Siis ei kai tässä voi muuta olla kuin PALJON positiivisemmalla mielellä jatkamisen suhteen, ihan uskomaton määrä ihania kommentteja! Moni oli niin liikuttava, että silmät kostui (esim. ihanalle Lintulle tässä vaiheessa terkut <3), enkä oo tajunutkaan, et tuon iloa ja piristystä noin monelle!! :)
Aino oli vähän nenä tukossa yöllä enkä oo nukkunut kuin max. kaksi tuntia, se kitisee mun sylissä nytkin enkä tod. oo jaksanut meikkeihin päin henkäistäkään PLUS et meillä on vaikka kuinka sotkuista, ja silti on tuhat kertaa iloisempi fiilis kuin eilen! :D
Miten niin hormonit.... ;)
Tällä hetkellä ei edes ota päähän anonyymit arvostelijat, eihän ne näytä tietävän lainkaan, mistä puhuu (koska meillä menee hyvin tällaisellaan!). Sitäpaitsi niitä on vain promille ja teitä kannustavia ja positiivisia lähes sata prossaa ;) Kyllä mun nyt sitäpaitsi jokunen soraäänikin on kestettävä herranen aika! ;)
Eli olipa iihana piristysruiske tulla lukemaan tätä, paljon positiivisemalla mielellä pohdin jatkoja!
Tai sit oon yliväsynyt ja ylipirtee :D
Te ootte kyllä oikeesti ihania <3
2 vuotta sitten
224 kommenttia:
1 – 200 / 224 Uudempi› Uusin»Voi älä nyt missään tapauksessa lopeta! Aina joukkoon mahtuu kateellisia jotka mielen saavat matalaksi mutta hei, älä anna sen vaikuttaa sun oikeaan elämään. Oikea elämä on siellä kotona, niiden rakkaiden luona, ihanassa omassa kodissa! Anna itsellesi lupa olla juuri niin onnellinen ja tyytyväinen kuin haluat ja koet olevasi!
Tosi kiva, että mieli on parempi! Ihanaa sunnuntaita!
/Mini
Kiva kuulla etta sulla on parempi mieli tanaan :)
Tää on siis niin ihana blogi,älä lopeta, jookos? :)
Sun tyyli on tosi kiva ja sun koti on aivan ihana! Mäkin haluun muuttaa Norjaan.. ;)
Sulta oon saanut monia kivoja vinkkejä kauneudenhoitoon, sisustukseen, vaatteisiin ym.
Vaikutat olevan oikeesti ihana ihminen. :)
Ihanaa että sulla on parempi mieli! Ja meitä kannustavia tosiaan on tuhatkertaisesti niihin negatiivisiin verrattuna :) Hienoa jos siitä on apua, vaikkei negatiivisten negatiivisuutta valitettavasti vähennäkään :)
Rauhallista hyvänmielenpäivää sinne Norjaan täältä Suomesta
T. Eija (31v sh, 2,5v pojan onnellinen äiti)
Ite oot ihana! =)
Tottakai jatkat meidän lukijoiden ilahduttamista, sulla on persoonallinen ja kiinnostava blogi.
Jatka Johanna vaan entiseen malliin!!
Meitä on kuiteskiin iso joukko jotka joka päivä innolla käyvät seuraamassa siun blogia ja iliman ilikeilyjä.
Harvoin käyn kommentoimassa, mutta tuntuu kun oisit "ihan ommoo perhettä konsanaan". Ihana oot!!!
T. Hanukka
Tästä on tullut yksi suosikkiblogeistani, vaikka elämäntilanteeni ei nyt aivan mätsääkään sinun kanssasi.
Toivottavasti jaksat jatkaa kirjoittamista etkä anna noiden ikävien kommenttien vaivata mieltä...
Aurinkoa!
Hei!
Piti minunkin tulla kommentoimaan, kun olen blogiasi jo jonkun aikaa lukenut ja täytyy sanoa, että minulle olet ainaki ollut sellainen inspiraationlähde mitä tulee käsintekemiseen.
Rakastan neulomista ja virkkaamista ja muita kädentaitoja, mutta muutaman vuoden inspis on ollut hukassa ja nyt kun täällä näkee kaikkia mahtavia luomuksia, mitä oot omilla kätösilläs saanu aikaan, niin oma kiinnostuskin palaa pikkuhiljaa. :)
Voin melkein arvata mistä tämä "massaryntäys" tänne on tullut. Kuukausi taaksepäin eräässä nuorten blogissa on kerrottu blogistasi ja miten ihana se on. Täytyy myöntää, että itsekin löysin sitä kautta linkin tänne. Ja siellä nuortenblogeissa sitä kuraa vasta niskaan on tullutkin, mitä kommenttibokseista olen lukenut. Valitettavasti olet saanut oman osasi nyt tästä :(
Mutta älä välitä, ihmiset ovat kateellisia ja osa provosoivat tahallaan ja pyrkivät siihen, että pahoittaisit mielesi. Pitkää nenää niille vaan :)
Jatka samaan malliin :)
T: L22v
Jee! Oot niin symppis! Kiitos ihanasta blogista :)
Hyvä että sulla on parempi mieli.
Elä turhaa stressaa typeristä kommenteista, jätä ne ihan omaan arvoonsa :)
Olet ihana, ihanaa ja auringon paisteista sunnuntaita <3
Kirsi
Älä missään nimessä lopeta, sinun blogisi on yksi parhaimmista. Niin kauniita kuvia ja itse olet todella suloinen... Ilahdun joka kerta kun olet laittanut uuden postauksen.
Toivottavasti voit myös unohtaa anonyymien arvostelut ja ajatella, että ne todellakin ovat vaan kateellisten ihmisten sanoja... Tässä elämäsi vaiheessa pienikin arvostelu tuntuu varmasti isolta hormoonien ja elämänmyllerryksen keskellä.
Täällä siis yksi säännöllinen lukijasi ja tukijasi<3
Hui kamala,
pari päivää on poissa ja tämmöstä ilmassa!!
Älä IHMESSÄ lopeta, vaikka hyvin voin ymmärtää mielipahasi,
mut koeta nähdä asia siten päin miten se todellisuudessa onkin että suhteessa niihin muutamiin typeriin, sivuutettaviin kommentteihin saat rekkalastillisia semmoisia kehuja joista meihin tuskin suurin osa elämässään törmää. :D Eli kun meidän tavisnaisten pitää tyytyä muutamiin harvoihin ylistyksiin, sinä olet jo tähän mennessä lähes ihailevan lahkon johtaja! Vitsi vitsinä mut koetathan jooko nähdä asian näinkin päin,
HALUAMME ehdottomasti lukea ja katsoa blogiasi jatkossa jos vain suikin mahdollista. :D
kiitos tähänastisesta, toivottavasti jatkoa seuraa pitkään,
t.Susse
Voi miten ihana lukea tämä:) Meitä on onneksi monta jotka on sinun puolellasi:)
Olisi kamalaa menettää näin ihana päiväkirja ja ihana ihminen:)
Hei :)
Ihan mahtavaa, että fiilis on parempi!! :)
Luulen, että joitain ihmisiä simppelisti ärsyttää se, kuinka ihanan positiivinen elämänasenne sulla on. Kyllä se silti niin on, että jos antaa muiden elämään auringonvaloa, ei voi olla itsekin saamatta siitä osaansa.
Jaha, täällä on ilmeisestikin saaty pystyyn perinteinen suomalainen "sinä olet huono äiti, minä olen hyvä äiti" vääntö päälle. En jaksa lukea keskusteja, koska epäilen, ettei niissä ole tullut esille mitään, mitä ei olisi sanottu jo tuhat kertaa aiemmin.
Esikoisemme syntyi Belgiassa ja oli vuoden kun muutettiin Suomeen. Suomalainen marttyyri-äiteys iski päin naamaa kuin tiskirätti. Tämä kotiäiti-uraäiti vääntö on täällä vertaansa vailla. Teet miten vaan niin olet jonkun mielestä huono äiti.
Mulla on ollut kaksi helpoa lasta, enkä ole varmaan koskaan nukkunut niin paljon kuin esikoisen vauva-aikana. Mutta eihän näistä voi puhua. Vauva-ajan KUULUU olla vaikeaa, univelkaista, pussit silmien alla kasvaen.
Pakkohan se on todeta, suomalaisen naisen/äidin pahin vihollinen on toinen suomalainen nainen/äiti.
Älä sinä näistä välitä (tämä keskusteu ei tule koskaan loppumaan eikä siinä tule olemaan voittajia).
Nauti elämästäsi ja perheestäsi!
nina
Heips. Olipas kiva kuulla tuorein postauksesi.:) Ihana kuulla, että on parempi mieli ja olet vielä blogin jatkamisen kannalla.
Aina noita negatiivisia lyttääjiä mahtuu joukkoon niin täällä tosi elämässä ja varsinkin anonyymina netissä. Älä anna niiden lannistaa vaan jatkat bloggaamista omalla aurinkoisella tyylilläsi. Niin ja niitä päivänasuja ym. juttuja odotan innolla.:)
Itsellä oli synnytysten jälkeen ihan mahdottomat hormoonimyrskyt ja jos olisin saanut samanlaista kuraa siinä vaiheessa niskaani, kun sinä olet saanut olisin itkenyt silmät päästäni ja pahoittanut totaalisesti mieleni. Mielialat ja lämpötilat vaihteli koko ajan ihan hurjasti.:)
Halaus ja paljon positiivisia ajatuksia.
Stina
Kiva juttu! :)
Ihana olet sinäkin <3
ja muista
"Pay no mind to those who talk behind your back,
it simply means that you are two steps ahead."
Kai sinä saat nauttia elämästäsi juuri niin paljon kuin haluat, sinun elämäsihän se on :)
Onnea teille kaikille.
Älä missään nimessä lopeta!
Taitaa olla perussuomalaista kateutta ja onhan suomalaiset niin hyviä valittamaan. Jos aurinko ei paista niin valitetaan ja jos se paistaa valitetaan vuorostaan kun se paistaa liian kuumasti.
Älä välitä niistä sora äänistä. Jokainen ihminen on erilainen ja kokee tilanteen erilaisina. voisi olla että joku anonyymi valittaja kokisi samanlaisen elämän tilanteen kuin sinulla hyvin vaikeaksi omalla kohdalla. Hymyillen eteenpäin ja toivottavasti kuulemme sinusta ja perheestäsi vielä!
Hei Johanna! olen anonyymi ahkera lukijasi ja olen kommentoinut aika montakin kertaa jo vanhan blogin puolella. sattumalta kerran tänne eksyin,en edes etsinyt blogeja vaan jotain Norja juttua muistaaksein,mutta siinä sitten lähdin juttujasi lukemaan ja se olikin menoa sitten....olet aivan äärettömän ihana ja sellanen hyvä esikuva monille ellei meille kaikille koko elämän tyylisi puolesta. olet äippänä varmasti aivan loistava (paitsi nyt sitten se ettet valita ja marise koko ajan,se on outoa!!! ;) ;) ) olen sinun myötä oppinut sisustamaan kotiamme kivasti,saanut paljon kivöja vinkkejä pukeutumiseen ja ennenkaikkea...valtaisa neulomisvimma on vallannut meikäläisen ja nyt kun opetit palmikkoneuleenkin,olen aivan iki onnellinen!!!! olisi varmaan meille kaikille niin mahtavaa jos jatkaisit tätä blogiasi,itse päätät mitä teet,mutta jos tämä poistuu,mitä mä sitten enää teen tietokoneellakaan :( paljon voimahaleja sinne ja pusuja pikkuisille. ansku
Ihanaa, että oot jo paremmalla mielellä:) Ja kiitos ihana terkuista, tuli perille hihi! Haleja haleja<3
Jee! Tämä oli mieluisampaa luettavaa :)
-elsi
Kirjoitti sita niin tai nain, niin aina on joku, jolla on jotain valittamista. Eli elä sina Johanna valita näistä valittajista! Jatka vaan omaan tyyliisi!
Oikein mukavaa sunnuntaipaivaa sinne teille! Taalla paistaa aurinko ja me lahdetaan (kai) hiihtamaan Maikin kanssa :).
Hei,
sinun blogisi on aika suosittu ja ymmärrän todella hyvin miksi se sitä on! Kirjoituksiasi on yksinkertaisesti mukava lukea. Kateellisia ihmisiä on aina ollut ja tulee olemaan. Heidän käytös kertoo heidän omista ongelmistaan mm. huono itsetunto yms. Nimettömänä kirjoittelu on todella raukkamaista, ehkä he jollain lailla kokevat saavansa tyydytysta ja pönkitystä omalle ajatusmaailmalleen. Blogin lukeminen on täysin vapaaehtoista ja kommenttien kirjoittamiseen pitäisi käyttää harkintaa, jos aikoo vain TYPERYYKSIÄ kirjoittaa ja näin purkaa omaa pahaa oloaan! Ehkä tuo on kuitenkin LIIKAA vaadittu joiltakin ihmisiltä, joiden toivoisin poistuvan blogisi sivuilta ilkeine kommentteineen. JOTEN HERÄTYS PAHVIT JA HÄVETKÄÄ!
Toivon kovasti ettet lopettaisi vaan jatkaisit blogisi kirjoittamista.
Aurinkoa päiviisi toivoen MALLA
siis välitä eikä valita ;D
Hei!!
Ihanaa, että olet piristynyt ja saanut voimaa positiivisistä kommenteista. Aiemmin aamulla kävin lukemassa eilisen postauksen ja tuli niin surullinen mieli puolestasi ja siitä, että blogisi ehkä loppuu. Mut nyt aivan kyyneleet nousi silmiin kun luin uusimman postauksen, jossa sinullakin hyvä mieli ja pieni lupaus jatkosta! :)
Blogisi on minunkin ehdoton suosikki, jatkaa samaan malliin ja koita olla välittänättä ikävistä anonyymeistä ja niiden kommenteista!!
Mukavaa sunnuntain jatkoa koko perheelle!
t. Vilman äiti
Ihanaa oli tulla lukemaan uutisia että et nyt ole lopettamassa! Ihanasti alkoi tämä päivä. Nimimerkillä syön aamiaista klo 12:49 :D
Jee!
Ihanaa, että on parempi mieli. :) Mä niin mielelläni jatkossakin lukisin joka päivä sun juttuja ja voisin kommentoidakin vähän ahkerammin.
Onnellista viikonlopun jatkoa!
Sini-Tuuli
Laving juu!!!!!!! Näytät kateellisille anonyymeille närhenmunat;--DD Jaksamista, ihana Johanna<3<3<3 (Silityksiä myös Ainolle ja Ollille!)
Heippa Johanna!
En ole kaikkia kommentteja jaksanut kahlata lävitse, sen sijaan kaikki kirjoituksesi olen lukenut aina suurella mielenkiinnolla ja nytkin kyllä ihan kärryillä olen siitä, mitä täällä on pääpiirteissään keskusteltu viime aikoina.
Pettymys oli eilen valtava, kun huomasin, että olit päättänyt lopettaa blogin, mutta nyt olen todella ilahtunut päätöksestäsi jatkaa, aivan mahtavaa!
Minulle blogisi on aina myös ollut ihana nautinto, seurannut olen jo vanhan blogin ajoista asti ja joskus pyynnöstäsi laitoin mailiakin itsestäni, jotta sait vähän tietää, ketä ruudun takana olevat ihmiset ovat.
Yhdyn Lintun sanoihin, että minustakin sinä vaikutat aivan mahtavalta äidiltä. Tosin minuakin ovat välillä hymyilyttäneet joidenkin kommentit, jotka ylistävät ja puolustelevat sinua täydelliseksi ja maailman kauneimmaksi. ;) Olet kyllä mahtava ja todellakin luonnollinen kaunotar, toivottavasti et ymmärrä väärin! Toivon, ettet anna toisten kommenttien satuttaa, kun vain teidän perheenne todella tietää, miten asiat teillä ovat. Mutta tottahan se vaan on, että vaikka saisi 100 hyvää palautetta ja yhden "huonon" (ei tarvitse olla muuta kuin parannusehdotus, ei edes moite), meillä taitaa olla huono tapa jäädä murehtimaan sitä yhtä huonoa juttua. Koetetaan (kaikki me, jotka piirteen itsessämme tunnistamme) päästä asian yli ja keskittyä niihin positiivisiin asioihin.
Kiitos ihanasta blogista, inspiraatiosta ja ennen kaikkea siitä, että jaksat ja viitsit ilahduttaa elämäämme jakamlla omaasi muiden nähtäväksi - se on rohkeaa!
Hei ihanaa kuulla että on jo mieli parempi:) Ymmärrän täysin, että pahoitit mielesi joidenkin ajattelemattomista kommenteista mutta on ihanaa kuulla että ehkä silti jatkat blogisi pitoa:) Minä olisin ainakin ikionnellinen:)
Jee! Kiva kuulla että olet paremmalla mielellä :)
Hei Johanna! Ihanaa kun päätit jatkaa. Tämä Paulo Coelhon runo kuvaa mielestäni minullekin iloa ja hyvää mieltä tuottavaa blogiasi hyvin:
Kun kaikki päivät tuntuvat samanlaisilta,
ihmiset eivät enää huomaa,mitä hyvää heidän
elämässään tapahtuu joka kerta, kun aurinko
matkaa poikki taivaan kannen.
Mielestäni sinä olet oivaltanut juuri tuon, että osaat nauttia auringon matkasta taivaan kannen yli!! Sitä kaikki eivät osaa ja purkavat pahaa oloaan ikävällä tavalla. Mielestäni on aivan ihanaa, että jaat omaa positiivisuuttasi meille upean blogisi kautta!
Jaksamista yövalvomisiin ja toivottavasti pikku Ainon nuha hellittää!!
Hei Johanna!
Aluksi kiitän Sua aivan mahtavasta, ainutlaatuisesta ja suunnattomasti inspiroivasta blogistasi. Sinun innoittamanasi olen viime aikoina aloittanut neulomisen ja valmiiksi on tullut jo villatakki, kauluri ja pipokin :)
On äärimmäisen valitettavaa, surullista ja ennen kaikkea väärin, että äitiyttäsi on loukattu täällä blogissa. Ymmärrän täysin huonon olosi ja blogin lopettamisajatukset. Kuitenkin täällä lankojen toisessa päässä on satoja Sinua ihailevia ja tukevia lukijoita, joista suurin osa ei kommentoi blogiisi koskaan. Ja ne, jotka kommentoivatkin, ovat suurimmaksi osaksi Sinua kannustavia, ihailevia ja Sinusta inspiroituvia. Toivottavasti jaksat jatkaa blogiasi ja löydät sen pitämiseen taas ilon.
Mihin ratkaisuun ikinä päädytkin, toivotan Sinulle ja perheellesi parhainta jatkoa ja paljon aurikoa elämäänne! :)
T. Katriina
Jee! :)
Niin ollaankin. Hyvä me =)
Lepäilkää nyt kaikessa rauhassa nuhanenät siellä sylikkäin, niin jaksatte taas toisena hetkenä reippammin.
Voi miten mukava oli lukea tämä uutinen! :) Toit hymyn huulilleni muuten aika ankeaan aamuun. Toivon niin kamalasti että jatkaisit bloggaamista. Ja sitäkin enemmän, että saisit myös itse iloa bloggaamisesta ja kommenttien lukemisesta.
Jee,päivä pelastettu.Olet ihana.Piristät blogillasi vanhemman nais-ihmisen harmaata arkea,joten anna palaa entiseen malliin.Terveisin Sari.
Hienoa kuulla, että olet iloisemmalla mielellä!! Ne pari hassua ilkeää anonyymiä eivät tiedä mistään mitään!! Mukavaa sunnuntaita :)
Saako esittää toiveen? Olen ihastumassa Norjaan postaustesi perusteella :) Olisi kiva kuulla maasta vielä lisääkin ja nähdä valokuvia.
Sä oot ihana! <3 Tää blogi tosiaan on mun yksi lemppareista. Tykkään tosi paljon sun tyylistä, ja just siitä, että kirjoitat niitä POSITIIVISIA juttuja sun elämästä. Kaikilla meillä on ne huonot päivät, mutta kuka niistä jaksaa kirjoittaa tai lukea!? On vissiin aika epäsuomalaista olla positiivinen ja tyytyväinen elämäänsä. Ja sehän näitä arvostelijoita haittaa, kun joku uskaltaa olla onnellinen. Heti pitää lytätä maahan.:(
Älä siis lopeta, tää blogi on täydellinen just tällaisenä.<3 Ja tuntuu ihan kuin tuntisin sut (tai ainakin pienen osan sinusta). Sulla tuntuu kuitenkin olevan arvot kohdallaan ja jalat tukevasti maan pinnalla, vaikka välillä kirjoitatkin pinnallisia hömppäjuttuja (joita on ihana lukea arjen kaaoksen keskellä). Eli et ole mielestäni pinnallinen, vaikka selvästi pidät myös ns pinnallisista asioista. :) Itse en ainakaan jaksaisi tätä pikkulapsi arkea, jos en voisi panostaa myös itseeni.
Terkuin
-Sirkku-
Ihanaa että sä jatkat! Olin ihan murheen murtama eilisen illan kun luulin että oot lopettamassa.
Se on ihan hassua kuinka tää on kuitenkin "vaan" blogi, enkä edes tunne sua, mutta tästä on tullu hassusti aika tärkee. Tuntuu niinkun olisit isosisko jota mulla ei ikinä ollu. Oot meinaan sopivasti pari vuotta vanhempi, ja mun mielestä just sopiva roolimalli. :)
En nyt jaksanut kaikkia edellisen postauksen kommentteja lukea mutta silmäilin kyllä, ja melkein täälläkin vedet silmissä, vaikka ne ei mulle tietenkään ole mitenkään henkilökohtaisia. Mutta tuntui vaan jotenkin hyvältä nähdä se suuri vahva joukko joka on tukenasi. Eihän se niitä inhottavia tyyppejä poista, mutta sai ainakin jotenkin suhteellistettua kaiken, tietää että ketkä täällä oikeasti ovat vallalla :)
Ihanaa jos jaksaisit jatkaa. Itsekin olen lähes alusta lukenut ja silloinkin kahlasin heti kaikki sitä ennen tulleet postaukset, mm. Ollin syntymästä jne., ihan niin kuin nytkin kaikki uudet lukijat, tulee vaan semmonen että pakko saada lisää :) Mutta siis niin pitkään on ollut matkassa jo mukana että tuntuisi hassulta jos ei enää voisikaan olla mukana teidän elämässä, se on jotenkin niin luonnollista, ihan sama monien muidenkin blogien kohdalla mutta täällä on sellaista erityistä elämänmakua.
Oi, olipas kiva lukea tämä postaus! Itsekin olin aamulla vähän äreänä noiden tylsien kommenttien ja niistä johtuvien blogien sulkemisten takia.. Sun blogi on yksi niistä joita olen seurannut jo vuodesta 2008 ja olen saanut sultakin niin paljon... ideoita ja inspiraatiota ja iloa! Ihanaa sunnuntaita kaikesta nuhasta ja sotkusta huolimatta! Sä löydät huonoistakin hetkistä jotain positiivista!
JEE! Hyvä Johanna!
Täytyy myöntää, että olin vähän surupuserossa eilen illalla, kun luin postauksesi... Mutta nyt on hyvä jatkaa sunnuntaita. :)
Aurinkoa Norjaan ja toivotaan, et Ainon nuha menee nopsaan ohi.
Hyvä Johanna! Näytä niille arvostelijoille, että sähän et heidän takiaan lannistu! :) Ole jatkossakin oma ihana itsesi tässä blogissa, niin kuin tähänkin asti. Ne ketkä kaipaavat lapsiperheen arjen inhorealismia, voivat mennä lukemaan muita blogeja. Olet ihan oikeasti piristysruiske monen arkeen, niin kuin näistä kommenteista saa lukea :) Se on mielettömän hieno juttu!
Johanna Jyväskylästä
Ihana kuulla että on parempi mieli :)
Ei voi kuin kiukkuuntua puolestasi, saamasi arvostelu on ollut aiheetonta ja turhaa - etpä ole huomatakseni kertaakaan pyytänyt saada kuulla muiden ihmisten mielipiteitä perheenne tavasta elää... Arggh.
Toivon ettet vaan lopeta bloggausta, blogisi on tällaisen kotiäidin ilo ja piriste! :) On ihanaa, kun saa lapsen päiväunille, itselleen ison mukillisen höyryävää teetä ja voi lukea tuoreimmat kuulumisesi. Kiitos että olet jaksanut näinkin kauan, toivottavasti jaksat vielä paljon paljon kauemminkin!
Niin ja hei aina voi palata salattuun blogiin. Ei tarvitse kestää eikä sietää yhtään mitään ylimääräistä, vaan saa kirjoittaa niille jotka ihan aidosti tahtovat lukea.
Pusuja Ainolle ja Ollille, sekä lämpöinen halaus ja parempaa mieltä sulle! Kyllä tää tästä vielä iloksi muuttuu :)
Ihanaa, että sait huomata, miten monen ihmisen päivää osaat jutuillasi piristää! Toivottavasti sait voimia bloggaamisen jatkaamiseen, sulla on täällä roppakaupalla faneja ;)
Kiva uutinen! Olen löytänyt blogisi vasta vähän aikaa sitten, ja ihastuin siihen täysin. Ehdin eilen jo surkutella miehellenikin blogisi loppumista ja kuinka paljon inhottavia ihmisiä on olemassa ja kuinka he jaksavat jaella näkökulmiaan, vaikka niitä ei kaivaittaisikaan. jotkut ovat vain niin pikkusieluisia. he ovat oma ihmisryhmänsä ja heitä tulee aina olemaan. tärkeintä on vain kohauttaa olkapäitään turhille mielipiteille ja iloita siitä että itse on positiivisella elämänasenteella varustettu.
ihana kuulla sinusta jatkossakin! your blog is one of a kind! :-)
Huh. Ihana oli lukea tämä postaus, toivottavasti se tarkoittaa, että ilahdutat meitä edelleen jutuillasi :)
T. Anski
Tuli hymy huuleen kun luin tämän sun uusimman viestin, ja huomasin että olet paljon paremmalla mielellä.
Vitsi en oikein osaa sanoa mitään. Tosin ei varmaan enää tarvikkaan. Tiedät että tykkään ihan hirveesti blogistasi ja sun jutuista, ja olisi tosi surku jos lopettaisit. Mäkin inspiroidun sun jutuista! Oli varsin nihkeää huomata että yhtäkkiä tämä olikin kuin suoraan jostain vauvapalstalta, (joista en kyllä mitään tiedä, mutta veikkaan ja karrikoin) jossa jokainen tulitti omaa mielipidettään absoluuttisena totuutena. Luulin vain että olin eksynyt paikasta, you know! Missäs ne we love cars -taulut oikein on, ihmettelin äiti vs. äiti keskustelun keskellä. =D
No mutta ei sanaakaan siitä enää =)
Toivon että jatkat - ja just sillä linjalla mikä susta tuntuu kivimmalle. Niin että tää on edelleen kivaa ja hauskaa sulle, ja niin että tää palvelee sua myös sinä henkireikänä =)
Siis tekis mieli kirjoittaa niin paljon, ja ottaa kantaa, mutta parempi vain antaa jo olla. Eiköhän kaikki ole jo sanottu, ja nyt on paras vain katsoa eteenpäin ja toivoa sulle parempaa ja iloisempaa mieltä. Tosin tunnut olevan jo tosi hyvillä fiiliksillä. Mahtavaa =) !
Tyhmää että näin kävi, mutta tiedätkö: kukaan ei voi olla tosi suosittu ilman että soraääniäkin alkaa ilmestymään... Niin se vaan menee. Harmi vaan että ne ilmaistiin täällä niin huonokäytöksisesti että pahoittivat sun mielen. Mutta sun viestistä aisti jo sun tutun terveen positiivisen asenteen. Niinku sanoit kannustavaa jengiähän täällä on lähes 100%. Ja niitä loppuja ei lasketa =D
Toivottavasti nähdään pian!
Ihanaa kuulla, että mieli siellä piristyi!:) Mukavaa sunnuntaipäivänjatkoa!
Olen yksi blogisi hiljaisista ja anonyymeistä lukijoista, mutta päätinpä minäkin jättää kommenttini tänne, sillä tuntuu pahalta puolestasi. Kateus on meidän suonalaisten perisynti, ja näköjään olet saanut siitä osasi.
Kuulin blogistasi ystävältäni ja jäin välittömästi koukkuun, vaikka en muita blogeja luekaan. Sinun elämänmakuinen ja -iloinen asenteesi, kauniit kuvat, tyylisi, kirjoitustapasi ja suhtautumisesi lapsiin on vilpitön, kaunis ja täynnä arkielämän pieniä iloja. Itse olen elämässäni aivan eri tilanteessa, mutta haaveilen juurikin niistä asioista mitä sinulla jo on, ja on hienoa huomata että olet niistä onnellinen.
Olin vanhempieni luona kyläilemässä ja uusimman Me Naiset-lehden pääkirjoitus käsitteli juuri äitiyttä ja sen ongelmia ja iloja. Siinä päätoimittaja kertoi esikoispoikansa muuttamisesta ensimmäiseen omaan kotiin. He olivat ajaneet pojan autonrämällä ostamaan astioita uuteen kotiin, ja parkkipaikalla äiti oli purskahtanut itkuun, että olenko minä kasvattanut sinua ollenkaan oikein ja hyvin. Poika oli hämmentynyt ja sanonut että mitä ihmettä, mulla on ollut hyvä elämä ja eihän sen kuulu aina olla helppoa? Ja ostetaanko me niitä kippoja vai ei?
Mielestäni tämä kuvaa niin hyvin äitiyttä ja suhdetta lapsiin, kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki me teemme virheitä, jopa äidit. Mutta millainen äiti olisi ihminen joka kasvattaisi lapsensa ilman virheitä ja epätäydellisyyttä, sillä maailma on täynnä virheitä, eriarvoisuutta ja vastoinkäymisiä. Elämänmakuinen elämä lapsesta ssti säästää monelta tuskalta aikuisiässä. Äitiys ei vaadi täydellisyyttä, vaan läsnäoloa ja rakkautta, virheitä ja onnistumisia, tukemista ja synkkiä ja onnellisia hetkiä. Sitähän elämä on, ylä- ja alamäkeä.
Toivon kaikkea hyvää perheellesi ja voimia lapsiperheen arkeen. Kaiken tämän kökköpalautteen ja negatiivisen energian keskellä annat meille monelle valoa, iloa ja energiaa arkeen. Toivon että jaksat jatkaa blogiasi, se on monta kertaa auttanut jaksamaan tämän synkän talven keskellä. Kun lähdit sairaalaan kävin monta kertaa päivässä tarkastamassa että joko lapsi on syntynyt ja jännitin satojen muiden faniesi kanssa :).
Terveisiä Suomesta, toivoo kalastajan tytär.
En sano muuta kuin JEE! :)
Minusta on ihana lukea juuri niistä elämän pienestä iloista eikä ainaista valittamista, kuten joissain blogeissa. Sinun blogisi on nimenomaan oikea piristysruiske!
Jee ihanaa että oot iloisemmalla mielellä blogin tulevaisuuden suhteen, ja muutenkin :) Kylläpä sunnuntaipäivä piristyi entisestään! :)
Voi miten ihanaa, että harkitset jatkamista!! :) En ehtinyt eilen koneelle ja nyt kun tulin vilkaisemaan sun blogia, niin järkytys oli melkoinen, kun kerroit, että harkitset lopettavasi koko blogin. Meinasi ihan itku tulla ja piti miehellekin surkutella, että muutama inhottava kommentti on saattanut pilata kaikilta ilon.
Mun on tietysti helppo sanoa, että välitä ikävistä kommenteista, mutta sanonpahan kuitenkin. Arvostelijoita, kateellisia ja kaiken tietäviä viisastelijoita löytyy maailmasta aina. Jos ei blogin kautta, niin muualta sitten esim. työpaikoilta, naapureista, kassajonosta... Ja etenkin äidit tuntuvat olevan kaikille vapaata arvosteluriistaa. Esim. kotiäiti-uraäiti vaittelyä kuultu jo kyllästymiseen asti ja silti se jaksaa aina välillä nostaa päätään. Miksei ihmiset voisi vaan antaa jokaisen olla sellainen äiti, kuin on? Jokainen äiti varmasti yrittää parhaansa ja toimii mielestään lapsensa etujen mukaisesti. Jos ei aina onnistu täydellisesti, niin kukapa meistä olisi täydellinen? Nyt taisi lähteä vähän sivuraiteelle, ei ollut tarkoitus enää puuttua äiti-keskusteluun millään tavalla.
Pointtini oli sanoa, että blogisi on monelle erittäin tärkeä piriste, tylsinä päivinä jopa päivän kohokohta! :) Mä saan blogistasi älyttömästi inspiraatiota ja motivaatiota ja pieninä masispäivinä olen yrittänyt ajatella yhtä positiivisesti kuin sä. Ja usko tai älä, se AUTTAA! :) Niin uskomatonta kuin tää onkin, niin mun mielestä olen ollut paljon paremmalla ja positiivisemmalla tuulella sen jälkeen, kun aloitin blogisi lukemisen (vaikka elämässäni onkin tällä hetkellä kaikenlaisia murheita). En vaan jaksa kieriskellä itsesäälissä, kun tiedän, ettet säkään niin tekisi. Ja mitä järkeä itsesäälissä onkaan, kun ei se ainakaan paranna olotilaa? Tahdonkin näin lopuksi KIITTÄÄ sua maailman parhaasta blogista, se on antanut mulle niin paljon toivoa ja elämäniloa! Toivon vastaavasti tämän kommentin antavan sulle takaisin edes murto-osan siitä mitä sä olet antanut mulle. <3
Päätätpä jatkaa (mitä toivon koko sydämestäni!) tai lopettaa (mikä olisi kovin ikävää meille kaikille), niin erittäin hyvää jatkoa sinulle ja perheellesi! :)
Oho, typo:
"Mun on tietysti helppo sanoa, että ALÄ välitä ikävistä kommenteista, mutta sanonpahan kuitenkin."
Hei!
Löysin blogisi ihan vasta äskettäin ja miulle kävi samoin kuin monelle muulle, jäin heti koukkuun! Olet päivän piristys!! Toivottavasti jatkat miun ja niiiiin monen muun ilahduttamista!
Mukavaa sunnuntaita!
saikku
Mä en nyt ota mitään kantaa täällä käytiin keskusteluun, joka ylittää kyllä kaikki törkeyden rajat... Mikähän siinä on, että äitiys on sellainen asia jossa pitää aina päteä ja olla loukkaamassa muita?
Toivon Johanna todella, että annat noiden epäkypsien kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sinun onnellisuus ei ole muilta pois. Perussuomalainen luonne on kateellinen, eikä me kovin herkästi kestetä jos kaikki ei jaksa koko ajan narista elämän epäoikeudenmukaisuutta ja rankkuutta.
Toivottavasti blogisi jatkuu vielä!! Paranemista nuhaiselle Ainolle :)
T: Katja
Mukava kuulla, että suunnittelet jatkamista. Älä välitä kateellisista ihmisistä, heitä on ja tulee aina olemaan. Blogiasi on lysti lukea ja välillä inspiroitua ihan liikaakin. Olen tehnyt jo kaksi kauluria mallilla, jonka vastikään esittelit. Varmaan pitää tehdä vielä pari, kun tyttölapset haluavat omansa. Onnea vauvasta ja onnestasi. Iloitse siitä ja jaa muillekin pienesti. En ymmärrä kuinka kukaan voi olla pahoillaan, jos toinen on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Täällä hihkuu toinen onnellinen ja tyytyväinen kolmen elävän lapsosen äiti. ;)
Jee!
Olipa ihana lukea uusin kirjoituksesi. Minäkin kannustan sinua kovasti jatkamaan ja näyttämään ilkeille anonyymeille, ettet lannistu helposti.
Ehdin jo etsiä neuleohjeesi ja ottaa ne kaikki talteen, koska säikähdin kovasti edellistä postausta. Luin jo aiempaa blogiasi ja harmitti, kun se muuttui salasanalliseksi ja siksi olinkin iloinen, kun löysin tämän viime keväänä.
Olemme suunnilleen samanikäisiä, mutta muuten elämäntilanteemme, ammattimme ja osittain tyylimme poikkeavat täysin toisistaan. Silti - tai ehkä juuri sen vuoksi - blogisi on mukavaa ja piristävää luettavaa. Ihailen reippauttasi ja asennettasi elämään ja sitä miten saat sen välittymään näin tuntemattomallekin ihmiselle. En kaipaa (inho)realistista kuvausta lapsiperheen elämästä, vaan nautin kauniista Norjan maisemista, innostavista neuleohjeista ja ajatuksia herättävistä pohdinnoistasi. Kirjoitin ihan ylös kirjoituksesi mukavista ihmisistä, jotka mieluummin alentavat itsensä kuin nostavat itsensä toisten kustannuksella. Niinhän se menee, vaikka välillä se tuppaa unohtumaan, joten kiitos muistuttamisesta.
Onnea ja iloa perheesi arkeen
- tai juhlaahan se teillä aina on ;)
T: Vakkarilukijasi Espoosta, joka kommentoi ensimmäistä kertaa ikinä
Olisipa ihanaa jos jatkaisit blogisi
kirjoittamista! Minä ja aikuinen tyttäreni seuraamme kumpikin innolla juttujasi!
Mukavaa kevään odotusta;
toivottavasti saamme kuulla vielä sinusta ja perheestäsi!
Terkuin Kerttu
Voi, ihanaa että mieli on jo parempi eikä blogi ehkä sittenkään lopahda!
Vaikka harvoin tulenkin kommentoineeksi, niin varmaan jokaisen postauksesi olen lukenut (silloin pari vuotta sitten vanhaan blogiisi törmättyäni olin täysin hurmattu ja lukaisin silloisen postaushistorian melkein kertaistumalta).
Vähän kummallistahan se on, että haluaa lueskella tuntemattoman ihmisen elämästä ja asioista, mutta täytyy sanoa, että kyllä tulisi suru puseroon ja haikea olo, jos tätä raikasta ja elämänmakuista tarinaa ei voisikaan enää seurailla. Kalastajan vaimo on sellainen seesteinen keidas pinnallisessa blogimaailmassa, kiitokset sinulle päivien piristyksestä ja ihanaa keväänodotusta koko perheelle! :)
ps. Olet aiheuttanut minussa suuren kiinnostuksen lähteä pikku retkelle Etelä-Norjaan :)
Tykkää (niinku facebookissa voisi todeta:)
Terkuin Minna
Ihanaa että mieli on positiivisempi :) Toivottavasti Ainon tukkoisuus lähtee pian!
Oi, voi mitä täällä on tapahtunutkaan :o Mä olen myös sitä mieltä, että et missään tapauksessa saa lopettaa!! Sun blogi on ihan spesiaali! Erilainen, elämäniloinen, lämmin, aito, maanläheinen ja IHANA - sun tapa kirjoittaa on aivan ihana ja saa hymyn huulille usein :)
Luin tuolta noita typeriä kommentteja ja taas ymmärrän tämän suomalaisen sananlaskun merkityksen "Kell onni on, se onnen kätkeköön" = Täällä ei vaan SAA näköjään näyttää onneaan, kun lähes kaikki ympärillä olevat muuttuu kateellisiksi ja pahaa haluaviksi.
Mullakin kun oli elämässä kerran yksi elämäni onnellisin jakso meneillään, niin kaikki alkoi huutaa mulle "realiteetteja!!!" ja kuulin jälkeenpäin, että jopa eräs ystäväni(?!) oli sanonut, että tulen vielä epäonnistumaan :D No, enpä epäonnistunut. Tiedän, että tällä kyseisellä henkilöllä ei itsellään mennyt silloin kovin hyvin ja sehän tarkoittaa luonnollisesti sitä, että muillakaan ei saa mennä...Surullista!
Älä siis välitä noista anonyymeistä, jotka arvostelevat negatiiviseen sävyyn. Kateus on sairaus ja sun blogi on niin hyväntuulinen ja piristävä, että ne ei saa pilata sitä, mikä tuottaa monelle iloa, toki niin kauan, kun se tuottaa sitä itsellesikin :)
Toivottavasti jatkat blogiasi, sillä se on mielestäni aivan mielettömän ihana! On tosi kiva lukea kirjoituksiasi mielenkiintoisista aiheista. Olet ollut todellinen piristys tämän kotiäidin arkeen :) Voimia ja iloista mieltä!!!
Nina
Oho! Mielipiteeni sinusta muuttui kertaheitolla näiden kahden postauksen perusteella. Et taida oikeen itekkään tietää mitä haluat...
Hienoa, etta sulla on jo parempi mieli =) Toivottavasti Ainolla nuha paranee, niin paasette nukkumaan paremmin. Meillakin on taalla yksi nuhanena.
Tassa on varmaankin kaynnissa blogikriisi. Paljon lukijoita ja erilaisia mielipiteita. Blogi varmaankin hakee omaa fiilisilmapiiria, kun lukijoiden ja kommentoijien joukossa on niin monenlaisia ihmisia.
Vaikka itse kirjoitat positiivisesti, niin kommenttiboksiin voi ilmestya mita vaan... mutta vaikeuksien kautta voittoon! Ja kenties harkitset kommenttien rajaamista jotenkin, se voisi olla fiksu idea.
Blogisi sisaltoon liittyen. Samoihin aikoihin kanssasi sain tuubikaulaliinan valmiiksi. Oli hauska yllatys se huomata! Lisaksi kuvasi ovat hyvin inspiroivia ja saavat omatkin ideat liikkeelle. Ja mikas sen parempi tallaiselle taaperon aidille.
Jos viela palataa noihin aitiysjuttuihin, niin eraan postauksen viimeisimpien kommenttien joukossa oli analyysia miksi aidit toisian kiusaavat. Mun mielesta siina oli hyvin oivallettu koko juttu. Myonnan kylla itsekin sortuneeni muiden aitien arvosteluun, mutta kaipa se siis on inhimillista.
Toivottavasti siis jatkat kirjoittelua. Jos nyt lopettaisit niin jaisiko se sitten harmittamaan, etta muutaman tyypin takia lopetit?
Ja vielä ilkeilijöistä. On todella ikävää, etteivät ihmiset ymmärrä ettei ole olemassa yhtä totuutta tai tapaa tehdä asioita. Ilkeilemällä ei saa muuta kuin itselleen entistä pahemman ja tyytymättömän olon. Tässä maailmassa tarvitaan ymmärrystä ja suvaitsevuutta, eikä pieni ystävällisyyskään ole pahitteeksi :)
Nina
Hei! Oon sun ihanaa blogia lueskellut siitä asti kun salasana hävisi, melkein joka ikinen päivä pitää kattoo et ootko postannut jotain uutta. Nyt vasta ekaa kertaa uskaltaudun kommentoimaan, mut se on nyt vähän pakko, sillä en missään nimessä tahdo et lopetat! Se on tietenkin sun päätös, mut toivottavasti siihen vois vähän aikuttaa:)
Mut siis ihailen sua, sun perhettäs ja sitä, mitä varmaan elämäntyyliks kutsutaan. Kuulostat tosi hyvältä äidiltä, vaimolta ja vaikka miltä, en pysty ees kuvailemaan:)
Ihanaa kuulla, että sinulla on parempi mieli. Kirjoittelin tuossa aikaisemmin, että sinun herkkyydestä, lämmöstä ja positiivisuudesta voisivat monet ottaa mallia. Mielestäni ne ovat ihmisessä vahvuuksia ja kertovat siitä, että olet ajatteleva ja tunteva ihminen. Niin paljon mahtuu kateutta, kylmyyttä ja pahaa tahtoa tähän maailmaan. On ihanaa, että kaltaisiasi ihmisiä on olemassa. Mukavaa sunnuntaita!
Terveisin: Marja
Ihanaa, että päätit kuitenkin jatkaa. Kannustaisin silti siirtymään salasanan taakse, jos blogin pitäminen alkaa tuntua yhtään raskaalta. Vauva-aikana ei varmaan kaipaa yhtään ylimääräistä stressiä ja mielipahaa?
Itse tietysti tiedät parhaiten. :)
Toivoisin vain, että saisit itse yhtä hyvän mielen ja 100% positiivista energiaa tästä blogin pidosta kuin me useimmat lukijat sen seuraamisesta. :)
Ihanaa, kun jatkat!
Motivoi tehdä tuo kaulurikin loppuun;)
Aurinkoista sunnuntaipäivän jatkoa!
(Oulussa ainakin pilkistelee aurinko pilvien takaa...)
t. Minna
No niin just! Ihan tyhmää joidenkin valittajien vuoksi lopettaa ihanaa blogia - varsinkin, jos ja kun tämän kirjoittaminen on sulle itsellesi tärkeää. Turha masentua arvostelijoista. Kellään ei ole oikeus arvostella toisen elämää, niin kauan kuin ihmisen elämäntyyli ei ole millään tavalla toisia loukkaavaa/toisilta pois. Mut nähtävästi jotkut kokee oikeudekseen kritisoida, jos joku toinen elää toisin kuin he itse. Pyh, sanon moisille! Ei sellaisten tyyppien takia kannata hermostua. Voi vaan olla tyytyväinen, ettei itse tarvitse olla aukomassa päätä ;)
Oot ihana ja kaunis ja tyylikäs, taitava... Jokainen tietää miten lista jatkuu. Olet lisäksi aidon ja lämpimän oloinen, enkä ymmärrä, miten sinulle voidaan ilkeillä. Itsekin olen kahdehtivaa sorttia, mutten sinulle kerta kaikkiaan voi olla kateellinen, sillä sinulla on realistinen ote elämääsi, eikä ylpeydestä tietoakaan. Tiedät että sinulla on asiat hyvin ja uskallat näyttää, että olet onnellinen!
Kiva jos tunnet että jaksat bloggailla, toivottavasti teet sen kuitenkin itsesi etkä meidän lukijoiden takia.
Heippa Johanna!
Minäkin toivon kovasti, että jaksaisit jatkaa blogin pitämistä. Olen lukenut blogiasi jo pidemmän aikaa, ja saanut täältä valtavasti hyvää mieltä ja inspiraatiota. Ihailen positiivista elämänasennettasi ja kypsyyttäsi, jotka välittyvät kirjoituksistasi.
Olen sinua jonkin verran vanhempi, ja en osannut sinun iässäsi ajatella noin fiksusti. Vasta pitkällisen itsetutkiskelun ja henkisen kasvun myötä olen oppinut suhtautumaan asioihin rennommin ja sallivammin.Ja luottamaan omiin päätöksiini, ja siihen, että jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. Ulkopuolisten ei aina tarvitse ymmärtää valintojamme, mutta on tärkeää olla sinut omien päätöstensä kanssa. Ja erehdyksistään voi ottaa opiksi.
Itse uskon, että suvaitsevainen suhtautuminen kanssaihmisiin kumpuaa siitä, että ihminen on sinut itsensä ja elämänsä kanssa (toki elämänkokemuskin auttaa asiaa).Suvaitsemattomuus ja toisten valintojen arvostelu voi johtua ihmisen omasta kypsymättömyydestä ja epävarmuudesta (osin jopa tiedostamattomasta). Jokaisella on vaikeuksia elämässään joskus, ja kaikkea yllättävää(toisinaan ikävääkin) sattuu, mutta sen vuoksi on tärkeää oppia nauttimaan omasta elämästään ja sen tarjoamista onnenhetkistä. Niitä kun löytyy ihan tavallisesta arjestakin (paljon), kun vain opettelee huomaamaan ne. Minusta on hienoa, että blogistasi välittyy juuri omasta elämästä ja arjesta nauttiminen!
Sinulla on myös loistava tyylitaju ja esteettinen silmä, jotka antavat paljon visuaalista iloa minulle. Itse saan nykyisin blogimaailmasta paljon inspiraatiota ja hyviä vinkkejä samaan tapaan kuin lehdistäkin. Toisinaan tuntuu, että niitä käyttökelpoisia ideoita on blogeissa jopa enemmän kuin lehdissä. Esimerkiksi kaulurin neulominen ohjeidesi perusteella houkuttaa kovasti. :)
Paljon auringonpaistetta ja iloista mieltä elämääsi!
Toivottelee Maiju R
P.S. Näin kasvatus/opetusalan ammattilaisen näkökulmasta en todellakaan tunne minkäänlaista tarvetta arvostella päätöksiäsi äitinä. Olet oman lapsesi ja perheesi paras asintuntija, ja uskon, että Olli nauttii ikätovereidensa seurasta päivähoidossa. Hän saa silti viettää paljon aikaa perheensä kanssa.
Täällä Suomessa yksi ajankohtaisimmista päivähoidon ongelmista on lasten ylipitkät (yli 10h)päivät 5x viikossa. Ja nämä lapset ovat usein hoidossa myös vanhempien vapaapäivinä ja jopa vuosilomilla. Näiden lasten puolesta olen surullinen, ja toivoisin heille enemmän aikaa oman perheen kanssa.
Toivottavasti jatkat kirjoittamista! Kirjoituksiasi odottaa aina innolla ja ne ovat niin mukavaa luettavaa että oksat pois. Olet blogimaailman ehdottomia helmiä! :)
Hei Johanna!
Onpa kurja että olet saanut itsellesi huonoa mieltä blogistasi, vaikka tuotat sillä niin monelle iloa! Olisi kyllä ihana juttu jos jaksat jatkaa, mutta vain siinä tapauksessa jos saat itsekin bloggaamisesta virtaa arkeesi. Olet hyvä kirjoittaja ja blogisi on minusta aivan omaa luokkaansa suomenkielisten blogien joukossa. Ja minäkin olen pitänyt sua ihan loistoäitinä, sen lisäksi että varmasti hoidat pienokaisiasi erinomaisen hyvin, annat heille lahjoista suurimman: positiivisen ja elämäniloisen asenteen elämään.
Luin oman kommenttini tuolta arkipostauksesta (jossa kerroin että olen tyytyväinen siitää että otin esikoisen kotihoitoon)ja kauhukseni tajusin että myös sen olet saattanut ottaa negatiivisena. Sellaiseksi en sitä todella tarkoittanut, se oli vaan esimerkki siitä että kun kaikki varottelivat arjen rankkuudesta meinasin tehdä omat ratkaisuni varoitusten perusteella. Onneksi uskalsin tehdä oman näköisen ratkaisun.
Mukavaa päivää teille ja voimia pikkunuhanenän hoitoon. Kokeile laittaa raakaa sipulia hakattuna sukkahousussa sängyn viereen roikkumaan. Toimi ainakin meillä..
Sori nyt meni just siihen lastenhoitoon :)
Satu
Jee! Kiva että sulla on jo parempi mieli :)) Oon seurannut tätä sun "uutta" Kalastajan vaimo-blogia alusta asti ja en voi muuta sanoa että tää on niiiin mukavaa luettavaa! Täältä saa kasapäin insipiraatiota ja vinkkejä sekä saa ihastella kauniita kuvia :)
Kuten oot todennut että tää blogi on sun "henkireikä", niin senhän pitäs olla paikka minne on kiva tulla ja kirjottaa meille lukijoille! Ja siksi onkin ikävää että tänne on eksynyt noita ilkeilijä anonyymejä. Itseäni ihmetyttää suuresti miten internetissä joiltakin ihmisiltä unohtuu käytöstavat ja toisten ihmisten kunnioitus kun voi piiloutua anonyymiyden taakse. :(
Ei oo kivaa jos pitää alkaa varomaan/miettimään että mitä kirjoittaa, ettei sitten joku anonyymi hyökkää kimppuun.
Mutta toivottavasti jatkat blogin pitoa, jotta me kaikki kivat lukijat saadaan nauttia tästä sun blogista ja sen sisällösta!:))
T. Myöskin yks vakkari lukija, joka kommentoi ensimmäistä kertaa :)
Jesh!! :-)
JEEE! :) Hieno uutinen! :)
Tuo on ihan oikea asenne. Älä välitä niistä ikävistä ihmisistä, jotka eivät edes omalla nimellään uskalla jättää kommentteja. He voisivat samantien katsoa peiliin ja miettiä omaa elämänasennettaan.
Sinä vaikutat ihanan aidolta ihmiseltä! :) Samoin blogisi huokuu sellaista ihanaa ja rehellistä aitoutta. Et yritä olla mitään muuta kuin mitä olet. Ja se on virkistävää ja ihailtavaa se! Sellaisesta ihmisestä välittyy näin verkoitsekin tarttuva positiivisuus. Blogissa on niin helppoa luoda ns. rinnakkaistodellisuus, mutta täältä blogista ei sellaista oloa tule piirun vertaa :)
Jatka samaan malliin ja omaan tyyliisi!
ehkä hapannaamojen kommentit vähenisi, jos ei pystyisi kommentoimaan anonyyminä? silloin tosin vähenisi varmasti muutkin kommentit. minusta blogisi on ihana!
Pakko laittaa kyllä kanssa kommenntia tästä! Itsellä sydän jätti yhden lyönnin väliin kun luin lopettamisaikeistasi. Itselle tämä ihanan blogisi lukeminen on tullut miellyttäväksi päivärutiiniksi josta en halua luopua! Jatkathan päiväni piristämistä jatkossakin!
Tosi kivaa! Tuo on oikea asenne!! Jatka samaan malliin!
Mia
Johanna, kiitos elämänmyönteisestä asenteestasi! Mukavaa, että jaat hyviä hetkiä minunkin kanssani.
Oikein onnellista vauva-aikaa koko perheellesi. Totta on, tuo on juuri parasta aikaa ihmisen elämässä.
terveisin 51-v. Imatralta
Hienoa kuulla etta olet positiivisemmalla mielella...
Huolestuin jo kun luin edellisen postauksesi. Ymmarran toki jos haluat jattaa blogimaailman, mutta pitelen silti peukkuja ja varpaita pystyssa jatkamisen puolesta!
Näin kotiäitinä kahden lapsen kanssa tämä blogi on ollut minulle huiman tärkeä. Kiitos sinulle tästä kaikesta.
Saanko myös ehdottaa että laittaisit kommentoinnin mahdolliseksi vain niille, joilla on google-tili.
Sitten voisit tietysti miettiä että bloggaisit harvemmin (vaikka käynkin itse lähes epätoivoisena päivittäin etsimässä päivitystä). Tai äärimmäisenä keinona salasanan taakse.
Mielestäni tämä on niin kivaa luettavaa että olisi kiva jos sinulla olisi kuvallinen kolumni Suomalaisessa Meidän Perhe -lehdessä tai kaks plussassa tai Me Naisissa tai jossain. =)
Ihme ettei sun sivut jo notku vaatevalmistajien ja perhelehtien mainoksia...hih. Jos asuisit täällä kotomaassa niin ehkä sinäkin jo saisit niitä ilmaisia tuotepaketteja. Vaikket siis sellaisten perään olekaan.
Minäkin olen muuten sinulle pikkuriikkisen kateellinen nimittäin jaloistasi! Ne kun ovat niin nätit ja sporttiset. Aion itse tehdä nyt kovan kevättreenikauden saavuttaakseni edes jotain sinne päin. =) Osaan siis kyllä myös olla iloinen puolestasi jaloistasi. ;)
Ja vielä; sinä olet paras äiti lapsillesi ja lapsesi ovat onnellisia aivan takuulla.
Paljon haleja ja iloisia hymyjä täältä Suomenmaalta!
t.Minna
Ihana kuulla että ettet aio lannistua näistä negatiivisista kommenteista! Tuntuu että jotkut lukee näitä blogeja suurennuslasin kanssa ja etsimällä etsivät kritisoitavaa. Minäkään en ole koskaan kommentoinut blogiasi, mutta nyt haluan sanoa että on mukava lukea norjalaisesta arkipäivästä sinun näkökulmastasi. Joten jatka samaan malliin :D
-Maija
Ihana päätös :)
Nyt odottelen innolla että laittaisit tuosta kauniista ponchostasi samanlaiset neuleohjeet for dummies niinkuin siitä kaulurista oli! Mulla olisi langat ja puikot jo valmiina odottamassa ja kovasti syyhyttää kutominen :D
Ihanaa sunnuntaita koko teidän perheelle!
Laura
Heii Johanna!
Löysin sun blogin pari kuukautta sitten, kun kuulin mun kampaajalta, että moni hänen ystävistään oli jäänyt blogiisi koukkuun ja niin kävi minullekin, etenkin kun huomasin että olet sama kylän tyttöjä! :)
Mielestäni olet tehnyt fiksusti että Olli saa olla muutaman päivän viikossa päiväkodissa ja sinä saat olla Ainon kanssa tai mahdollisesti jopa yksin! Se ei ole mikään synti, kun tajuaa ottaa itselleen aikaa, jotta jaksaa arkea paremmin.
Mielestäni usein yhteiskunta ja typerät ahdasmieliset ihmiset tuomitsee ja on kateellisia toisten ihmisten fiksuista ratkaisuista.
On todella, TODELLA hedelmällistä syyllistää herkässä mielentilassa olevaa äitiä.
Älä anna noiden ihmisten lannistaa sinua vaan jatka vahvempana eteenpäin!
On hienoa että jaksat olla kiinnostunut myös itsestäsi ja omista kiinnostuksen kohteista.
Tsemppiä äläkä ihmeessä lopeta mahtavaa blogia joka kirkastaa ainakin minun päivääni ja varmasti monen muunkin!! <3
Onneekkaasti eksyin lukemaan blogiasi erään toisen blogin kautta muutama kuukausi sitten ja jäin heti koukkuun. On ollut valtava ilo seurata blogikirjoitteluasi ja elämääsi vaikkakin vain näin sivullisena anonyyminä lukijana. Blogisi hehkuu tervettä elämänasennetta ja -iloa. Luulen, että tuo asenne välittyy meihin lukijoihinkin, minkä takia blogiisi jääkin niin kiinni. Postauksesi ovat minulle piristysruiske gradun teon keskelle. Toivon kovasti, että jaksat jatkaa! :) Onnea ja iloa teidän perheellenne!
t. Anu
Päivä pelastettu täälläkin! :) Just muutama päivä sitten hehkutin kaverilleni tätä sun blogia, että tää on ihan paras, ja tuntuikin tosi kurjalta, että joutuisit lopettamaan parin kateellisen ja säälittävän tyypin ikävien kommenttien takia koko bloggaamisen.
Ihanaa, jos päätät jatkaa. Tämä blogisi on oikea päivien piristys!
Hei Johanna,
Myös minä kuulun niiden lukuisien muiden joukkoon, joka hartaasti toivoo, että jaksat jatkaa blogiasi, ikävistä kommenteista huolimatta.
Mielestäni tässä elämässä asenne ratkaisee aika paljon ja sinulla on juuri oikeanlaista positiivista elämän asennetta.
Terveisin,
Hetu
Hui, säikähdin! Älä vain lopeta blogin kirjoittelua.
Viikon olen ehtinyt lukea sun blogia ja tämä on ihan lemppari ja täydellinen piristys! Sulla on ihana tyyli, olet kaunis, ihanat lapset ja mies ja ihana koti. Harmi, että jotkut kateelliset jaksavat aina keksiä mieltä pahoittavia kommenttejaan :(. Opettelin eilen jopa kutomaan palmikkoneuletta, kiitos sinun ohjeiden!! Sun blogi inspiroi niin monia lukijoita, niiden joukossa myös minua, että olisi todella harmi, jos lopettaisit.
ISOT voimahalit <3!
-e
Moi,
minäkin yhdyn noiden niin monen muun kommenttiin, että blogisi on superihanaa luettavaa ja katseltavaa. Piristää mieltä ja antaa uutta inspiraatiota.
Oma elämäntilanteeni on pari vuotta "pitemmällä" (ajallisesti siis, en tietty millään muulla kategorialla vertaa (enhän toki voisikaan, mutten myöskään haluaisi koska jokaisen elämä ja siihen kuuluvat jutut on ainutlaatuisia :), omat lapset on nyt neljä ja kaksi. Ja itsekin olen sinua jonkun vuoden vanhempi, vaikka hii, enhän minä itseäni 33:ksi tunne ;)
Kiitos sinulle kun olet jakanut juttuja myös meidän tuntemattomien kanssa! Voikaa hyvin!
Palasin kotiin pieneltä matkalta ja tulin heti kahvikupin kanssa koneen ääreen tarkistamaan, oletko päivittänyt blogiasi. Voi järkytys mitä luinkaan! :´(
Kuules Johanna, kuinka meidän käy jos lopetat bloggaamisen? Kuten jo kannustuskommenttien määrästä voi huomata, tuot iloa niin monen naisen arkeen! Ja meitä, jotka arvostavat sinua ja tyyliäsi, on varmasti enemmän kuin arvostelijoita. Tunsin piston sydämessäni siitä, etten ole useammin blogisi lukijana kommentoinut ja kertonut, kuinka paljon kirjoituksistasi, asuistasi ja kauniista kuvista pidän. Sillä olisihan se reilua, että myös sinä voisit tuntea iloa blogin pitämisestä ja saada meiltä lukijoilta piristystä!
Olen pahoillani kanssalukijoideni ikävistä kommenteista! Ja toivon - kovasti! - että mielenharmista huolimatta päätät jatkaa.
T: Krisse
Oma päätöshän se on jos tahtoo lopettaa mutta toivon että päätät kumminkin jatkaa bloggausta. Oon ihan viime viikkojen aikana nimittäin saanu koukutettua parhaan kaverin sekä äidin lukeen sun juttuja ja äiti mm. syytti MUA siitä että sun juttuja lukiessa oli unohtanu leipomukset uuniin ja ne oli kärähtäneet :D
Jaksamista tyhmistä ano-nillittäjistä.
Voi että oisin onnellinen jos jatkat blogin kirjottamista :) Ihana olet
Hei Johanna,
en ehtinyt edellistä kirjoitustasi edes kommenoimaan - mutta peukut pystytssä että jaksat jatkaa kirjoittelua! Meitä kannustajia ja Kalastajan vaimon faneja löytyy tästä maailmasta vaan NIIN paljon enemmän kuin typeriä anonyymejä! :D
Tsemppiä ja halauksia!
Voi että, olen seurannut sinun blogia alusta asti. Olet minua huomattavasti vanhempi ja kokeneempi, olet äiti ja todella tyylikäs ja mahtavan aidon tuntuinen ihminen.
Itse olen vielä nuori ja koko elämä edessä. On vaan silti niin ihana aina lukea sun blogiasi. Blogistasi saa käsityksen millaista elämää elät ja olet mielestäni melko vaatimaton. Kirjoitat olennaisista asioista ja olet 100 x kiinnostavampi kuin nuo nykyiset "bloggaajat" jotka jauhavat vain samoista asioista. Sinun blogissasi on paljon asiaa siis! On sentään jotain luettavaakin..
Ihmeellistä on oikesti se että sinulle kitistään jostain aivan olemattomista asioista :o Jos lukee muita blogeja, kyllähän sielläkin tuota asiatonta vikinää ja kateellisuutta liikkuu kaikessa määrin, mutta en ymmärrä miksi sinun blogistasi valitetaan. Kerrankin joku ihminen osaa kirjoittaa ja kertoo kiinnostavista aiheista!
Älä lopeta, tietenkin jos koet sen itsellesi ainoaksi ratkaisuksi, hyväksyn sen, heh ;)
Kiitos näistä kaikista ihanista postauksista ja onnea kauniin tytön johdosta! <3
Haluaisin sanoa, että sun blogisi on ihan huippu :) Tykkään tosi paljon! En kommentoi noita äitiysjuttuja sen enempää kun en aiheesta mitään tiedä, mutta voisin sanoa, että eikö se ole ihan hyvä jos lapsi pienestä pitäen oppii olemaan muiden ihmisten kanssa ja ehkä tämän avulla lapsesta voisi kasvaa sosiaalinen ja yhteistyökykyinen. =) Että sulla tais olla ihan oikea ratkaisu ! :)
Hienoa! Olipa mukava lukea ettet ole kuitenkaan lopettamassa :)
Blogilla on niin paljon seuraajia että mielipiteitä riittää, osa kommenteista kannattaa jättää aivan omaan arvoonsa. Niinhän se on "oikeassa elämässäkin" ettei kaikki ole aina niin harmonista eikä kaikkia voi miellyttää, työelämässäkin me välistä kohdataan eriäviä mielipiteitä, mutta se on elämää se ;)
Jatka sinä ihanaa ja lämminhenkistä blogiasi vanhaan malliin :)
Mahtavaa, jos jatkat, tama on ihana blogi ja tuo minulle piristysta paivaan joka kerta kun olet paivittanyt tata. Asettuminen uuteen maahan on rankkaa (olemme olleet UK:ssa nyt kuukauden), mutta sinun blogisi auttaa pitamaan mielta iloisena ja positiivisena. Kiitos!
Kiva, kiva!!
Ja kiitos :)
Terhi
Kiva että jatkat! Vaikutat onnelliselta ja tyytyväiseltä elämääsi, älä anna tuntemattomien masentaa!!
Lämpimästi kiitän päätöksestäsi jatkaa blogiasi! Kurkistan mielelläni juttuja arjestasi ja asenteestasi perheen ja elämän suhteen yleensä ja se antaa positiivista potkua itsellekin, jo 40 täyttäneelle lapsettomalle esteetikolle.
Olet fiksu nuori nainen, joka osaa tehdä itse parhaat ratkaisut, no doubts. Pidä itsestäsi kiinni ja anna meille blogisi lukijoille sellaista, minkä itse haluat jakaa - ei muiden asettamien rajojen rajaamana. Hyvää talven jatketta! t. Annika
Voi miten kiva kuulla, että mielesi on jo parempi! Valtavasti ihanaa palautetta olet saanutkin. Mukavia lukijoita on paaaaljon, he eivät vaan joka kerta kommentoi :)
Rentouttavaa sunnuntai-illan jatkoa ja parempaa ensi viikkoa!
JES!
t. Leena
:D :D :D
Ja itse olet ihana!
Ihana kuulla, että olet paremmalla mielellä! Luin vasta äsken tuon eilisen kirjoituksesi ja olin jo ihan järkyttynyt lopettamispäätöksestä.
Toivottavasti jaksat vielä kirjoitella muutamista tyhmistä anonyymeista huolimatta, todellakin blogisi tuo niin paljon iloa ja piristystä <3
-Alicia
Hyvä että tuntuu paremmalta! Blogisi päättyminen olisi ikävää, koska se on ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista.
Aina tulee olemaan joku joka urputtaa ja ärsyttää, mutta siitä ei todellakaan kannata välittää, kun melkein kaikki tykkää susta kovasti. Äitiys ja sen toteuttaminen jakaa aina kiivaasti mielipiteet...
T Kiltti anonyymi Ulrika
Mukava kuulla, että mieli on iloisempi. Kyllä ne positiiviset kommentit enemmän merkkaa kuin pari negatiivista. Voimia ja jaksamista! Ja todella kiva, jos vielä jatkat kirjoittamista.
No totisesti tuot iloa ja piristystä! Kun pitkän päivän jälkeen avaa koneen niin sinä olet se blogimaailman päivänsäde, on ihanaa lukea aurinkoisella ja positiivisella asenteella kirjoitettuja juttujasi. Teen asiakaspalvelutyötä ja toisinaan tuntuu että jokaisella on vain jotain valitettavaa, mikään ei ole hyvin, silloin meinaa omakin hymy hyytyä. Onneksi blogisi saa muistamaan, että onneksi löytyy toisenlaisiakin ihmisiä!
Itsekin yritän keskittyä siihen mikä on hyvää ja nauttia elämästä ja olen saanut huomata että sellainen asenne tulkitaan usein kevytmielisyydeksi ja piittaamattomuudeksi. Olen suunnilleen samanikäinen kanssasi, mutta olen sinkku ja opiskelen taas uudestaan vaihdettuani alaa, joten saan tuttaviltani useinkin kuulla miten minunkin olisi aika jo vakiintua ja hankkia mies ja lapsia. Kukaan ei välitä loukkaannunko, (eihän perhettä niin vain "hankita) onhan niin kiva päästä neuvomaan jos toinen vaikuttaa tyytyväiseltä vaikkei saisi! Onnellinen ei saa siis olla, oli elämäntilanne mikä tahansa, niin monen mielestä kuuluu keskittyä vaikeuksiin eikä hyviin puoliin. Onneksi sinä osaat ja uskallat jakaa valoisaa ja onnellista asennettasi muillekin!
Toivonkin sinulle kaikkea hyvää ja paljon aurinkoa elämääsi, jaathan niin paljon iloa ympärillesi! Toivottavasti jaksat jatkaa!
t. myöskin ensikertaa kommentoiva vakkarilukijasi
Hyvä että jatkat!
Täällä jo pelkäsin että mistä mä löydän uuden tyyli-ikonin itselleni = )
annu
Ihanaa, kun päätit jatkaa blogia. Sulla on niin ihania positiivisia juttuja täällä. :)
Olen iloinen tästä päätöksestä. Tsemppiä teille!
Hei,
Ihan totta aina löytyy kateellisia. Luulen että meitä jotka tulevat iloisiksi kirjoitelmistasi / kuvistasi on enemmän. Tsemppiä, toivon että jatkat.
m
Kiva kuulla että sulla on parempi mieli ja harkitset että josko kuitenkin jatkaisit blogin pitoa. Luin eilen illalla postauksesi ja tulin ihan surulliseksi siitä ajatuksesta etten pääsisi enää päivittäin tarkistamaan mitä sulle ja sun ihanalle perheelle sinne Norjaan kuuluu. Tuntuu jo melkein siltä kuin tuntisin sut, kun olen niin kauan blogiasi lukenut. Tämä blogi on ihan erilainen kuin muut, oikea hyvän mielen blogi. Joka päivä käyn toiveikkaana tarkistamassa, että onko tullut uutta postausta :) Olen aika samanikäinen kuin sinä ja tällaisia vähän "kypsempiä" blogeja en montaa ole löytänyt. Sulla on oma tyyli, joka ei ole pintamuodin ja jokaisen viimeisen villityksen perässä juoksemista, ja sitä todella ihailen. Joidenkin mielestä sun blogi on pinnallinen, mutta itse en kyllä koe sitä ollenkaan niin.
Ymmärrän hyvin että pahoitit mielesi ikävistä kommenteista. En voi lainkaan ymmärtää että miten kukaan voi sanoa sulle mitään pahaa, kun vaikutat niin ihanalta ihmiseltä ja äidiltä. Itse ainakin voin ihan vilpittömästi sanoa että olen onnellinen sun puolesta, että olet niin onnellinen ja tyytyväinen elämääsi. Sehän on mielettömän hienoa, koska maailmassa on paljon ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Tottakai saat nauttia täysillä onnestasi, olet sen ansainnut!
Kaikkea hyvää sinne ja paranemista teidän perheelle. Toivon että saan jatkossakin piristystä ja hyvää mieltä päiviini sun blogista!
Hienoa, kaikin puolin hienoa!
Ihanaa että sulla on jo parempi fiilis. Ihan itelläkin tuli paha mieli edellistä postausta lukiessa. Toivottavasti jaksat vielä jatkaa blogin pitämistä. <3
Ja niinkuin joku aikasemmin sanoi että tämä blogi on blogien kuningatar!!
Voi ei jos lopetat nyt! Aloin lukea tätä vasta eilen! Enkä ole vielä kerennyt paljoa lukea taaksepäin, mutta sain heti sellasen fiiliksen, että tätä on ihana lukea! Muuten, sun tekemät neuleet on IHANIA! Kunpa olisi taitoa ja kärsivällisyyttä tehdä tommosia :)
Toivon kovasti että et lopeta...eksyin tänään blogiisi ensimmäistä kertaa, ja se vaikuttaa juuri siltä mitä haluaisin seurata! En ymmärrä ihmisten tarvetta ilkeilyyn...itse jos en jonkun blogista/tyylistä pidä, en vaan lue sitä. Sen sijaan että se tarvisi kyseiselle kirjoittajalle kertoa. Toivon sinulle mukavaa kevättä! :)
Hei Johanna
Olet piristysruiske! Olet ainoa bloggaaja, jota on ihan pakko seurata päivittäin, vaikka elänkin eri elämänvaihetta kuin sinä - lapseni ovat jo murrosiän ohittaneita.
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, toivottavasti jatkat kirjoittamista edes silloin tällöin. Ja lisäilet iiiihania kuvia.
-amanda
En ole aiemmin kommentoinut kenenkään postauksia, mutta nyt on ihan pakko. Seuraan muutamaa tyyliblogia aktiivisesti ja sun blogipäivitykset käyn kurkkaamassa aina ensimmäisenä. Iski pienoin paniikki, kun luin sun pahoittaneesi mielesi muiden tyhmistä ja ala-arvoisista kommenteista ja harkitsevasi nyt bloggailun lopettamista.
Omasta puolestani haluan kertoa kuinka paljon nautin blogistasi, sen erittäin hyvällä tavalla arkisuudesta ja tavallisuudesta. On ihanaa seurata noin jalat maassa elävän ihmisen touhuja ja ajatuksia ja iloita siitä, että olet onnellinen ja tyytyväinen elämääsi. Tyylisi kaikin puolin puhuttelee mua ja samastun siihen hyvinkin voimakkaasti. Aiemmin tänään minä -aina neulomista inhonnut- sain valmiiksi palmikoidun tuubin, inspiraation sain tästä blogistasi ja olen valtavan ylpeä kauniista aikaansaannoksestani. Kiitos sinulle, löysin itselleni uuden harrastuksen. :)
Olen saman ikäinen kuin sinä, täysin erilaisessa elämän tilanteessa tällä hetkellä, mutta arvot kohtaa kanssasi ihan yks yhteen. Mielestäni tavassasi elää ja kasvattaa lapsia ei ole yhtään mitään väärää, päinvastoin moni saisi ottaa oppia rennosta asenteestasi.
Toivottavasti löydät uudestaan sen innon kirjoittaa tänne. Jatkaa tätä tyyliblogina, kertoa kauniista sisustuslöydöistä ja antaa inspiroivia vinkkejä ihanille neulomuksille. Odotan kovasti! :)
Niin ja jos innostut, niin olisi ihana kuulla lisää kokemuksiasi Norjasta. Olen neljä viimeisintä kesälomaani viettänyt kiertäen Norjaa moottoripyörällä ja täysin menettänyt sydämeni. Entinen bannerisi Prekestolenilta oli tutuista maisemista ja olen kanssasi samaa mieltä, että Lofootit on näkemisen arvoinen. :) Etenkin pieni Reinen kalastajakylä! Haaveilen voivani joskus asua Norjassa edes hetken, tästäkin syystä nautin niin paljon blogisi seuraamisesta.
Sydämestäni toivon ihania päiviä sinulle ja perheellesi (ja onnittelut muuten suloisen Ainon johdosta :) ) ja malttamattomana odotan taas seuraavaa postaustasi!
:) Susanna
Ompa kiva kuulla ja lukea tuollainen postaus. Blogis on kevyesti parasta mitä blogirintamalta olen tähän mennessä löytänyt!!
Aurinkoisia päiviä sinulle ja perheellesi
-N
Oon kans sitä mieltä, että pliis älä lopeta blogias! Tää on ihan mun lemppariblogeja ja oon seurannu juttujas jo tosi pitkään. Oon mainostanu blogias jopa kavereillekin. :D
Tiedän, että kurjat kommentit masentaa ja kaikki tarvii tukea ja rohkaisuakin silloin tällöin. Mä ainakin tykkään blogistas ihan kympillä! :D
Heissan!! :D
Hiphei! Hyvähyvä ihana Johanna, Go for it!! ;D
Ethän anna periksi, tästä on hyvä jatkaa!! =D
Ilomielellä bloginjatkoa toivoen ja myöskin vakilukijasi,
-Manta-
Hienoa jos jaksat jatkaa blogin pitämistä! Blogisi on ainoa, jota päivittäin käyn lukemassa. Kolmen pienen lapsen äitinä koen sen yhtenä henkireikänä ja saan kummasti energiaa siitä, että huomaan, mitä kaikkea joku toinen jaksaa ja osaa tehdä! Itsekin siinä aina vähän innostuu :-)
Luulen, että ilkeämieliset kommentit kumpuavat siitä perisuomalaisesta kateudesta. Siinä yksi lisäsyy blogisi lukemiseen: kirjoituksesi ovat jotenkin niin positiivisia eikä niissä arvostella muita!
Ei muuta kuin jatka samaan malliin, iloa ja valoa :-)
-Katja-
Huih, en ole kerennyt koko viikonlopun aikana lukemaan ihania blogeja joista sinun on blogi on todella yksi lemppareistani. Itse haluaisin pian perheen, mutta ajan kanssa. :) Luin toisesta blogista että olet lopettamassa ja ryntäsin äkkiä katsomaan tilannetta. Älä lopeta, vaikutat rauhallisesta, onnelliselta ihanalta perheen äidiltä, joka antaa aikaa itselleenkin meikkaamalla ja pukeutumalla :) Johon itse haluasin samaistua. Tsemppiä!
Heippa Johanna!
Kiva että sulla on parempi mieli, toivottavasti jaksat jatkaa blogin pitämistä. Tää on ainut blogi mitä seuraan aktiivisesti ja luen aina innolla uudet postaukset. Tykkään etenkin päivän asuista ja kivoista neuleohjeista. Ei muuta kuin tsemppiä kovasti ja mukavaa alkavaa viikkoa!
-Oopeena
Mukava kuulla että olet jo pirteämmällä tuulella ;). Lukuisien muiden kanssa samat terveiset: Ethän jaksa välittää muutamasta ilkeilystä, vaan iloitse siitä kuinka paljon meitä blogistasi pitäviä ja siitä inspiraatiota saavia onkaan! Pikaista paranemista pikkuiselle. :))
Johanna...olet oma itsesi ja onnellinen.
On paljon ihmisiä, jotka saavat itselleen itsetunnon pönkitystä toisten murheista, mutta toisten onni onkin sitten vaikea kestää.
En tajua, miksi positiivisten asioiden jakaminen saa ilkeilemään?
Perjantaina yritin elämäni ensimmäisen kerran ohjeillasi tehdä palmikkoa neuleeseen...voi onnea, onnistui!!!
KIITOS että jaat tietojasi ja taitojasi ja inspiroit meitä muita:)
Unohda soraäänet...luota meidän arviointikykyyn.
Toivottavasti päädyt jatkamaan blogiasi. Sinun kuvasi ovat kauniita ja jokaiseen kuvaan olet onnistunut kätkemään ihanan tunnelman. Se on saanut minun silmäni aukeamaan arjen kauneudelle. Ottamaan ilo kaikista hetkistä.
Olen myös oppinut neulomaan villapaitoja:)(ikinä ennen en ole onnistunut).
Olet idolini<3 ja arkeni ilopisara!
Hei, älä vaan lopeta blogin pitämistä. Mä tykkään tästä, kun on niin erilainen kuin muut seuraamani blgit. Ehkäpä loukkaavat kommentoinnit loppuvat kun he näkevät, että jaksat vaikeuksista huolimatta jatkaa blogia. Mahtava asenne sinulla!
Hei,
olen usein lukenut blogiasi, mutta nyt ekaa kertaa kommentoin.
Ensinnäkin kiitokset ihanan piristävästä Blogista . Kirjoitat kivasti ,teet aivan ihania neuleita ja olet sellainen raikas positiivinen ihminen.
Ja toivottavasti et vain lopeta koska tuot piristystä päivään ja kivoja ideoita muidenkin elämään.
Ihanaa kevään odotusta ja ihanaa aikaa pienten lasten kanssa.
Terveisin 3 vähän isomman lapsen äiti, Heli.
enpä muuta syytä keksi minäkään ileilylle kuin kateus. ikävää, että pitää yrittää painaa maahan onnellinen ihminen. jos yhdellä on rankkaa, ei joku muu saisi olla onnellinen ja osata nauttia tilanteesta, jonka joku toinen itse kokee stressaavaksi ja voimia vieväksi.
porskuttele onnellisena eteenpäin vain :) tottakai tämä on elämäsi onnellisinta aikaa! täällä on ihana käydä lukemassa, aina virkistää ja ilahduttaa.
Blogisi saa aina hyvälle tuulelle ja uusia vaateinspiraatioitakin olen löytänyt täältä useita.
Kiitos, että olet olemassa!<3
Tiina
P.S. Osittain sinun ansiostasi olen huomannut pienen vauvakuumeen heräämisen itsessäni. Sinä ja perheesi vaikutatte niin onnellisilta! Olet tyylikäs äiti, jonka elämän keskipiste ilmiselvästi on lapset (ja Asgeir tietty) mutta silti haluat panostaa myös itseesi. ihanaa!
Päivän paras uutinen, että blogi jatkuu! Jatka samaan malliin, sun kirjoituksia on tosi kiva lukea (aina eka blogi, jonka avaan)! :)
Oon jo pitkään seurannut sun ihanaa blogiasi, mutta en oo oikein keksinyt kommentoitavaa. Tätä on niin ihana lukea, että toivon totisesti ettet lopeta tätä! Mielenkiintoinen ja erilainen koti. Rauhaisaa ja hyvää mieltä tuottavaa.
oon jo pitkään halunnut kysyä että miten oot päätynyt norjaan asumaan ja miten tutustuitte miehenne kanssa? toivottavasti ei oo liian myöhäistä kysyä.
Mun mielestä sun kannattaa laittaa kommentointiin ehdoksi että pitää olla joku henkilöllisyys (anonyymit pois). On täysin ymmärrettävää että tulee paha mieli arvosteluista...älä anna muutaman kateellisen juntin viedä meiltä lopuilta ilahtuneilta lukioilta tätä melkein päivittäistä iloa! <3
koti :D piti kirjoittaa blogi!
Hei,
Jonkin aikaa blogiasi seuranneena, toivon ettet todellakaan lopeta. Kiva on lapsettomankin ja epämuodikkaan (kiitos vinkeistä!)ollut seurata.
Hienoa miten jaksat pitää huolta myös itsestäsi ja parisuhteesta.
Jokainen päättää itse mitä blogissaan kertoo tai jättää kertomatta.
Älä todellakaan lopeta! Blogisi avulla olen tajunnut, että oikeasti sitten kun saa lapsia niin voi ja pitää olla itsekäs ja huolehtia myös itsestään. Blogisi on loistava!
T. Karoliina
Herranen aika, kuinka pelästyinkään!
Olin kolme päivää poissa koneen ääreltä ja siinä ajassa olit jo laittamassa blogiasi jäihin..
Olen lukenut blogiasi jostain alkuvuodesta 2008 lähtien tai vastaavaa. Salasanallinen blogi oli myös luvussa, mutta se tuntui kamalan vaikealta, kun salasanaa kysyttiin joka vaiheessa.
Luen blogiasi feedin kautta ja minun on myös kerrottava tässä yhteydessä, miten positiivinen ja elämänmyönteinen blogisi tuo piristystä päivään kuin päivään. Kiitos, Johanna!
Vaikka harvoin kommentoinkin (sillä kaikki oleellinen on yleensä jo siinä vaiheessa ehditty sanoa), niin blogisi herättää aina ajatuksia ja positiivista mieltä. Kiitos ihanista neuleohjeista, joita olen suunnitellut neulovani, jahka ehdin.
Jaksamista ja kaikkea hyvää!
Hei Johanna,
ihanaa! Sydämelliset kiitokset, jos jatkat jatkaa piristävää ja inspiroivaa blogiasi. Se tuntuu tuottavan kovin monille iloa ja hyvää mieltä. Ehti jo täälläkin olla mieli maassa lopettamisuutisesi takia:)
-Mia
Kiva kun jatkat! Kunhan tästä ei vaan tule tällaista jahkaamista. Päätät lopettaa, saat valtavan kehumisviestiryöpyn. Päätät jatkaa, saat taas viestiryöpyn. Oletko varma ettet tee tätä jo ainoastaan näiden kehujen ja ylistysten vuoksi?! Minua ei nimittäin blogissasi itsessään häiritse mikään, mutta nämä yli-ihannoivat viestit teinitytöiltä häiritsevät.
<3 <3 <3 Ihanaa, tuollaisen kauniin , kypsän, fiksun ja ennen kaikkea onnellisen naisen juttuja on ihana lukea!!!!!!! Luot iloa ja hyvää mieltä aina jutullasi ainakin minuun. Hyvy tulee aina huulille kun olet postaillut.
Hei Johanna! Minä kahden lapsen mummi löysin blogisi tyttäreni vihjeestä! Onnea vain pikkuprinsessan syntymän johdosta! Olet vahva nuori nainen ja äiti! Olet lähtenyt maailmalle ja löytänyt paikkasi ja onnesi kaukaa Suomesta! Kaikista ei ole lähtijiksi! Ole vain se onnellinen välitön Johanna! Jätä arvostelut omaan olemattomaan arvoonsa! Perheesi muistuttaa minun tyttäreni perhettä, vauva ja isoveli, hänkin asuu ulkomailla! Paljon paljon mummimaisia terveisiä sinulle, Ainolle, isoveli Ollille ja miehellesi! Birgitta
Ihanaa että tämä ihanuus jatkuu.
<3
H-O
Oi huh jos tämä tarkoittaa sitä ettet sittenkään lopeta! :)
Olen ollut aina niin iloinen tästä sun blogista, lueskelen viimeisenä jotta varmasti jää hyvä mieli bloggailukierroksesta :) Olin aivan kauhistunut kun siskoni kysyi josko tiedän että meinaat lopettaa bloggailun.
Toivon että jatkat, vaikka salasanan turvin jos anonyymit harmittaa, tai saahan tähän kommentteihinkin mahdollisuuden et ei voi anonyymisti kommentoida...
Hyvää alkavaa viikkoa koko perheelle! Kiva kun olet rehellisesti sitä mitä olet. Mulle sun blogi on päivän piristys! :)
Ihanaa, kun jatkat, olen ihan koukussa sun ihanaa blogiin :)
T: Iukku
Tästä blogista tulee aina hyvälle mielelle. Kaikkea hyvää :)
Ihana kuulla Johanna, sillä sä olet mun lemppareista lempparein. Mua harmittaa älyttömästi, että maailmassa on niin inhottavia ihmisiä, että ne oikeasti omalla typeryydellään ja ajattelemattomuudellaan saa tällaiset blogien kaltaiset pienet ilon pilkahdukset tukahdutettua. Mä EN suostu uskomaan, että kukaan niistä ilkeilijä-anoista oikeasti haluaisi sun lopettavan. Miksi ihmeessä ne edes sitten tulisi tänne blogiin? Miksei voi vaan jättää tulematta, tai ainakin edes möläyttämättä niitä negatiivisia aivopierujaan ilmoille.
Sun elämä vaikuttaa usein niin ihanalta ja täydelliseltä, että mä luulen niiden vaan kahdetivan sua. Sulla tuntuu myös kirjoitustesi perusteella olevan huomattavan terve itsetunto suomalaiseksi, ja tuntuukin että sitten nämä inhat ihmiset kateuttaan yrittävät vain ajaa sitä alas, koska itse voivat pahoin. Monet kun eivät tunnu kestävän sitä, että muilla on enemmän kuin itsellä..
Toivon koko sydämestäni, ettet lopettaisi. Löysin blogisi pariin pitkästä aikaa uudestaan vasta hetki sitten ja olen lukenut monta päivää vain sun vanhoja postauksiasi. Ne on niin elämän iloisia ja voimaa antavia ja saavat mutkin ajattelemaan positiivisemmin välillä tän tylsän ja kurjan arjen keskellä! :) Siis todella tuntuu siltä, että sulla on jotakin mitä myös mä haluan elämässäni tavoitella.
Olet ihana Johanna! :)
Hei Johanna :)
Ihanaa jos toi tarkottaa ettet lopeta... tää sun blogi on ihana ja vaikutat mukavalta ihmiseltä. heti ensimmäisenä päivässä tulen tarkistamaan kirjotuksesi :')
älä välitä anonyymeistä, vaikka itsekin olen sellainen :)
Heippa!
Olin viikonlopun poissa tietokoneen äärestä ja järkytyin kun luin noita saamiasi kommentteja. Itse tykkään yli kaiken blogistasi ja varmaan vuoden verran olen tätä lukenut. Minusta on ihanaa lukea kuinka onnellinen olet lapsistasi koska minulla ei ole omia. Järkyttävimpiä olivat juuri nuo kommentit että "odotas vaan kyllä sulle totuus vielä paljastuu kahden lapsen hoitamisesta" On ihanaa huomata kun ihminen jaksaa huolehtia itsestään, todellakin kateellisten panettelua kaikki tuo paska mitä tuolta kommenttipuolelta sulle tulee. Minun kaverit ovat äitejä ja heissä on sinun kaltaisia ja sitten niitä jotka valittavat joka asiasta ja heillä on koko ajan vaikeaa. Hyväksyttäköön molemmat äitiydet ja annettakoon molemmille mahdollisuus vastapuolta tuomitsematta. Kyseessä sinulla ehkä sitten luonteenpiirrekin, löytää sitä onnea ja positiivisuutta elämästä. Toisten murheista ja suruista ei voi kukaan sanoa tai sitä että olisi elämässä päässyt liian helpolla...ei sitä tänne tuoda, jotain on jäätävä henkilökohtaisellekin tasolle ja siksi lukijoiden on ymmärrettävä arkirealismia. Se miksi olen pitkään seurannut blogiasi johtuu positiivisuudestasi ja siitä valoisuudestasi mikä sinusta välittyy blogin kautta, kirjoitat hauskasti ja viihdyttävästi. Blogisi on pieni väläys elämästä Suomen rajojen ulkopuolelta. Ihanaa ;) En myöskään ymmärrä jos jonkun blogi aiheuttaa aggressiota niin silloin pitäisi lopettaa lukeminen. Mutta jotenkin meillä suomalaisilla on aina tarve opettaa ja ohjata (lue masentaa) kanssaihmisiä niin siitä kai sitten nämä joidenkin anonyymien purkaukset. Toivottavasti et lopeta!!
ihana kuulla, että jaksat jatkaa. kiitos sinulle suunnattomasti :-)
JIPII!!! Aivan ihanaa jos jatkat bloggaamista! Olen uskollinen blogisi lukija Malmöstä, Ruotsista. Olet kaunis, positiivinen ja taiteellinen,kaiken lisäksi vaikutat olevan sinut äiti-roolin kanssa, valitettavasti nämä ovat juuri niitä asioita, minkä takia ihmiset ovat sinulle kateellisia. Älä annan pienen joukon negatiivisia ihmisiä latistaa sisäistä ääntäsi! Meitä positiivisia lukijoita on paljon enemmän. Toivon, että jatkat kirjoittamista!
Voimahalauksin Kati
Voi Johanna, älä lopeta!
En ole aikaisemmin kirjoittanut tänne, mutta seurannut olen aktiivisesti. Noista tietyistä kommenteista huokuu mielestäni henkilöinen oma paha olo. Ne kertovat oikeasti enemmän heistä ja heidän pikkusieluisuudestaan kuin sinusta. Voi kun pystyisit ajattelemaan sen niin.. Ja ohittamaan nuo ilkeilyt välittämättä niistä. Kateudestahan se kertoo, ja siitä, että sulla on jotain, mitä heillä ei ole tai mitä he eivät voi itselleen suoda.
Toivon todella, että jatkat blogia! Olen saanut paljon tyylivinkkejä kuvistasi ja blogi on ihanan raikas ja kepeä : )
Hanna
Moi! En ole aikaisemmin kommentoinut blogiasi, mutta jo pidemmän aikaa lukenut...
Blogisi on ihana piristys päivään ja tyylisi on aivan loistava. =)
Itse olen pienen tytön äiti ja odotan toista...
Minusta vaikutat blogisi perusteella ihanalta ja lämpimältä äidiltä...
Toivottavasti jatkat bloggailua... :)
Hienoja uutisia kerta kaikkiaan ja ihana kuulla, että mielesi on eilistä parempi!
Minulle blogistasi on todellakin tullut tosi tärkeä päivän piristäjä ja arjen inspiroija! Toivon sinulle ja perheellesi mukavaa alkavaa viikkoa ja pikku-Ainolle tietenkin paranemisia!
Hei Johanna! Tämä sinun blogisi on aivan upea ja ihanan maanläheinen. Olen seurannut blogiasi jo pitkään ja ikävä tulisi jos päättäisit olla jatkamatta. Ilkeilyä on vaikea ohittaa olankohautuksella, mutta toivottavasti jaksat niin tehdä. Mukava olisi jatkossakin elämääsi seurata :) Iloista kevättä!
Näihin edellä oleviin kommentteihin ei ole paljon lisäämistä.Olisi aivan ihanaa,jos jatkaisisit blogiasi.
Levität hyvää mieltä ympärillesi kirjoituksillasi ja kuvillasi ja annat hienoja ja kiinnostavia vinkkejä monelta taholta.Itse olen niistä ammentanut vaikka kuinka.Ihan oikeasti blogillasi on suuri arvo päivien piristäjänä ja positiivisuuden lisäämisenä.Toivottavasti jaksat jatkaa ja toivottavasti ilkeämieliset anonyymit jättävät blogisi siinä tapauksessa rauhaan.
Ei se kuitenkaan ole keltään pois,jos joku on onnellinen ja hyvällä mielin!
Asian vierestä...
"...Suomalaiset väittävät itseään erityisen kateelliseksi kansaksi. Tämä on näköharha, joka selittyy helposti läheisyyshypoteesilla. Suomalaiset vertaavat itseään toisiin suomalaisiin. Siksi suomalaisiin kohdistuu ennen kaikkea suomalaisten kateus.
Yhdysvalloissa kuulemma päinvastoin iloitaan naapurin menestyksestä. Uskoo ken tahtoo. Totuudenmukaisemman kuvan saa katsomalla piirrossarjasta sitä, miten Homer Simpson suhtautuu naapurinsa Ned Flandersin menestykseen.
Amerikkalaistyylinen ylistys ja ihailu ovat kateustutkijoiden tunnistamia tyypillisiä keinoja selviytyä kateuden aiheuttamalta ahdistukselta.
Viisaampaa olisi purkaa tunteensa, sillä kateuden tunteiden tukahduttaminen tekee kaunaiseksi ja katkeraksi.
Suomessa yleisin tapa tukahduttaa kateus on viime viikkoina ollut moraalinen paheksunta.
Viisaampaa kuin moralisoida ja katkeroitua, olisi purkaa tunteet vaikkapa hyväksi havaitun suomalaiskansallisen herravihan kautta. Kiukun ulospäästäminen pitää mielen terveenä.
Suomalaiset eivät ole valittu kansa edes kateuden alalla.
Katolinen kirkko määritteli keskiajalla kateuden yhdeksi seitsemästä kuolemansynnistä, tuskin suomalaisten ansiosta.
Tunnetuimpia tarinoita kateuden väkevyydestä on puolestaan Vanhassa testamentissa, jossa Joosef-veljelleen kateelliset Jaakobin pojat myyvät veljensä orjaksi Egyptiin..."
Enpä oikein usko, että olemme muita kansoja kateellisempia. Kateutta on kaikkialla, eikä se ole kansalaisuudesta vaan yksilöstä kiinni. Joku on kateellisempi kuin toinen, aivan kuten joku on äkkipikaisempi kuin toinen.
Mutta ehkä meissä suomalaisissa kateus näkyy paremmin kuin monissa muissa kansoissa. Meillä kun ei ole tapana olla ns. ulkokultainen, vaan fiilikset ja tunteet näytetään suoraan - tai ainakin ne negatiivisemmat. Jenkki saattaa hymyillä ja onnitella samalla kun mielessään lyö veistä selkään, kun taas suomalainen sanoa töksäyttää, että perkule kun ittelläkin olis.
Lyhyesti sanottuna, suomalaisten kateellisuus on samanlainen myytti kuin suomalaisten alemmuudentuntoisuus.
Normisuomalainen itseinho, -ruoskinta ja kumartelu kaikista aidoista ja kuvitelluista loukkauksista vain pitää huolen siitä, että muistetaan hokea "me ollaan muita huonompia".
Koska sehän se tekee meistä muita parempia. Sen tunnustaminen irrottaa itsen viiteryhmästä, johon itse kuuluu. Sanoessaan "suomalaiset on jotain negatiivista" suomalainen ei koskaan puhu itsestään. Tämä näkyy hyvin näissäkin kommenteissa. Kaksinaismoralistista moraalisäteilyä.
Mutta blogi on yksi lemppareistani :) Joululomalla luin kaikki postaukset läpi. Tuo koti/päivähoito -keskustelu on jokseenkin turhaa, koska ei Norjaa voi verrata Suomeen eikä toisten kommenttiboksi ole sille oikea paikka. Tuosta kun tuntuu olevan mielipide jokaisella, sukupuolesta, iästä tai lapsien määrästä/lapsettomuudesta huolimatta. Eikä siitä kannata välittää, aina löytyy eriäviä mielipiteitä, asiasta kuin asiasta.
Huh, päivän pelastus! Ehdin jo kommentoimaan lopetuspäätöstäsi itku kurkussa, kunnes luin viimeisenkin postauksen! :D
Ihanaa, että että jatkat kirjoittelua. Käyn siis edelleenkin nauttimassa hyvästä tekstistä ja piristävistä kirjoituksistasi "joskus ja jouluna" aimo annoksen.. :)
Hei!
Olen myös lukenut blogiasi jo useamman kuukauden mutta en ole aiemmin kommentoinut.
Blogisi on ihanin, välittömin ja positiivisin mihin olen törmännyt.
Myös minä toivon että jaksaisit yhä nauttia blogisi päivityksestä ja että se antaisi sulle edelleen yhtä paljon iloa ja hyvää mieltä kuin mitä me lukijat siitä saadaan!
Onnea ihanaisesta Aino-vauvasta koko perheelle!
Terkuin: Niina
Heippa Johanna!
Enpäs oo käyny täällä vähään aikaan ja herrajumala mitä tekstiä sulle on satanu niskaan. Ei todella voi muuta kun pyöritellä päätään sille miten aikuset ihmiset käyttäytyy... Oiskohan näidenkin arvostelijoiden aika keskittyä siihen miten vois parantaa oman elämän laatua sen sijaan että arvostelee muita, joiden tilanteesta loppujen lopuksi hyvin vähän tietää, koska teksteistä välittyvästä katkeruudesta päätellen kaikki ei ole kunnossa...
Se on helppo sanoa että älä välitä, varsinkin tällaset äitiyteen liittyvät kommentit voi todella pahottaa mielen mutta silti parhaiten sitä iskee takaisin jatkamalla vaan omana itsenään!
Hirveesti tsemppiä ja haleja, toivottavasti ilo tähän touhuun palaa taas! :)
Johanna,sinä olet hyvä ihminen!:)
Tätä blogiasi on hehkutettu niin monessa muussa blogissa,että oli vain ajan kysymys,milloin tuo negatiivisuus tänne pesiytyy.Ja niin monet hyvät ovat antautuneet pahan edessä...Ihanaa kevättä sinulle ja perheellesi.<3 Ja nuo neuleesi ovat kerrassaan mahtavia!! T. Marjo
Olen iloinen, jos mielesi on parantunut näistä kommenteista, teitpä sitten blogin kanssa mitä tahansa.
Pikkuiselle Ainolle pikaista paranemista!
Pliis jatka tätä!! Ihanaa, että olet paremmalla mielellä!!!
Kati
Heissan!
En ole minäkään aikaisemmin mitään kommentoinut, vaikka usein käyn lukemassa mitä olet kirjoittanut. Ihana blogi! Älä suotta anna kurjien komenttien lannistaa... tuollaisia löytyy aina.
Ihanaa sunnuntai-iltaa!
K :)
Hei, tosi hienoa jos jaksat jatkaa. Blogisi on ihana valoisa piristysruiske monien blogien joukossa. Ihan oikeasti tuot niin paljon ja usein valoa harmaalta tuntuvaan arkeen kivoilla kirjoituksillasi, ja autat muistamaan ettei kannata jäädä tuijottamaan asioita jotka ehkä voisivat olla paremmin, vaan pitää joka päivä nähdä ne asiat jotka omassa elämässä on hyvin. Itselläni on joskus (usein) taipumus turhaan hermostua tai ottaa stressiä ihan turhista arjen asioista. Tuntuu ehkä hassulta sanoa, että yhden blogin lukeminen auttaisi olemaan hermostumatta arjessa tai olemaan positiivisempi, mutta sinun kirjoituksesi ovat kyllä auttaneet minua näissä asioissa monena monena päivänä. Ja kuten suuri kommenttitulva osoittaa, vaikutat samalla tavoin monien elämään. Joku ehdotti sinulle Norjan matkailun edistämis-palkintoa, itse voisin ehdottaa myös hyvän mielen lähettiläs -palkintoa. Kurjista kommenteista saa pahoittaa mielensä, harmittaa miksi niin usein emme osaa ilmaista mielipiteitämme syyllistämättä toisella tavoin ajattelevia tai tekeviä. Kirjoituksistasi välittyy suuri rakkaus ja kunnioitus perhettäsi kohtaan, se onkin yksi niistä asioista mikä tekee tästä blogista jotenkin erityisen..
Pikaista paranemista pienelle nuhanenälle.
Hei Johanna!
Olen vähän aikaa lukenut blogiasi ja se on jotain aivan erityistä! I love it!
Vaatetyylistäsi olen saanut innostusta omiin vaateostoksiini ja paljon hienoja vinkkejä! Kommentteja en viitsi lukea ollenkaan koska niistä (osasta) tuli minulle erittäin paha mieli sinun puolestasi ja ihmettelinkin miten jaksat ottaa tuollaista vastaan pahastumatta. Jätänkin kommentit lukematta ja luen pelkästään postauksesi. Niistä tulee hyvälle mielelle.
Voimia sulle arkeen ja nauti kunnolla :)
t: 4 ja 2-vuotiaiden lasten nuori äiti (jolla on myös valtava vauvakuume) :)
Toivon todella hartaasti, että päätät jatkaa tämän ihanan blogin pitämistä. :)
Et uskokaan kuinka piristävää on käydä lukemassa juttujasi arjen tohinoiden keskellä.
Meille on tulossa kolmas ja vaikka mammalomalle olen jo jäänytkin niin kyllä meidän tytöt ovat kolme päivää viikossa päivähoidossa (ja ovat jatkossakin).
Aina riittää muutama arvostelija, mutta täytyy muistaa että jokainen perhe tekee itse päätöksen mikä parhaiten sopii. Muiden mielipiteistä tai arvosteluista ei kannata pahoittaa mieltään....
Jaksamista sinulle ja toivottavasti jatkossakin saan lukea ihanaa blogiasi. :)
Anne
Heippa!
Minäkin ensimmäistä kertaa kommentoin, löysin blogisi jokunen viikko sitten ja jotenkin koukutuin. Asenteesi on minusta ihana, avoin, luonnollinen ym. tiedäthän nyt sata vasrmasti että niitä kateellisia panettelijoita löytyy ja niitä jotka haluavat pahoittaa mielesi, kun oma mieli on synkkä. Mutta ihan varmasti suurimmalle osalle lukijoista tuot tosi hyvän mielen päivittäin. JA KIITOS SIITÄ ETTÄ JAKSAT. Älä lannistu yhtään joutavanpäiväisistä, heitä tosiaan on aina ja jokaisen bloggaajan harmiksi. Minä ainakin joka aamu innolla olen koneella lukemassa mitä teille kuuluu! VOIMIA!
Älä lopeta tätä blogia. Just löysin tänne ja tykkäsin todella. Jotain erilaista tässä blogissa.
Älä välitä anonyymien kommenteista, he eivät uskalla omana itsenään sitä sanoa, piiloutuvat anonyymin taakse.
Sä olet Johanna aivan huippu ihana ihminen! Tää sun blogi on ihanaa piristystä mun arkeen, käyn melki päivittäin tätä lukemassa! Ja älä välitä negatiivisista kommenteista, sillä ne osoittaa pelkkää kateellisuutta!!! Oikeen hyvää kevään odotusta sinulle ja perheellesi!!!
Heippa!
Toivottavasti jatkat blogiasi! Tyylisin kirjoittaa asioista ilman vouhkaamista on loistava + pidän kauniista kuvistasi.
Ja kaikille negatiivis-anonyymeille haluan sanoa, ettei kukaan pakota lukemaan kenenkään blogia. Jos blogi aiheutta verenpaineen nousua, kannattaa vaihtaa seuraavaan. Tarjontaa on paljon!
Itse pitäydyn tämän blogin lukijana edelleen positiivisella mielellä!
En ole ehtinyt lukemaan kaikkia viestejäsi ja minulta on ne anonyymienkin viestit mennyt sivu suun... Blogiasi olen kuitenkin innokkaana seuraillut siitä lähtien kun tänne löysin, eli kaulurista saakka ;)
Just viime yönä työvuorossa harmittelin mielessäni (samalla kun neuloin kolmatta kauluria ohjeillasi) aikomuksiasi lopettaa bloggaaminen ja kirosin typeriä ja katkeria ihmisiä jotka haluavat pilata jonkun päivän jättämällä ikäviä kommentteja....HUOH, onneksi/toivottavasti nyt muutat kuitenkin mielesi ja jatkat tätä kivaa blogia!
Piti myös sanoman että se poncho oli tosi kaunis! Hurmaava....
Kaikkea hyvää toivottelen sunnuntai iltaan ja toivottavasti Ainon kitinät menevät ohi...
Hei!
Löysin blogisi ihan hiljattain ja ihastuin siihen ja sinuun heti. Toivottavasti jatkat ja jaat ihania kirjoituksiasi ja kuviasi jatkossakin :)
J
Ite oot ihana <3
Seuraan tätä nykyä vain viittä blogia, eli ainoastaan tosi hyviä :D Sun jutuista ja kuvista tulee aina hyvälle mielelle, plus usein tulee inspiraatioita vaatteista, meikeistä, sisustuksesta.
Heippa!
Mahtavaa kuulla, että saatamme ehkä tulevaisuudessakin jatkaa blogisi lukemista! Hienoa, että sulla on parempi mieli, niin minullakin nyt! Älä vällää niistä huonoista kommenteista, niitä on tosiaan niin pieni murto-osa - mutta niitä, jotka saavat päivän piristyksen kirjoituksistasi ja haluavat sinun jatkavan on todella paljon!
Toivon siis kovin, että jatkaisit.
Oikeasti!
- M
Noita KATEELLISIA piisaa, sä oot liian nätti, hoikka ja hyvän tyylitajun omaava. Sun blogi on piristänyt mua ja on ihana lukea, että osaat nauttia äitiydestä! Älä välitä niistä kateellisista ja kumman kiinnostuneita ne on, mitäs seuraavat blogia jos se niitä ärsyttää...
Kati
Olin pari päivää poissa koneelta, joten blogitkin jäivät luonnollisesti lukematta. Nyt ajattelin tulla kurkkaamaan lempparieni päivitykset, ja valehtelematta klikkasin heti pikapikaa tänne kun huomasin, että olit päivitellyt (tää on niitä ainoita joita oikeasti ODOTAN päivittyväksi, on vaan aina yhtä kivaa lukea sun juttuja ja katsella ihania, kauniita kuvia).
Luin siis vasta nyt tuon sun aiemmankin postauksen, ja voi että miten huono mieli siitä tulikaan! Toivoisin todella, että jatkaisit, annat tosiaan niin paljon iloa ja inpiraatiota niin monelle. Olen myös ymmärtänyt, että blogisi on sulle ns. henkireikä ja ehkä vähän pakopaikkakin, ja olisi tosi harmi, jos joutuisit siitä luopumaan joidenkin sellaisten, jotka(toivottavasti vain hetkellisesti) onnistuivat hyvän mielesi lannistamaan. Ihanaa, että nyt olet jo paremmalla fiiliksellä! Voimia ja kaikkea hyvää sinne, toiveikkaana jään odottamaan uusia kuulumisia :) Kuitenkin vain itse tiedät, mikä on oikea ratkaisu. Mutta toivottavasti kuulemme susta vielä kauan :)
JEEEEEEEE, ihanaa Johanna että sulla on parempi mieli. Me täällä blogimaailmassa tuetaan sua täysin ja kannetaan osamme sun pahasta mielsetä. Ethän jätä meitä!!! <3
T: Kahden pienen äiti
Hei Johanna,
olen jonkun aikaa lukenut blogiasi ja on ollut tarkoitus joskus kommentoidakin, mutta on jäänyt (kahden pienen lapsen äiti minäkin). Nyt ihan säikähdin, kun huomasin, mitä täällä oli tapahtunut ja että mietit blogisi lopettamista! En ihmettele, jos olet pahoittanut mielesi. Itse en jaksanut/viitsinyt/halunnut edes lukea kaikkia saamiasi kommentteja, koska tulin pahalle mielelle itsekin. Äitiys ja kaikki siihen liittyvä tuntuu olevan niin ristiriitainen ja pyhä asia, että jos siitä sanoo mitään puoleen tai toiseen, niin aina sohaisee jotain muurahaispesää ja alkaa tyhjänpäiväinen älämölö. Tässä aiheessa ei tunnu olevan mahdollista "elä ja anna toistenkin elää" edes ajatuksen tasolla. Jokainen perhehän kuitenkin tekee ratkaisunsa siltä pohjalta, mikä heidän tilanteeseensa ja hyvinvointiinsa parhaiten sopii. Nauti siis elämästäsi ja lapsistasi ja muista, että varmasti täällä koneiden ääressä todellakin on suurin osa sellaisia lukijoita, jotka saavat pontta ja piristystä sinun blogistasi. Ainakin minä saan ja siksi toivon, että voin lukea kivoja juttujasi jatkossakin (ja tietenkin ihastella sinun kaunista ja raikasta tyyliäsi ja inspiroitua etenkin niinä päivinä, kun en itse jaksa kuin laahustaa pukluisissa verkkareissa tukka pystyssä)! Ihania talvipäiviä teille ja jaksamista ja voimia arkeen!
t. Tarja (tyttäret 2,5 v ja 6kk)
Ihania uutisia!
Loistavaa, että tänään tuntuu paremmalta. Ja toivottavasti pääsemme taas kuulemaan pirtsakasta elämästäsi tai edes inspiroivista kevätideoista :) <3
Kylläpä ilo läikähti sydämessä lukiessani postauksesi! <3<3<3
Ihanaa, jos jaksat jatkaa! Eiköhän me monisatapäinen fanijoukko pari anonyymiä kitisijää saada hiljaiseksi, elleivät ymmärrä suosiolla poistua ;)
Hyvää mieltä ja hyvin nukuttua tulevaa yötä toivottaen Hilduska
Hei Johanna,
minäkin löysin blogisi aika vasta ja kerran aikaisemmin jo kommentoin, minkä yhtäkkisen hyvän mielen ja asenteenmuutoksen blogisi minussa sai aikaan. Kun oma arki ulkomailla kahden pienen lapsen kanssa tuntui niin raskaalta. Tiestysti ahmin kaikki vanhatkin postauksesi ja blogisi on niin inspiroiva ja hyvän energian lähde, joten toivon todella, että jaksat jatkaa sitä! Olet todella kaunis, inspiroiva ja energinen ja sinusta oikein huokuu onnellisuus ja tyytyväisyys jopa täällä virtuaalimaailmassa :).
Tsemppiä ja pikaista paranemista Aino-vauvalle!
Moikka Johanna!
Huhhuh, tulin tänne ja tällästä tapahtunu... :/
Itsehän siis oon lapseton opiskelija, mut hyvässä suhteessa ja haaveilen perheestä (jo toivottavasti parin vuoden päästä). Mulla on jo nyt jonkun näköset mielipiteet siitä minkälainen äiti haluaisin olla, mutta kaikista tärkeintä MUN mielestä on myös muistaa se, että vaikka onkin äiti on myös NAINEN ja PUOLISO. Itseäkään ei tuu unohtaa, eikä sitä siippaakaan! Siks musta on ihanaa et sä jaksat laittautua, ottaa vähän aikaa itselles yms. se tuo piristystä sun arkeen ja sä jaksat paremmin olla ihana äiti sun lapsilles!(Tai tää on vaan mun käsitys...) Sä et kuitenkaan mun mielestä juokse missään baanalla hulluna tai muuta. Ja just niin, että jokainen tekee omat päätökset, mitä niitä arvostelemaan, vaikka en usko että mulle kotiäitiys ainakaan kokopäiväsenä sopiskaa.. Kuka tietää miten mielipiteet muuttuu, mut yhtä kotiäitiä vierestä seuranneena en haluis.
Sun blogi on aivan ihana JUST TÄLLÄSENÄ, kauniita kuvia ja ajatuksia. Sä oot mulle esimerkki siitä minkälaiseks äidiks haluan joku päivä tulla ja muutenkin ihana ihminen :) <3 Äläkä vaan ala mitenkään vähättelemään sun onnea tms, vaan ettei ihmiset tulis kateelliseks. Oo vaan oma ittes :)
Ella
Ja P.S. Mä en tajuu mistään tileistä tai kirjautumisista mitään ja kuitenki kiva välillä kommentoida et auta mua, jos meinaat blokkaa anonyymit! :D
Ethän lopeta, ethän? :) Viikonloppuna just pohdittiin siskon kanssa miten kiva sun blogi on!!! Molemmat ihan koukussa tähän :)
Âlä vaan lopeta!! Minustakin sinun kannattaisi miettiä kommentointia vain rekisteröityneille (apua mikä sanahirviö!).
Seurannut blogiasi jo pitkään. Sait jopa minut kokeilemaan lettineuletta!! Siis minä joka oikeasti ei osaa edes neuloa.
T: Kollega, Oslo
Ihana postaus <3 Mä en ole juurikaan seurannut noita sun viimeaikaisia kommenttiketjuja, joten olen vähän pihalla niistä. Joka tapauksessa niitä yksinkertaisesti ilkeitä ja joka asiasta herneen nenään vetäviä anonyymeja kommentoijia on varmaan jokaisessa suositussa blogissa - yritä olla ottamatta henkilökohtaisesti, vaikka niissä varmasti henkilökohtaisuuksiin monesti mentäisiinkiin.
Sun blogi on yksi mun lemppareistani niin kuin on varmasti tosi monen muunkin! Oot tosi ihastuttavan oloinen ihminen ja mä ainakin arvostan sitä tosi paljon, miten osaat pitää sun perheen ja perhe-elämän yksityyden erillään blogistasi. Niin kuin kirjoitit joku aika sitten, että vedät rajan siihen että itsestäsi voit kertoa vapaasti. Sen verran, mitä elämästäsi täällä kerrot niin se vaikuttaa tosi ihailtavalta ja on ihanaa kun oikeesti kuulostat onnelliselta ja tyytyväiseltä ihmiseltä. Jos oon itse sitten reilun viiden vuoden kuluttua samankaltaisessa tilanteessa, niin en siitä ainakaan valita. :) Toivottavasti jaksat vielä inspiroitua tänne kirjoittamisesta jatkossakin, on todellakin niin monia joiden päivää piristät - sun kaltaisia positiivisia ihmisiä ei ole koskaan liikaa! :)
Blogisi on yksi elämäni pikku iloista :). Olet tyylikäs kun et kerro kaikkea perheestä, en ymmärrä blogisteja, jotka kertovat kaikki perheen yksityisasiat. Suosittelen myös rekisteröitymisen vaatimusta kommentoijilta. Toisaalta jos promille kirjoittaa asiattomasti, älä ota huomioon. On niin helppo kirjoittaa kiterästi, kun ma elämäntilanne on huono, pullea, olosuhteet ankeat, rahaa vähän, huono parisuhde jne.
Taina Tavallinen
Hei Johanna,
Olen jonkun aikaa lukenut blogiasi mitään kommentoimatta, mutta kyllä minunkin nyt pitää kommentoida ;) Älä lopeta blogiasi muutaman kateellisen ja katkeroituneen peräpohjolan mamman takia. Täällä, kun ei näytetä osaavaan sitä taitoa, että iloittaisiin toisen puolesta tai, että oltaisiin onnellisia toisen puolesta. Minä olen iloinen sinusta juuri tuollaisena ja toivon, että jatkat samaan malliin :) Muista myös se, että jos näistä lapsiin liittyvistä aiheista saat rapaa silmillesi niin puolustajiakin löytyy :) Kotiäitiys voi mielestäni olla myös iloista ja onnellista aikaa ja äitikin voi pitää itsestään huolta! Jos joku ei sitä halua tehdä, niin katkeroitukoon ;D Jokainenhan saa valita miten elämänsä elää. Iloisia päiviä sinulle ja perheellesi Johanna!
Ps. Minulla on kolme lasta, joista vanhin käy pari kertaa viikossa päivähoidossa! Näin se menee :)
Toivottavasti jatkat bloggaamista, olet ihan paras!! :)
En voi ymmärtää miten jotkut kehtaavat olla ilkeitä sulle, noin ihanalle ja positiiviselle ihmiselle. Hävettää heidän puolesta!
Olet oikeasti päivien piristys ja aina innolla luen juttujasi, jatka samaan malliin! :)
Minä käyn joka aamu katsomassa oletko kirjoitellut mitään uutta tai laittanut kauniita kuvia. Pukeutumistyylisi on kiva. Itsekin toivoisin oppivani käyttämään tuollaisia neuleita ja tunikoita. Pitäisi palkata sinut stailaajakseni ;-)
p.s. laitapa joskus kuvia miten yhdistät tunikoita vaikkapa farkkuihin. Onko se edes mahdollista..?
T. Pumpernikkeli
Hei Johanna!
Löysin blogisi vasta pari viikkoa sitten. En pysty enää sanomaan mitään uutta, mitä ei olisi jo joku näissä valtavan määrän saaneissa kommenteissa sanonut. Itse olen kolmen lapsen äiti, sairastuin vuosi takaperin uupumukseen ja jouduin sairaalaan pitemmäksi aikaa. Lapseni joutuivat tietenkin hoitoon ja ovat yhä. Pidän heitä kotona aina silloin, kun vointini sen sallii. Minun elämäni on ollut täynnä raskaita vaiheita ja sairastumiseni oli tuosta kaikesta ylikuormittumisesta johtuvaa. Kestää aikansa ennen kuin paranen. Olen saanut kuulla suoria ja epäsuoria kysymyksiä miksi minä olen kotona ja lapset hoidossa ja minua on alettu vaientaa näkymättömäksi joidenkin ihmisten taholta. On raskasta näin muutenkin saati sitten kun tuntee paheksuntaa tilanteesta, joka on tapahtunut olosuhteiden pakosta. Äitiys on niin arka paikka. Blogisi on ihana! Toivon, että jatkat!
t. kaimasi etelä-Suomesta
Lähetä kommentti