenkin täällä talojen kauneus on silmiinpistävää -ja nesten bare valkoista.
Kesään Norjassa liitetään herkästi tää Sørlandet, tuoreet katkaravut ja valkkari.

Syksyisin Norjassa sen sijaan syödään paljon lammasta; etenki suuressa kattilassa kaalin, suolan ja pippurin kera keitettynä -NAM.

Kala on aina suosittua. Lajeja on kymmeniä, satojakin.

Osterit, hummerit, ravut... paaaljon Suomea yleisempää ravintoa.



Kallin hintatason vuoksi ravintoloissa syöminen ei oo kovin suosittua; ei mitenkään jokapäiväistä tai edes -viikkoista.




Tää värikäs kaupunkikuva on mun suosikkipaikastani Stavangerista. Jos jotain kaupunkia Norjassa suosittelen, on se (edelleen) Stavanger. Loistot shoppailumahikset, kaunis keskusta ja vauhdikas ilmapiiri. Suurimpia opiskelu- ja yliopistokaupunkeja ovat Oslon lisäksi Bergen, Trondheim ja Tromsø näissä varmasti vilkkain yöelämä. Viimeisimpänä mainittu lisänimeltään Pohjolan Pariisi. Norjan teknologiakeskus ja Pohjoisen Norjan suurin kaupunki. Upea luonto.

Upeaa luonnoltaan on oikeastaan koko länsirannikko, etenkin se mun lempparini Stavanger. Sekä bannerin kuva että seuraava ovat Stavengerin seudulta, samalta vaellusreitiltä.





Nää turistivaelluskohteet on niin Norjan parasta antia, etten voi kuin kehoittaa kokeilemaan, jos tänne päin eksyy. Pakko kokea. Tältä kalliolta oli 700m suora pudotus alas.



Norjan miinuksia:

- Huonot tiet, joita onneks koko ajan rakennetaan paremmiksi. Paljon liikenneonnettomuuksia.
- Kouluissa ei lämmintä ruokaa. Älkää moittiko sitä suomalaista luksusta!
- Ihmiset myös tietävät olevansa kivoja ja maailmalla hyvässä maineessa = joskus
ärsyttävän "me ollaan parhaita".






Noin yleensä ottaen viihdyn tosi hyvin, norjalainen rento, nautiskeleva elämänmeno sopii mulle! :D Suomeen kaipaan tottakai ja voisin kuvitella sinne vielä sopeutuvanikin.

Kai....

:)


Kyselkää taas -ja lisäilkää!



31 kommenttia:

tyttism kirjoitti...

Jännä nähdä tuo american dream ja burnout-mamat plussapuolella ;) Norja on ihana maa ja norjalaiset ihania, mut kieltämättä jotkut jutut, noi sunkin mainitsemat ärsyttää välillä. Oon pyörinyt siellä lähinnä Changemaker-järjestössä olevien kanssa, joilla on käsittääkseni aika paljon poliittista valtaa järjestöksi (tai ainakin niiden agendalla olevia asioita on mennyt läpi poliittisella tasolla, esim. kehitysmaiden velkahelpotukset ja nyt uusimpana asekontrolliin liittyvä lakialoite), mutta sit välillä tehdään aika omituisen lyhytnäkösiä asioita, kuten lennetään viikonlopuksi ilmastoasioissa kampanjoivan järjestön leireille vain, koska "junassa on niin tylsää ja kestää niin kauan". Tieverkosto on kyllä kurja hitaudessaan ja siellä on ilmeisesti yritetty välillä omituisiakin juttuja - Nokian Renkailla kuulin, että joskus taannoin norjalaiset kielsi nastarenkaat lailla ja tahtoi kitkarenkaita (ei kuluta teiden pintaa niin kovasti ja säästää tosi paljon rahaa teiden uudelleenpinnoituksessa), mikä sitten taas nosti liikennekuolemat ihan järkyttävään huippuun.

Anonyymi kirjoitti...

kun oot hehkuttanu norjalasta asumista nii laitatkos jonkun netti sivun missä olis norjalaisia taloja/ asuntoja myynnissä? (esim niinkuin suomessa on etuovi.com ym)

Johanna kirjoitti...

tyttism: No joo, se ois toki kuulunut miinukselle! :) Tääl on asiat vähä liian hyvin, toi lentomatkustus hyvä esimerkki!

Anonyymi: Joo ite vahtaan taloja osoitteessa finn.no, sieltä eiendom ja vielä valitset bolig til salgs :)

Mervi Krsandista kirjoitti...

Hyvin oot kyl saanu noi plussat ja miinukset esille :) ihmiset tosiaan on paljon iloisempia, rennompia ja ei-kateellisia :)ja varsinkin täällä etelässä ilmat on muuta Norjaa kivemmat hehe ;) kesällä aurinkoisemmat ja lämpimämmät :)

miinus on ehkä raha ja se, että kaikki pitää saada uutena. Tunnen monta kaveria, jotka käyttävät palkkansa heti, ei mieti huomista. Ja rahasta puhutaan täällä paljon avoimemmin kuin Suomessa, mitä tienaa, miten paljon on lainaa yms. ja just toi lainanotto.. ;)

Toki täällä kirpputoreja on, mutta musta täällä ostetaan tosi paljon enemmän tavaroita uutena, ei oo ees tullu mieleen, että vois ostaa käytettyä. Ja kierrättäminen.. nii, tai ettei sitä ole ;)

oikein upeaa viikkoa :)

P.S. oon käyny lukemas sun juttuja aina sillon tällön, mutten oo kommentoinu. Vähänkö hienoo teillä oli ollu Dyreparkenis :)

Heidi kirjoitti...

Kävin tässä joku aika sitte semmosella yhteispohjoismaalaisela kurssila, jossa meitä oli vajaa 30 ihmistä eri pohjoismaista. Ja ne oli just ne pari norjalaista, jotka "eristäyty" muista eikä osallistunu yhteisiin illanviettoihin eikä pahemmin jutellu ruokatunneillakaan muitten kans jne. Olin kyllä melko yllättyny, jotenki oli tullu (tämän sinun bloginki kautta) semmonen olo, että norjalaiset olis sosiaalisempia.. Mutta jos ne oli vain nämä pari poikkeusta säännössä? :o)
Edelleen ens kevään/kesän häämatkaa ajatellen Stavanger (ja Norja) on yhtenä vaihtoehtona (aikasemmin sulta taisin kyselläkki just niistä vaellusreiteistä). :o)

Katri kirjoitti...

Kiva kirjoitus ja hyvin toit esille eroavaisuuksia. Heidi on varmaan törmännyt muutamaan poikkeukseen, koska itselläni aivan päinvastaisia kokemuksia työseminaareista. Niissä tapaamanani norjalaiset ovat olleet iloisia ja sosiaalisia ja heidän kanssaan on juttua riittänyt myös iltamenoissa ja yhteydenpito on jatkunut myös seminaarien jälkeen. Tai sitten minä olen törmännyt toiseen ääripäähän kuin Heidi:)

Jännä juttu tuo rahasta puhuminen, Suomessa se tuntuu edelleen olevan tabu, josta ei saa puhua. Ei palkoista eikä muistakaan raha-asioista. Ruotsissa noista puhutaan avoimesti ja ei mitenkään häpeillen mainita isoa tai pientä palkkaa. Suomessa taas pidetään rehvasteluna, jos sanoo että saa omasta mielestään hyvää palkkaa...

Anonyymi kirjoitti...

Norjassa asuvana voisin allekirjoittaa kaiken minkä sanoit, erityisesti tuon, että töissä ollaan reippaita ja sosiaalisia ja hymyillään.

Tuohon "me ollaan parhaita (ja meillä on rahaa kaikkeen)"-asenteeseen liittyy paljon negatiivista. Norjalaiset ei esim. huolehdi ympäristöasioista ollenkaan samaan malliin kuin suomalaiset. Luonnossa retkeillään ja sitä arvostetaan, mutta silti autot käy tyhjäkäynillä, melkein kukaan ei kierrätä, kaikki ostetaan uutena, kaikkialle lennetään jne jne.

Itseäni muuten kiinnostaisi kuulla mikä on sun asenteesi valaanmetsästykseen, kun miehesi on kalastaja. Monet norjalaisethan hyväksyy valaanmetsästyksen, vaikka useat suomalaiset (itseni mukaanlukien) kauhistelevat sitä.

Tuula kirjoitti...

Mukavia tosia juttuja olet poiminut :).

Tuo tyonteko on todella erilaista kuin suomalaisilla. Valista tuntuu, etta norjalaiset kay toissa vaan tuon sosialistumisen vuoksi. Lisaksi kaikenlaiset yhteiset kokoontumiset myos tyoajan ulkopuolella ovat tarkeita. Ja kokoukset kestaa ja vanuu ja niita on paljon, niista ne tykkaa.

Vendelan aiti on ruotsalainen ja isa turkkilainen (jos ihan oikein muistan). Et maininnut kauniista naisista Kathrine Sørlandia, joka muistuttaa sinua itseasi aivan uskomattoman paljon. Onko kukaan ikina sanonut?

Olen tassa vuosien varrella Suomessa kaydessa kauhistellut hintojen nousua siella. Eihan siella enaa ole mikaan halpaa.

Tama oli kiva postaus!

Anonyymi kirjoitti...

Hei, no et kyllä paljon nähnyt positiivista sanottavaa Suomesta.
Ulkomailla asuessani, itse ainakin osaan arvostaa suomalaista nöyryyttä ja sitä, että itsestä ei tehdä suurta numeroa.
Jos aina suomalaisilla ei ole melkein muuta sanottavaa omasta kotimaasta kuin negatiivistä niin miten me suomalaiset voimme edes olettaa että voisimme ``kehittyä`` joissain asioissa?
Toivottavasti en sanonut kommenttia ilkeään sävyyn, sillä se ei missään nimessä ollut tarkoitus:)

Reetta kirjoitti...

Kivasti avarti käsityksiä Norjasta. Norjassa en ole koskaan käynyt olen vain kuullut että siellä on kallista ja hyvät palkat.

Rallikuski Petter Solberg on Norjalainen ja se on mun ykkössuosikki suomalaisten rinnalla. Petteriin ihastuin vuonna 2003 sen takia että hän ajoi suosikki automerkilläni eli Subarulla ja mielestäni on ihanan komea :D

S kirjoitti...

Positiivisista asioista Norjan suhteen olen kanssasi ihan samaa mieltä. Ihmiset osaavat vain ottaa siellä jotenkin iisimmin.

Negatiivisella puolella minua häiritsee kovasti norjalaisten käpertyminen oman valtionsa sisälle: tuntuu siltä, että kun rahaa ja hyvinvointia on, ei tarvitse yhtään kiinnostua siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Alkukesästä ollessani kahdeksatta kertaa Norjassa (olen asunut, työskennellyt ja lomaillut siellä eri pituisia aikoja viikosta vähän yli vuoteen) olin taas aivan puulla päähän lyöty, kun tuntui, että kukaan ei ole kuullut maailmalla jylläävästä vakavasta talouskriisistä. Kohtasin vain hieman hämmentyneitä olankohautuksia ja katseita: "niin, öh, eikös meilläkin ole tullut vähän työttömiä lisää tai jotain..." Oikeasti mietin välillä, mitä Norjassa tapahtuu, kun öljy loppuu. No, säästöjä lienee valtion kassassa enemmän kuin voi tavallinen ihminen käsittää, mutta joskus nekin on käytetty. Ei ehkä meidän elinaikanamme, mutta silti.

Aikanaan kuvittelin myös, että norjalaiset ovat tosi sporttisia ja tervein elämäntavoin eläviä, mutta minusta välillä tuntuu, että suurin osa elää Grandiosa-pakastepizzalla ja huonolla kahvilla :)

Tiedän, tiedän, kaameita yleistyksiä tässä nyt heitän, mutta erityisesti tuo jonkinlainen sulkeutuneisuus muuta maailmaa kohtaa on alkanut vaivata minua vuosi vuodelta enemmän.

Mutta juu, Norjan luontoa ei voita mikään. On mieletöntä viettää aikaa maassa, jossa henki salpautuu maisemista monta kertaa päivässä.

Anonyymi kirjoitti...

Asutte varmaan sitten Lindesnesissä vai onko se enään Norjan eteläisin kärki? Spangereidin kanava taisi muuttaa sen asian. Kävimme muutama vuosi sitten sielläpäin, mieheni suku (kalastajia tietysti myös!) on sieltäpäin kotoisin. Kaunista seutua.

Anu kirjoitti...

Tuo reippaus on kyllä niin silmiin pistävää! Olen itse käynyt lähinnä kevättalvisin Norjassa, ja musta on hurjan symppistä, että ihmiset syövät tienvarsilla olevilla pysähdyspaikoillaan omia eväitään, siinä missä suomalaiset suuntaavat aina huoltikselle nakertamaan sitä kuivunutta meetvurstireissariaan... Ja aina näyttävät olevan iloisia! :)

Cherry/Kirsi kirjoitti...

Aah, ihana postaus! Avautu ihan silmät toisella tavalla Norjasta nyt, laitan ehdottomasti matkustuslistalle. Ja mä olen kanssa luullut, että ei sinne ole suurinpiirtein ikinä varaa tulla, kun siellä on NIIIN kallista!

Mieletön luonto!

melkoelli kirjoitti...

Tosi kiva postaus. Meilläkin on ollut harkinnassa perheen kanssa tulla käymään Norjassa. Todennäköisesti lapin kautta... Kuinka siellä majoittuminen? Onko kallista ja missä kannattaa majoittua? Hotelliko vai läytyykö helposti esim. B&B -paikkoja? Olis kiva tulla sinne niin, ettei liian tarkkaan suunnittele etukäteen reittejä ja aikatauluja vaan menis ihan fiilisten mukaan... =)

Heini kirjoitti...

Norja kuulosti juuri sellaiselta kuin olen aina sen kuvitellutkin - eli aikas ihanalta paikalta. Muutama kysymys: Sataako siellä maineensa mukaan paljon (suhteellinen käsite, mutta enemmän kuin vaikka Suomessa)? Onko kieli erityisen vaikea/helppo oppia? Onko ruotsin kielen taidossa siinä hyötyä?

Leena_L kirjoitti...

Tosi mielenkiintonen juttu! Itse tapaamani norjalaiset ainakin ovat kaikki olleet tosi mukavia ja sosiaalisia ja sellaisia lepposia tapauksia. Kaikkea ulkoiluun liittyvää tuntuvat harrastavan, mutta myös juhlintaa :)

Sellaista kysyisin, että jos haluaisi käydä vähän eripuolilla etelä-Norjaa, niin miten kannattaisi maan sisällä matkustaa? Mua kiinnostaa Bergen, mutta sitten myös tuo teidän seutu. Oslo mua ei nyt kiinnosta kun olin siellä muutama vuosi sitten. Suomesta ei varmaan pääse lentämällä muuta kuin Osloon? Sitten joutuisi maan sisällä vielä lentelemään edestakas jos haluaisi käydä useammassa paikassa. Olen ymmärtänyt että muulla konstilla matkustaminen on todella hidasta. Kun te tuutte Suomesta, niin joudutteko aina lentämään Oslon kautta? Ja toinen asia mikä mua mietityttää on se sateisuus. Luin jostain että Bergen on maailman sateisin kaupunki tms :) Onko siellä tosiaan kauhean sateista?

Hanna kirjoitti...

Minäkin allekirjoitan tuon norjalaisten reippauden ja positiivisuuden. Ja sen että täällä otetaan iisimmin kuin ehkä Suomessa. Työ ei ole kaikki elämässä ja perhe on tärkeä.

Kuvaisin (ehkä vähän kärjistäen ja yleistäen) että jos suomalaiset ovat akuankkoja ja ruotsalaiset hannuhanhia - niin norjalaiset ovat hessuhopoja. Sellaisia iloisia mutta vähän hassuja. Asiat hoituvat välillä tosi hitaasti ja monta kertaa saa pyydellä, mutta kun jaksaa odottaa, niin kyllä ne sitten lopulta kuntoon tulevat. Asioiden hoitamisessa suomalaiset ovat mielestäni omaa luokkaansa.

Mitä kalleuteen tulee... Mun mielestä täällä on kyllä paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Esimerkiksi täällä pohjoisessa asunnot ovat ainakin yhtä kalliita ja jopa kalliimpia kuin Helsingin seudulla. Ruoka (paitsi kala) ja autot on myös kalliimpia. Elektroniikka tms. on mielestäni halvempaa täällä kuin Suomessa, ja vaatteet suunnilleen Suomen hinnoissa. Alennusmyynnit ovat Norjassa mielestäni parempia kuin Suomessa - alennukset ovat kunnollisia (50%) ja se koskee myös merkkitavaraa.

Mutta Norjassa parasta on kyllä luonto. Maisemat ovat vaan niin upeita...

Karoliina kirjoitti...

Meidän koulun yhdessä luokassa on samainen kuva tosta korkeasta kalliosta josta on 700m pudotus. Ihailin yks päivä sitä, mutta hui miten ihmiset pystyvät olemaan noin lähellä tota reunaa.

Hyvää syksyä ja tulevaa talvea!:)

ps. Blogisi on saanut mutkin innostumaan Norjasta ja olen saanut lisätietoa maasta joka on lisännyt innostustani!

Tarja van Veldhoven kirjoitti...

Kiva postaus :) Tein omaan blogiin vähän samantyyppisen Hollannista, hieman eri tavalla vaan.

Vaihtarina opin tuntemaan jonkin verran norjalaisia ja täytyy sanoa, että norjalaiset olivat se silmiinpistävän kaunis, energinen ja sosiaalinen joukko, mutta ajoittain myös vähän ylimielisiä. Eivät esim tykänneet kun puhuin Suomesta Pohjoismaana, sillä eivät halunneet että Norja tulee assosioiduksi Suomen kanssa samanlaisena :/ Mut muuten olivat kyllä kivoja tyyppejä, vaikka ei meistä elinikäisiä ystäviä poliittisten näkemyserojen vuoksi tullutkaan. :)

Johanna kirjoitti...

Mervi Krsandista: Kiitti kommentista ja hyvistä lisäyksistä!! :)

Heidi: Kuulostaa tosi epätyypillisiltä norjalaisilta, mut kuten sanottu, ei kaikki mee stereotypioiden mukaan! :)

Katri: Sun kuvaus kuulostaa jo tavallisemmalta :) Joo ei täälläkään ihan tavallista oo palkoista puhuminen, mut ei mikään kauhistuskaan...

Anonyymi: Heh ei Asgeir oo ammattikalastaja; se työskentelee urheilukalastuksen parissa eikä meillä näin ollen juurikaan oo valaanpyynnistä aavistustakaan ;) Asgeirin pyytämät kalat lasketaan aina takaisin vesille jollei ne satu olemaan meidän ruokaa :D
Mun suhtautuminen valaanpyyntiin on ehdottomasti negatiivinen.

Tuula: Joo näin on XD Töissä on pakko olla kivaa :) Munkaan mielestä Suomessa ei oo ollenkaan halpaa!
Kiitti tosta Kathrine-vertauksesta! ;)

Anonyymi: Mulla on itseasiassa Suomesta enemmän positiivista sanottavaa kuin Norjasta ja tunnen itseni enemmän suomalaiseksi kuin koskaan siellä asuessani. Tää oli Mun Norja -postaus, jossa keskityin lähinnä Norja-juttuihin, enkä viitsinyt lisätä mukaan SUomi-mielipiteitä, joska jutusta ois tullut aivan liian pitkä ja koska toivepostaus oli lähinnä Norjaa kuvaavista asioista.

Reetta: :D Hahaa no iloinen sekin on jos ei muuta.. :D

S: Heh, täällä tosiaan ei talous oo pahemmin järkkynyt kriisin aikana, joten sitä on ehkä vaikeampaa sisäistää kuin muissa maissa...
Ja Grandiosaa menee kai jo tutkitustikin ihan hirveesti ;)
Mut toisaalta mun mielestä Norja ajattelee kyllä monissa asioissa aika globaalistikin, vai kiinnitänkö ulkomaalaisena siihen vain enemmän huomiota, en tiedä...

Anonyymi: Ei me ihan niin kirjaimellisesti eteläkärjessä asuta ;) Mutta ei niin kovin kaukanakaan, vähän idemmässä.

Anu: hih, noita keväthankia en oikein oo saanut vielä koettua muuten kuin auton ikkunasta, kuulostaa ihanalta :)

Cherry: Kyllä suomalaiseen hintatasoon tottunut nopeasti sopeutuu tänne ;) Jotain voi saada halvemmallakin.

Melkoelli: Majoittumisista en tiedä kovin hyvin, muuta ei se kyllä varmaan edullista ole... Suomen hinnoissa plus pikkasen päälle ;) Tosin kuten Suomessa, löytyy täältäkin paikkoja laidasta laitaan!

Heini: Joo, länsirannikolla sataa paljon. Ympäri vuoden ;) Ikävä kyllä. Etenkin Bergenissä :) Täällä meidän seudulla, oikeasti koko pieni itärannikko on suurimmilta sateilta eristetty vuorten ansiosta.
Ruotsista on tosi paljon hyötyä, sillä jopa pärjää täällä. Kieli on helppo oppia, jos osaa ruotsia.

Leena_L: Kiitti kysymyksistä. Joo Finnar ja SAS lentää tänne ja talviaikaan Oslo on kai ainoa... Kesäisin muistaakseni lennot menee myös ainakin Bergeniin.
Juna on täällä verrattain edullinen matkustusmuoto (lähiaikoina lippu minne tahansa on maksanut 199kr = noin 25euroa), mutta se myös saattaa kestää... Kristansand-Oslo reitti esim yli neljä tuntia.
Suosittelin silti junaa. Lennotkin on usein tosi edullisia Norjan sisäisellä Norwegianilla, mut niin, suosittelisinko hurjaa lentämistä... :/
Me lennetään useimmiten Oslon kautta. Tai Köpiksen.
Bergenissä ja vähän siitä pohjoisemmassa tosiaan saattaa sadepäiviä olla yli 300 vuodessa ;) Et juu.... :)

Hanna: Ihana vertaus hih :)
Perhe on tosiaan tärkeä ja arvot muutenkin vähän pehmeemmät.
Joo asuminen on kallista, kyllä.

Karolii-na: En itekään ihan reunalle uskaltautunut, mahtavaa oli katella kauempaakin! :)
SAmoin :)

Johanna kirjoitti...

Tarja: I know what you mean ;) toi Pohjoismaa-juttu oli ikävä kuulla, siihen en oo törmännyt :(

Tinttu kirjoitti...

Kademieli iskee kun katsoo noita kuvia vaellusreitiltä :)
Tiedätkö millaiset mahdollisuudet Norjassa on useamman yön vaelluksille? Päiväretkille ainakin näyttäisi olevan upeat puitteet!

Saara kirjoitti...

Meillä on hyvin samanlainen kuva norjalaisten ja suomalaisten eroista :) itsehän en norjassa asu mutta minulla on siellä ystäviä.

Violette kirjoitti...

Tervehdys! Taidan olla eka kertaa kommentoimassa blogiasi, vaikka olen sitä jonkin aikaa jo seurannutkin.

Kiva postaus Norjasta ja norjalaisuudesta. Allekirjoitan kaiken sillä kokemuksella, joka minulla on puoliksi norjalaisen vaimona. Sukulaisia ja suomalaisia ystäviä asuu sekä etelässä että pohjoisessa, ja heitä on käyty moikkaamassa. Stavangerissa oltiin vähän pidempään aikoinaan, mutta noita vaellusreittejä en ole nähnyt, enemmänkin kaupunkia. Ihana se rinne täynnä vanhoja taloja, jos tiedät mitä tarkoitan. Muutenkin olen vanha kaupunki -fani. Meillä on muuten Stavangerista ostetut joulukoristeet, joten Norja on mielessä ainakin jouluisin:)

Myytävien asuntojen hinnoista minulla on se käsitys, että Norjassa ilmoitetut hinnat eivät ole hintapyyntöjä, joista tingitään, vaan ns. pohjahintoja, joista korottaminen alkaa. Olenko oikeassa? Jos joku nimittäin vertailee asuntojen hintoja Suomessa ja Norjassa, niin se ei ole ihan yksinkertaista, pitäisi verrata toteutuneita kauppoja.

Norjalaisten sosiaalisuus on tehnyt minuunkin vaikutuksen. Erityisesti pohjoisessa, missä matkat voivat olla ajallisesti pitkiä huonojen ja kiemustelevien teiden takia, yllätysvieraita, yökyläilijöitä ja kyydintarvitsijoita otetaan ilolla vastaan. Tosin sama pätee Pohjois-Suomeenkin. Sopii minun mentaliteettiini, vaikka en ole sieltä päin kotoisin, ja onhan noita norjalaisvierailijoita käynyt meilläkin. Huvittaa sellainenkin tapaus, että miehen kanssa oikein tutkittiin sukututkimuskirjasta, mitä sukua ne meillä käyneet vieraat oikein olivatkaan;) Mieskin oli tavannut heidät viimeksi lapsena.

Norja-postauksia lisää odotellen!

Katri2 kirjoitti...

On aina kiva lukea mielipiteitä ja kokemuksia ulkomailla asumisesta. Oman "uuden" kotimaan puolueeton arviointi voi olla todella hankalaa. Jonkun aikaa se vie mutta loppujen lopuksi koti on se paikka, missä on perhe, työ ja muut läheiset. Itse asun Kööpenhaminassa neljättä vuotta maiilman ihanimman tanskalaisen miehen kanssa.
Vaikka Norja ja Tanska tuntuvat kisailevan veljellisesti keskenään, yhtäläisyyksiä on paljon näiden kahden maan välillä. Erityisesti ihailtavaa on elämänasenne.
Rahakeskeisyys ja kun mikään ei riitä-mentaliteetti on ajanut monia ihmisiä ongelmiin, se on totta. Toisaalta vaikeuksia kohdattaessa ihmiset silti pysyvät posiitiivisena siinä vaiheessa kun suomi-veli on jo laittamassa pyssyä suuhun. Tanskalaiset ja Norjalaiset osaavat myös iloita kun naapurilla menee hyvin.
Pinnallisuus ja turhanpäiväinen chit chat joskus ahdistaa minun kaltaista hiljaisuutta arvostavaa mörökölliä.
Kaikella on puolensa. Nykyään ulkosuomalaisena huvittaa se aivopesu jonka jokainen nuori suomalainen saa: "On lottovoitto syntyä Suomeen.
Minkä takia on erityisesti lottovoitto syntyä Suomeen? Terveydenhuolto? Vastaava systeemi on useassa muussakin maassa. Lasten päivähoito? Täälläkin sitä maksetaan tulojen mukaan. Ilmainen koulutus? Saa sitä muuallakin. Paljon vuosilomaa? Kaikissa Pohjoismaissa pitkät lomat. Laadukas korkeakouluopetus? Kaikissa pohjoismaissa mahdollisuus saada samaa. Toisekseen, vastavalmistuneen insinöörin työllistäminen voi tarkoittaa osa-aikaduunia Prismassa, sitä että kauppakorkeakoulun opiskelija saa "työ(kokemus)tarjouksen" viestintäpäällikön sijaisena, palkka 100€ kuussa tai että filosofian maisteri myy lankoja Anttilassa. Kaikki edellämainitut ovat kertomuksia oikeasta elämästä ja lottovoittajan Suomesta.
Totuus satuttaa.
Rakastan Suomea yli kaiken mutta ajatellessani Suomea haikeudella ikävöin kaunista Suomen suvea, satoja tuhansia järviä, kesämökkiä, jouluruokaa, lumista talvimaisemaa, hiljaista metsää, vanhempia ja lapsuuden ystäviä ja suomen kieltä.
En ikävöi sairaalloista kateutta, negatiivisista asennetta, vahingoniloa ja ennakkoluuloja. Näitä laatuja löytyy ihan liikaa.
Tulipa joristua paljon. Anyways, joskus on kaikkien hyvä katsoa laatikon ulkopuolelle. Voi löytää ihan uuden maailman, ehkäpä myös elämänsä rakkauden.
Onnea Johanna perheenlisäyksestä, upeista häistä ja kaikkea hyvää teille!

Violette kirjoitti...

Terveisiä Katri2:lle ja muille ulkosuomalaisille, että Suomessa on onneksi jo kauan sitten lopetettu puhumasta, että olisi lottovoitto syntyä Suomeen. Niin moni on käynyt muualla maailmalla, taantuma on tehnyt tehtävänsä Suomessa ja muut maat pohjoismaiden ulkopuolella ovat muuttuneet, joten täällä ei tuota vanhaa fraasia kehtaa kukaan käyttää. Tosin riippuu mitä maata vertaa Suomeen. Suomi vs.muut pohjoismaat on aivan eri juttu kuin vaikkapa Suomi vs. Aasian valtiot.

Anne kirjoitti...

Hassua, että pidän norjalasia tosi mukavina, vaikka ainoa tuntemani onkin ärsyttävä nirppanokka. :)

Tuosta sanonnasta "on lottovoitto syntyä Suomeen"... Kyllä se vaan on lottovoitto. Erittäin suuri osa maailman väestöstä elää hyvin paljon köyhemmin kuin suomalaiset. Herätkää ihmiset ja nähkää maailmasta muutakin kuin vain hyvinvoivat maat.

Anonyymi kirjoitti...

Mulla Norjasta ei niin mukavia muistoja, 10-v sitten käytiin suomalaisilla sukulaisilla kylässä Oslossa ja ajeltiin paljon autolla, mut eihän me ymmärretty mitään niistä tietulleista...Tuli sit muutaman kuukauden päästä paksu kirje ja tooosi iso lasku kun ajeltu maksamatta läpi niistä tietulleista ja autosta oli otettu kuva joka kerta ;D. Sehän oli pakko maksaa.
Mutta maisemat oli tosi hienot ja reissu mukava!

Marsu kirjoitti...

Norjalaiset eivät elä menneessä kuten suomalainen. Juuri takaisin Suomeen muuttaneena kaipaan todella norjalaisten kykyä unohtaa menneet epäonnistumiset ja katsoa mitä huominen päivä tuo. Toivo.

Suuri ero on tuo itsestään huolehtiminen. Pohjoisessa Norjassakin reilu 50-70 v. miehilläkin oli siisit vaatteet kauppaan mentäessä, ei tuulipuku. Tukkaa laitetaan, myös miehet.

Itse olen sellainen peikko tyttö ja kyllä norski mieheni vaatekaappi tai vessan kemppari hylly on tuplat minun tiloista :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Postaus Johanna!

Kauniisti ja ytimekkäästi osasit kuvata Norjaa sekä Norjan ja Suomen eroja. Itseltäni tulisi, vaikka kirjan verran tekstiä tuosta aiheesta :) Hyvin samantapaisia asioita olen itse laittanut merkille Norjassa asuessani ja osasitkin juri ne tärkeimmät mainita.

Mun mielestä Norjassa ehdottomasti parasta on ihmisten iloisuus, ystävällisyys ja huoleton, elämästä nauttiva asenne. Tykkäsin erityisesti myös norjalaisten työntekokulttuurista: työpaikoilla SAA ja PITÄÄ olla mukavaa ja että asiat aina järjestyi :)!

Sit toi kateusasia. Suomessa ihmisten kateus ja katkeruus on yököttävissä mittasuhteissa ja moni pilaa niillä koko elämänsä. Kuten sanoit, Norjassa keskitytään omaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen eikä murehdita menneitä.

Suomessa on jotenkin semmoinen "vaatimattomuus kaunistaa" ja "kel onni on se onnen kätkeköön" -asenne. Paheksutaan niitä, jotka ovat onnellisia/rikkaita/kauniita tai mitä tahansa ja sitten ne "onnelliset/rikkaat ym. ym" ovat ylimielisiä muita kohtaan ja hiljaisuudessa nauttivat "saavutuksistaan"...

Noi oli hyviä kommentteja, mitä esim. Katri2 laittoi. Ulkomailla asuminen on todella avartavaa. Sitä kehittyy ihmisenä ja sitä oppii katsomaan omaa kotimaataan ihan toisessa valossa. Esim. just tää et "on lottovoitto syntyä Suomeen", niin mä en myöskään enää ajattele niin. Suomessa on paljon hyviä asioita, mut huonoa on mm. just se kateus, negatiivisuus, välinpitämättömyys itsestä, ulkonäöstä ja omaisuudesta (esim. talot ja pihat) sekä työpaikkojen ilmapiirit.

Se on tietysti ikävä tosiasia, että muut pohjoismaat pitävät Suomea huonompana ja köyhempänä maana, mitä Suomi oikeasti on.. Esim. Norjalaiset, nationalistisena kansana, eivät ymmärrä ollenkaan miten Suomen tasoisessa valtiossa voi olla hyvä koulutussysteemi.. "siis miten voi olla parempi kuin Norjassa ;)?".

Mutta välillä taas kun on palannut Norjasta Suomeen, niin ei yhtään ihmettele muiden pohjoismaalaisten asenteita. Suomen koneen terminaalinkin erottaa valitettavasti lentokentällä jo kaukaa...

Asun nykyään perheeni kanssa Suomessa ja hyvää täällä on tietysti, että on perhe ja ystävät lähellä ym. ja moni muu korvaamaton asia. Norjasta kaipaan kuitenkin sitä positiivisuutta, luontoa ja kauniimpaa katukuvaa (monessa mielessä). Vastaavaa ihanaa työpaikkaa en myöskään usko Suomesta löytäväni... Tavallaan sitä ei enää koe olevansa täysin suomalainen... tuntuu välillä, että ei vain kuulu tänne enään, kun on nähnyt paljon iloisempia ja positiivisempia kulttuureita ja maita - ja joissa ihmiset huolehtivat paremmin ulkonäöstään ja kodeistaan...

No Suomella on myös ollut rankka ja alistettu historia, että tavallaan ymmärrän suomalaisen kulttuurin synkkämielisyyttä ja vaatimattomuutta. Toivotaan, että me globaalimpi ja toivottavasti positiivisempi nuorempi sukupolvi kylvämme pikkuhiljaa positiivisuutta Suomeen ja rakennamme Suomesta entistä parempaa maata asua :).

Tulipas piitkä stoori, sori ;)

T: AnnaE