maanantai 5. lokakuuta 2009

Toive kakkonen

SÄÄNNÖLLISYYS
KOHTUUS

Sekä liikunnassa että ruokavaliossa ehdottomasti tärkeimmät peruspilarit.



Mulla menee jokseenkin kaikki pieleen, jollen syö säännöllisesti.

Kl 07: Aloitan aamuni tukevalla aamupalalla, joka tavallisesti on kaurapuuro hillolla.

Kl 10: Juon kupposen kuumaa kahvia kermalla voilevän kera. Pidän siis töissä tauon tai nautiskelen kotona. Jos todella nautiskelen, kahvin seurana on jotain voileipää herkullisempaa.

Kl 13: Syön lounaan. Töissä tämä on lämmin. Annos on pieni, sellainen pienen Arabian Teema-kulhon kokoinen :) Siihen mahtuu korkeintaan kaksi pientä perunaa ja pari lihapullaa plus kasa keitettyjä vihanneksia. Lounaankin yhteydessä makea jälkiruoka on tärkeä, vaikka jogurtti tai hedelmä. Pysyy verensokeri aloillaan eikä mielitekoja tule aikoihin.
Kotona tää lounas on useimmiten salaatti.

Kl 16: Töistä kotiuduttuani syön usein jotain pientä ruokaa odotellessani. Hedelmää lähinnä.

Kl 18-19: Syömme päivällisen. Kuten oon varmaan aika monta kertaa sanonut, on meillä paljon kalaa. Kalan lisäksi lammas on kovassa käytössä, koska sitä on täällä paljon tarjolla; tuoreena ja paikallisena. Kanaa silloin tällöin, muuta lihaa harvemmin. Jauhelihaa hyvin harvoin, mutta rakastan lihapullia!
Meidän ehkä tavallisin ruoka on uuniin sysätyt lihat/kalat vihannespedillä. Tosi helppoa. Tykätään hirmuna ruusukaalista, kukkakaalista, parsasta, brokkolista, sipulista ja porkkanasta. Ja tietty perunasta, mutta sitä ei oo sen enempää kuin muitakaan vihanneksia/ juureksia.
Myös keitot ovat helppoudessaan ja terveellisyydessään mun suosikkeja.

Kl 20: Päivällisen jälkeinen jälkiruoka saa usein odottaa hieman; nautiskellaan jotain herkkuja sohvalla telkkarin seurana. Mango, ananas, rypäleet, mandariinit, irtokarkit, rahkat, kiisselit, vanukkaat... on mun mielestä herkkuja.




Mulla ei oo mitään kiellettyjen listaa. Kaikki on sallittua, kunhan syö kohtuudella ja pieniä määriä. Meillä on itseasiassa mun heikkouttani karkkeja aina kaapissa (lähinnä Asgeir hamstraa niitä lentokentiltä), mut en oo miesmuistiin syönyt itseäni ähkyksi -mistään muustakaan. Otan helposti illalla pienen kourallisen jotain Haribon nallekarkkeja ja se riittää. Juuri isompia määriä en syö eikä mulla oo karkkipäiviä.
Suklaasta en tykkää, suolaisiakaan ei tee joka viikko mieli.



Yhteenveto:
Syö usein!
Vaikka olisi kuinka kiire.
Aineenvaihdunta pysyy vilkaana.
Verensokeri pysyy tasaisena, ei tule mielitekoja.
Syö pieniä annoksia.
Kroppa ehtii kuluttaa saamansa ravinnon oikein -eikä esim. varastoi tiukasti kaikkea rasvaa pelätessään että seuraavaan kertaa saattaa kulua tuhottoman kauan.
Älä kiellä itseltäsi herkkuja.
Ei niitä loppujen lopuksi niin kauheasti halua ;)


Säännöllisyys on myös liikunnan peruspilari.
Jollei mulla ole vakituisia treenipäiviä ja -aikoja, menee systeemi sekaisin.
Tulee siirreltyä ja kokonaan jätettyä väliin.

Nuorempana (20-23v?) mulla oli omia ohjattavia tunteja 8-10 viikossa. Lisäksi treenailin muiden tunneilla, opiskelin ja kävin muissakin töissä. Olin ehkä himpan timmimmässä kunnossa -en paljoa!, mutta mun energiataso oli ihan nolla.
Tiedän todella, mitä ylikunto tarkoittaa, eikä se tarkoita yli hyvää kuntoa. Eli kohtuus kaikessa. Kaksikin viikkotuntia on älyttömän hyvä juttu, jos se itselle parhaalta tuntuu ja parhaiten onnistuu.

Toisaalta aktiivinen tausta takaa hyvän yleiskunnon, joka on helppo ylläpitää ja pienen tauonkin jälkeen helppo saavuttaa uudelleen.

Tällä hetkellä mulla on vain yksi oma viikkotunti, lisäksi treenailen yhden toisen viikossa ja lenkkeilen yhden. Ilman raskautta juoksisin pari viikkokertaa.
Mulle oikea treeni tarkoittaa todella kaikkensa antamista, maksimisykkeillä hyppimistä ja todellista väsymisen ja maitohapon tunnetta lihaksissa. Mun treenailu on aina korkeasykkeistä -pilatesta lukuuntottatta.
En viihdy punttisalilla.

Uskomattoman tärkeä osa on hyötyliikunta; se, että pyöräilee ja kävelee töihin ja kauppaan. Mulla ei oo autoa, eikä vaihtoehtoa. Tulee huomaamatta treenattua ihan älyttömästi päivittäin. Hikoiltua ja hengästyttyä.





Mun jumppatunnit päättyy myös aina vatsa- ja selkälihasliikkeisiin sekä pieneen venyttelyosioon. Tykkään myös tehdä näitä kotona ja pidän keskivartalon lihastasapainoa todella tärkeänä niin fyysisen kunnon kuin ulkonäönkin takia.

Rakastan juoksemisen kokonaisvaltaisuutta, mutta nyt raskaana juoksu ei vaan oo tuntunut hyvältä -enkä tee mitään, mikä ei tunnu kivalta.

Pilateksesta en vois koskaan puhua tarpeeksi hyvää; se parantaa ryhtiä, lihaskuntoa, psyykkistä hyvinvointia ja opettaa käyttämään hengityslihaksia. Se on oikeasti rankkaa ja tehokasta.

Yhteenveto:
Treenaa säännöllisesti
Pysyäksesi kunnossa
Taataksesi treenikerrat
Hikoile ja hengästy!
Mitä kauemmin pidät yllä korkeaa sykettä, sitä kauemmin kroppa polttaa rasvaa treenin jälkeen...
Kuuntele kroppaa
Valitse itsellesi sopivat lajit ja
nauti!


Keskustellaan aiheesta kommenttiboksissa -yritän vastailla ja kommentoida aktiivisesti jos ajatuksia/kysymyksiä tulee! :)
Kuvitus on meidän eiliseltä lenkiltä; mulla päällä
Ilse Jacobsen sade-/tuulitakki
Ulvang villahousut :D
sekä vanhat Reebokin aerobictossut :)

31 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Ihanaa maalaisjärkisyyttä.
Taidan tulostaa kalenterin väliin tämän postauksesi ja noudattaa ohjeitasi Ü
Huippulöytö tämä blogisi!

T:Heidi

Johanna kirjoitti...

Käytätkö sä jotain sykemittaria? Jos niin mitä? Haluaisin sellaisen simppelin mistä löytyy perusjutut (lähinnä juoksua ja spinningiä varten). En tarvitse mitään ylimääräisiä hifistelyjuttuja, ne perussykkeet, -kalorit, -nopeudet, -etäisyydet yms riittäisi. Osaisitkohan sanoa tähän mitään?

Ihania kuvia muuten taas :)

Iira kirjoitti...

Jesh, juuri näin!
Löysin blogiisi vasta vähän aikaa sitten ja tykkään hurjasti!!

Johanna kirjoitti...

Heidi: :) Kiitti, maalaisjärjellä pääsee usein aika pitkälle :D Kiitos paljon ihanasta kommentista!

Johanna: Mulla on Polarin sykemittari, joka on ostettu v. 2005 ja silloinki oli aika simppeli perusmalli (nykyään siis varmaan auttamattoman vanhanaikainen, joten en jaksa mennä katsomaan sen mallia ;)). Tosi hyvä ja toimiva kapine, uskoisin et Polarilla on edelleen näitä helppoja ja luotettavia perusmalleja -nyt jo paljon parempiakin kuin mun oma :)

Johanna kirjoitti...

Flygirl: :) Kivaa! Kiitti :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi kun sulla on fiksu suhtautuminen ruokaan ja liikuntaan. Mä en kyllä osaa hillitä itseäni jos kaapissa on karkkia, vaan käyn napsimassa koko ajan...=)

Treenaatko pilatesta jossakin tunnilla vai ihan kotona?

Tiina

P.S. Sun blogi on todella ihana ja lämmin henkinen. Päihittää kaikki pintaliito-blogit!

Anonyymi kirjoitti...

ISO KIITOS!! Tämä oli tosi mahtava juttu ja kuvat ihanan raikkaita =) olet huippu tyyppi!! ansku

Anonyymi kirjoitti...

Kiitti! Hyvä muistutus siitä miten voi elää ja voida hyvin kun syö kohtuudella ja maalaisjärjellä :) Ja muuten, teillä on ihanat ulkoilumaisemat! Ihan tuntee kunka merituuli hyväilee ihoa... t. sh

Tia kirjoitti...

Hei,

en voi kuin yhtyä niin monen kommentteihin: ihana blogi sinulla! Salamatkustajana olen lukenut jo pidemmän aikaa.. :) Saan blogistasi usein tsemppifiilistä ja hyvää mieltä! Itse olen myös ulkosuomalainen (miehen perässä kaksi vuotta sitten maailmalle ;)) ja senkin takia on tosi kiva lukea tarinointiasi. Keräilen vielä rohkeutta oman blogin aloittamiseen.. :)

Työreissustani osa menee pyöräillessä, minkä takia etsin veden- ja tuulenpitävää takkia. Tuo Ilse Jacobsenin takki näyttää aivan ihanalta! Saanko udella mallinimeä/nroa? Onko takki myös lämmin? Löysin sen ebaysta vain beigenä, musta olisi kyllä kivempi. Täytyy jatkaa metsästämistä!

Ihanaa syksyä sinulle ja perheellesi Norjaan!

J-ess kirjoitti...

Yritän myös pitää maalaisjärjen syömisissä (eli söisin pitkin päivää usein, mutta ei mitään järkyttäviä määriä ja perusruokaa), mutta silti joskus tulee se olo, kun on pakko saada suklaalevy ja ahmia se kokonaan yhden illan aikana. En tiedä sitten onko ruokavaliossa jotain todella pilalla (nojoo, vihanneksia voisi syödä enemmän, vaikka niitä aika hyvin syönkin) vai oonko sitten vaan niin kaavoihin kangistunut. Kun on kerran oppinut jotain ja tehnyt sitä monta vuotta, niin siitä ei pääse eroon? En tiedä.

Anonyymi kirjoitti...

Jatkaako Olli päiväkodissa sitten kun vauva syntyy vai otatko hänet kokonaan kotihoitoon?

Mira kirjoitti...

Löysin vasta blogisi ja jäin sitä oikein ajatuksella lueskelemaan. Olen itse suomalais-islantilaisen pikkuperheen se suomalainen osapuoli, siinäkin mielessä juttujasi on mielenkiintoista lukea.

Taidan jäädä lukijaksi, jos mukaan vielä mahtuu. :)

Mrs. V kirjoitti...

Mahtavaa Johanna!
Mä olen niin samaa mieltä sun kanssa jokaisessa kohdassa. Mikään ei ole kiellettyä ja kaikkea kohtuudella. Kun tekee niitä pieniä terveellisempiä valintoja ja kuuntelee kroppaansa niin sillä pääsee jo niin pitkälle. Ja pitää mielenkin virkeänä!
Sun hyvinvointi ja ihana suhtautuminen elämään hehkuu niin ihanasti ja aidosti tässä blogissa.

Johanna kirjoitti...

Tiina: Voi kiitti <3 Treenailen pilatesta salilla, mut jos löydän tarpeeks hyvän/ omiin vaatimuksiin sopivan filmin, voisin yhtä hyvin aloittaa treenailun kotona.

Ansku: No KIITTI :)!! Hyvä että oli hyödyllinen.

Sh: Merenrantareippailusta saa usein tosi virkeän fiiliksen loppupäiväksi -ja punan poskiin :)

Tia: Kiitos, tosi kiva kuulla! Ihan paras vastine mulle blogin kirjoittamiselle kuulla tällaista!
Tällä IJ takilla ei kai kummempaa mallia tai nimeä ole, samaa, ainutta mallia myyty jo vuosia. Kaupasta ostettuna ainakin seuraa mukana myös sadehattu :) Ei tässä vuorta ole, et ei siinä suhteessa lämmitä.

J-ess: Hih :) Niinhän se vähän on :) Ymmärrän kyllä :) Ei kai se niin vaarallista sit ole, jos se joskus tulee syötyäkin :D

Anonyymi: Kyllä Olli jatkaa päiväkodissa, sillä on vain 50% paikka eli kaksi tai kolme päivää viikossa eikä varmaan suostu luopumaan näistä ;) Viihtyy mielettömän hyvin. Saattaa olla et mamma hakee vähän aiemmin kotiin silloin tällöin ;)

Mira: Oo, kivaa, tervetuloa!

Johanna kirjoitti...

Mrs V: Heiii!! Kiva kuulla sinusta, ihana kuulla myös (tai no tiesinki) et oot samaa mieltä :) Jos sunkin kropalla saa syödä mitä vaan, niin kyl tähän filosofiaan sit on uskominen ;D
Samat sanat sulle <3

Anonyymi kirjoitti...

Heips!

Tää on niin totta! Itsekin parhaani mukaan tätä filosofiaa noudatan ja toimii mulla. Erityisesti liikunnan suhteen olen niin samoilla linjoilla sun kanssa :). Uskon just tohon arkiliikuntaan (työmatkat, kauppareissut) ja autottomuuteen sekä kunnon HIKOILUUN :D! Ruokailun suhteen olen myös samaa mieltä, mutta tidennäköisesti mulla on paljon huonompi itsekuri ja aika usein varmaan sorrun vähän syömään liikaa jotai hyvää ruokaa tms. Just tää et sä et ees muista milloin olisit syöny itsesi ähkyyn jotakin :D. Ja sit "en tykkää suklaasta" :). Oot itse täydellisyys :).

Tää oli myös kiva tietää, että et säkään kuitenkaan himosti liiku, vaan ihan muutama kerta viikossa riittää..

Mä olen kanssa aktiivihimoliikkuja taustaltani, mutta nyt raskauden aikana ja äippälomalla en todellakaan ole samoja määriä liikkunut ja siitä poden huonoa omaatuntoa... Enkä olisi pystynytkään. Onhan imetys ja vauvanhoito itsessään jo aika rankkaa, joten ei siinä voi samoja määriä liikkua. Lisäksi nyt olen aloittanut pääsykokeisiinkin luvun, joka on vähän vähentänyt vaunulenkkejä :(. Täytyy löytää äkkiä nyt suunnitelma/päiväohjelma, että miten rytmitän vauvanhoidon, lukemisen ja liikunnan, koska liikunnasta en voi lukemisen varjolla luopua, vaikka tuntuu aikaa on tosi rajallisesti.

Mut ihanaa syksyä teille :). Ihanat kuvat muuten.. Savner Norge <3

T: Anna E

Anonyymi kirjoitti...

heippa johanna!
hyvä postaus :) sellaista mietin tässä, että oletko siis opiskellut liikunnanohjaajaksi kun noita jumppatunteja vedät? :) milloin? muistelisin jostain vanhasta postauksesta, että taisit joskus opiskella TKK:lla ja sairaanhoitaja taidat olla ammatiltasi, right? vedätkö noita jumppia siis sun päätyön (olettaen sen siis olevan juuri tuo sairaanhoitaja) ohella? :)

hyvää syksyn jatkoa! nuo kuvat ovat ihania :)

-ee

Johanna kirjoitti...

Anna E: Vau, hyvä kuulla. Toi huono omatunto on kovin tuttua, mut... kyl sitä sit taas. Vauvanhoito on tosi kuluttavaa ja itseasiassa pitää hoikkana vähintään yhtä hyvin kuin liikunta! :)
Pääsykokeisiin, vau (mihin?)!! Oon ihan kade täällä :D

ee: Joo sairaanhoitajatyon ohella... En oo liikunnanohjaaja, vaan kouluttautunut suurimmaks osaks yksityisellä sektorilla, lisenssi FAFilta (Fitnes Academy of Finland) ja paljon muuta kurssia FiSafilta (apua en muista mistä tää on lyhenne..).
Kiitti :)

Anonyymi kirjoitti...

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kohtuus kaikessa on paras tapa toimia.

Täytyy kuitenkin kommentoida tuota liikunnan rasitustasoa; hyvän peruskunnon saavuttamiseksi on tärkeää liikkua pääsääntöisesti pk-kestävyysalueella eli 65-75% maksimisykkeestä. Nuo revittelyt ja piippuun vetämiset kannattaa ottaa kuvioihin vasta sitten, kun kunnon pohja on luotu. Etenkin vähemmän liikkuvilla kuntoilijoilla sykkeet yleensä huitelee aivan liian korkeissa lukemissa ollakseen kunnon kohottamisen kannalta optimaalisia. Kohtuus siis tässäkin ;)

Anonyymi kirjoitti...

Juu, vauvanhoito on kyllä itsessään kuluttavaa. Raskauskilot viimeiset lähti kai n. 3-4 viikkoa synnytyksestä ja nyt ollaan jo miinuksen puolella. MUTTA siis painossa olen menettänyt lihaksia, eli ei hyvä, vaikka "hoikka" olenkin ja "miinuksen puolella".

No, mutta äityis on tietysti kaiken tuon arvoista ja hyvinvointi - niin vauvan kuin äidinkin - on kaikkein tärkeintä :D. Ja mä aina selittelen itselleni ja miehelleni, että mulla ei maito nouse ellen saa vähän suklaata ;).

T: Anna E.

P.S. Laiton sulle s-postia :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tästä postauksesta! Se tulikin sopivaan aikaan.
Kuntokuuri aloitettu ja tästä sain lisää puhtia. :)
Kiitos!!<3

-äippä87

Lilya kirjoitti...

Aivan samaa mieltä ja ihan samalla tavalla yritän elämääni elää. Teen sitä mikä tuntuu hyvältä, enkä kiellä mitään sillä kiellot tuo ne himot. Näillä pärjää hyvin, kroppa ja mieli kyllä kertoo jos jokin mättää:)

Anonyymi kirjoitti...

moikka! Löysin blogisi ihan joku aika sitten ja olet kirjoittamasi perusteella jossain määrin saman tyyppinen kuin minäkin..mulla on vaan jo neljä lasta joista kaks pienintä 1v ja 2v. anyway, masennuin viimeisen lapsen synnytyksen jälkeen ja tästä johtuen kroppa alkoi keräämään hirvittävän paljon nestettä...ei auttanut ulkoilu eikä kuntosali..olen käynyt viikottain pilateksessa...mutta nyt näyttäisi elämä taas hymyilevän ja tiedätkö että sun blogin lukeminen oli se viimeinen ojennus joka pisti mut viimeistään reipastumaan! Mulla on myös ulkomaalainen mies jonka tapasin asuessani LÄHELLÄ Nordenskjöldeninkatua:) tosin tuossa vaiheessa mulla oli jo kaksi tenavaa ennestään ja tämä uus mies oli sellainen pahimman laatuinen sinkkuliitäjä..ja nyt me ollaan vaihdeltu jo jonkun aikaa babyille vaippoja ja ollaan muuttamassa miehen kotimaahan..finally!susanna

Pampula kirjoitti...

Muuten samaa mieltä, mutta lautasellinen kaurapuuroa ei mun mielestä ole tukeva aamiainen (ellet sitten keitä puuroa maitoon, hauduta sitä tuntikausia ja nauti voisilmän kera). Munakas on tukevaa ruokaa, tai paistetut munat ja pekoni. ;-)

Jos syön kaurapuuroa kello 7, on mulla jo yhdeksältä kiljuva nälkä! :-D

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Pidän kanssa sun blogista ihan mielettömästi, vaikka en samassa elämäntilanteessa olekaan.

Mulla ois sellainen toive, että jos kertoisit joskus jumppien vetämisestä ja millaisia virheitä jumpparit useimmiten tekevät tunneilla. Millainen on ihanteellinen ohjattava jne.

Oli muuten myös ihana kuulla järkevistä ruokailu ja liikkumistavoista, sillä niin usein törmää sairaalloiseen himoliikuntaan ja ruokailun tarkkailuun.

Tsemppiä! :)

Susanna

FEB kirjoitti...

Ravitsemustieteen opiskelijana vähän iski silmään noi yhden päivän ruoat. Tuntuu kovin vähäiseltä määrältä varsinkin kun todella liikut aika paljon. Oletko varma, että saat tarpeeksi energiaa ruoasta ja tarpeeksi ravintoaineita? Vaikea näistä tiedoista laskea tarkkoja arvoja, mutta näiden perusteella laskien päivittäinen energiansaanti jää alle 1500kcal.Itse tiedät varmasti paremmin oman energiankulutuksesi ja todellisen syödyn ruoan määrän niin voit varmistaa ettet käy "miinuskaloreilla". Vaikutat kuitenkin fiksulta ja siltä, että oot miettinyt näitä asioita, niin sillä vaan sanoin. En halua, mitenkään täysin dumata sun "ohjenuoria", niissä on paljon hyviä pointteja ja oon varma, että myös monelle hyödyllisiä.

Anonyymi kirjoitti...

Tohon ravitsemustieteen opiskelijaan, että mun mielestä tossa on paljon syömistä. et jos lasket sen siihen 2000-2500, niin sehän menee jo niinkun aktiivi urheilijalle! jos naisesta puhutaan.
Sä osaat suhteuttaa noi asiat jotenkin tosi hyvin :) kokeilin itse tota päivän, ja oli niin hyvä olo koska ei kiuuttanu eiä oikeen tehnyt mieli makeisia ees ja hedelmät oli nameja! mut sit mietin että sähän olet raskaana, että eikös sillon pitäis syödä normaalia enemmän? tai mietin vain että mä olen 20v. tyttönen..mut urheilen kyllä tosiaan tosi paljon, niin siksi ehkä voinkin syödä :p samakai, jos olo tuntu tollon yvältä. paitsi mitänyt seuraavana päivänä "retkahdin" 3 isoon keksiin illalla, ei ehkä ihan kohtuus, mut väliäkö tuolla :p

FEB kirjoitti...

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan raskaana olevan alle kolmekymppisen naisen tulisi syödä lähes 2500kcal päivässä (riippuen tietysti hieman pituudesta ja painosta). Vielä kun miettii että urheilee ja muutenkin liikkuu paljon, niin energiankulutus nousee yli tuon. Toki normaalipainoisen naisen energiankulutus on usein pienempi kuin 2000kcal, mutta siinäkin urheilu ja muu fyysinen aktiivisuus helposti nostaa sen tuonne 2000kcal paikkelle. En väitä että VRN:n suositukset ovat aina oikeassa, niitäkin päivitetään säännöllisesti uuden tiedon myötä. Jokaisella on myös yksilöllistä vaihtelua energian saannin (kuinka elimistö hyödyntää syödyn ruuan) ja kulutuksen suhteessa, jotka on mahdotonta saada taulukkoihin kaikille sopiviksi. Tästä huolimatta esimerkkipäivän ruuista saatu energia ei riitä pidemmällä tähtäimellä kattamaan kulutettua energiaa. Tietenkin voi olla että tässä ei ole kaikkia päivän aikana naposteltuja välipaloja, joita ei edes huomioi syövän, pientä kourallista pähkinöitä tai toista leipäpalaa, ruokajuomia jne. Mutta näillä tiedoilla energiansaanti todella jää 1200-1500kcal, 1500kcal maksimoiden jälkkärien, leivänpäällisten ja päivällisen sokerin/rasvan/juuston määrät.

Johanna kirjoitti...

Kiitos kommenteista, piti ihan vastata teille siltä varalta et luette joskus näitä ;)

Ihan yllättää, et mun päivittäinen kalorimaärä jää noinkin matalaksi, en tosiaan oo aikoihin kiinnitänyt siihen huomiota (laskeskellut kaloreita). Syön mielestäni tosi monipuolisesti ja pysyn kylläisenä pitkän ajan, joten en oo ajatellut tarvitsevani enempää. Kiitti kuitenkin näistä huomioista, vois ehkä lisätä ainaki tohon iltapäivähedelmän kanssa jonku voileivän....

Anonyymi kirjoitti...

Aijaa :o tai siis hirmu jännä et tosta esimerkki päivän ruuista tulee niin vähän kaloreita, kun mun mielestä tuntuu just et noita kertoja on tosi usein. Ja mun mielestä välillä on tosi ärsyttävää syödä koko ajan :D tai en tahtois niin. mut välillä tietenkin tahdon :D noh, mutta hyvä esimerkki tää silti jotenkin on, ainakin perus pohjalta, ehkä sit pitää annos kokoa jne lisätä :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, Sinulla on kuvissa aivan ihana Ilse Jacobsenin sadetakki. Minä mahtaa olla mallin nimi, satutko muistamaan. Minkälainen mitoitus takissa on? Suomessa ei vielä kukaan myy vaatteita, Brandos myy kenkiä. Aivan superihanan näköinen tuo takki!!!!

-Sofia-