torstai 4. helmikuuta 2010

DIY ART

Heippis ja aurinkoista talvipäivää!
Kaikilla hyvä mieli ja edelliset keskustelut laatikossa. Laatikko lukittu ja avain heitetty mereen ja niin pois päin.

Meinasin kyllä pitää vielä yhden päivän blogitauon, mutta sen sijaan kanavoin turhautuneet blogiajatukseni luovuudeksi -ja näihin:

Pastellivärit omatekemät sekä saksalaisen Schminken.

Joku varmaan muistaa tämän postauksen, jossa maalasin Ikea taulupohjan ja taiteilin siihen päälle ihan oman jutun. No nyt senkin päälle on maalattu:


Tämä ei taaskaan käy ihan yksiin mun ja isännän taidemaun kanssa, joten en tiedä, tuleeko koskaan tähän seinälle päätymään. Sainpa ainakin puhailla omiani hetken -nää rakkaat harrastukset kun ei lähiaikoina oo paljon saanut aikaa.

Tästä yksityiskohdasta näkee, miten Ollikin innostui piirtelemään. Punaiset vapaat viivat "We" ja "Love" -välissä on Ollin käsialaa. Enkä tietenkään raaski poistaa, vaikka ensiajattelemalla meinasi tulla suutahdus.

Tästä näkee vähän kokoluokkaa -ei voi ihan mihinkään nurkkaan piilottaa... Sorry Pappa.

"Näääin suuri!"


Tää olis just kevätkotiin kivan raikas ja kevyt.
Kaikki viivat on muuten vapaalla kädellä tehtyjä ja aika suunnittelemattakin hehe ;)
Vain ruudut jaoin maalarinteipillä suurinpiirtein samankokoisiksi mitaten ennen pastelleilla maalaamista.
Jos joku ehti ihmetellä kaikenmaailman numeroita ja lukuja, niin ne on meidän neljän syntymäpäivät.

Ja kuten sanottu, Asgeir ei ymmärtänyt tätä ihan.
Se ihmetteli moneen kertaan "mikä toi care on".
Mikä ihmeen care siis, carew vai (täällä on yks Carew niminen jalkapalloilija)?
No ei.
Pitäskö siinä olla cars!
Onk se niinku et "We_ Love_ cars?"

Sillä kesti oikeesti hetki tajuta mitä "care" tarkoittaa, vaik yleensä ihan tota enklantia ymmärtääkin.....


Ps. Edelleen luen KAIKKI kommentit huolella ja ne on mun bloggaamisen suuri ilo ;)

87 kommenttia:

Duussi kirjoitti...

Hieno! Ihanaa, että on tuollainen oma harrastus - ja vielä noin luova, jossa pääsee kunnolla purkamaan tunteitaan. :)

"We love cars!" Mahtavaa! :D :D

Sanna kirjoitti...

Hei Johanna,

Älä vaan välitä ikävistä kommenteista, antaa ihmisten kinata keskenään. Kiitos hienosta blogista, se tuo hyvää mieltä monen elämään :)

Anonyymi kirjoitti...

Upea taulu!
Selvästikin olet puhtaasti käsityöihminen. Kun joku osaa ja viitsii, niin kädenjälki on juuri jotain tällaista tai sitten kauluri :)

We love cars too :D

PrinsessaNoppi

Piitu kirjoitti...

Heh, nuo punaiset viivat taulun päällä vaan lisää tunnelmaa :) Kiva taulu!

Anonyymi kirjoitti...

Tuo on kaunis, kertakaikkiaan.

Sanos kuule sille Asgeirillesi että heivaa huutheiskulaan sen klassisen laivataulun ja laittaa spotein valaistuna tilalle vaimonsa ja poikansa taiteileman suurteoksen, sekä ihastelee ääneen huokaillen sitä väh. tunnin välein! ;D

Värit tuossa äiti&poika -työssä on hivelevän pehmeät.

t.Susse

Anonyymi kirjoitti...

Nuo Ollin tekemät "viivat" vain piristävät taulua. Taulussa on muuten todellakin kevään tuntua.

Pitäisiköhän itsekin etsiä pastellivärit naftaliinista? Minullakin vain pikkuapulainen on varmasti auttamassa.

PaH

Anonyymi kirjoitti...

Moikka! Sulla on mahtava blogi ja luen sitä päivittäin :)
Tyylitajusi ja omatekemät neuleet on upeita. Itse oon Kotkasta kotoisin ja hämmästyin kun luin sunkin olevan lähtöisin sieltä.
Toivottavasti jatkat kirjoittamista, sillä blogi on ihana. Onnea myös perheen lisäyksestä :)

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on kyllä ihana hyvän mielen blogi, todellinen löytö :) Olen jäänyt koukkuun! :)

Kaunista, herkkää ja ennen kaikkea uniikkia taidetta. Itsekin kyllä rakastan piirtämistä ja maalamista, mutta pysähdyin juuri miettimään, kuinka harvoin sitä tuleekaan taiteiltua.. Ihana tuo miehesti "oivallus" taulun tekstistä! :D

- Terhi -

Anonyymi kirjoitti...

Siis Oletko harkinnu ikinä taiteilijan uraa? Susta tulis upee taidemaalaaja :) Mie ainakin ostaisin sulta tauluja!

Kiia

Anonyymi kirjoitti...

Heipsan.

Kivan taulun olet tehnyt. Tykkään.:)
Voi, jos omatkin kyvyt antaisi myötä maalata/piirtää niin ihana olisi.

Meinasi silmät pudota päästä, kun huomasin tuon kommentti määrän tuolla edellisessä postauksessa. Herkkä aihe ja typerää riitelemistä. Onkohan se tämä vuoden aika vai mikä joka saa ihmiset niin kiukkuisiksi.:P

Sait muuten minutkin neulomaan ihanilla ohjeillasi. Tein eilen elämäni ensimmäiset neulepalmikot ja oli yllättävän helppoa. Tuli hyvä mieli, kun ylitin omat odotukseni neulontataidoissani. En vielä tässä vaiheessa haaveile tuosta kaulurista, kunhan vaan jotain pötkylää kudon.;)

Mukavaa päivän jatkoa.

Stina

Outi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tiia kirjoitti...

Ihan tajuttoman hieno! Vaikka nuo värit ei yleensä muhun iskekään niin tässä ne on semmoset ihanan kodikkaat. :)

Minna kirjoitti...

Ihanan keväinen taulu! Toivottavasti päätyy vielä kodin kunniapaikalle. :)

Olipas mukava, että sulta oli uusi piristävä postaus.

Marja kirjoitti...

Loistava tuo we love cars :DD En ole jaksanut aiempiin kommentoida kun meni keskustelu niin yli äyräiden - joten tyydyn tässä toivottelemaan aurinkoisia kevättalven päiviä sinne suunnalle! Ja ellei ulkona paistaisikaan, tuo taulu tuo valoa ainakin sisätiloihin :)

Nanna kirjoitti...

Anteeksi, repesin ihan kamalasti kun luin nuo Asgeirin kommentit. Nuo kun ovat aivan juuri sellaisia joita omalta mieheltä voisi tulla. ;)

Aina maut vaan eivät mene yhteen ja kummankin täytyy tehdä kompromisseja. Eikös nyt olisi Asgeirin vuoro?

Bella kirjoitti...

We love cars, hehe.. Tosi upee taulu ja ihana blogi, kaikella tapaa!:)

Annie kirjoitti...

Hehee, miehet ovat miehiä. Minunkin mieheni päässä pyörivät vain autot, tietokoneet, kajarit, you name it... Mutta vastapainoksi hän myös maalaa ja tekee musiikkia.

Teet kyllä hienoja tauluja ja käsitöitä. Tuo edellisen postin villatakki oli aivan ihana.

Lapset kannattaa ottaa mukaan pienestä pitäen. Meidänkin kaksivuotias maalaa jo tauluja taiteilijan ottein ja "soittaa" pianoa ja laulaa. Se on aivan uskomatonta.

Heljä kirjoitti...

Kiitos kauniista blogistasi. Olen tämän ihan vasta löytänyt. Sinulla on mahtava tyylitaju vaatteissa eikä taideteostakaan voi olla kehumatta. Hieno on! Seinälle vaan.

TARJA L kirjoitti...

Upea taulu! Näkee kyllä, että olet käsityöihmisiä, niin ihania käsitöitä olet tehnyt. Kiitos ihanasta blogistasi, joka jaksaa aina piristää, kun täällä käy vierailulla.
Pian on valmis neletakki, johon ihastuin ja mihin sinulla olikin ohje täällä blogissasi.
Mukavaa viikonloppua sinulle ja perheellesi.

Marjis kirjoitti...

Voi hitsi, miten upea taulu ja hienosti siihen sisältyy teidän tarina. Sä oot todella lahjakas!

Ja voi tylsyys, mitä kommentteja tuossa edellisessä postauksessasi. HUOKAUS! Omalla asenteella pääsee aika pitkälle...

M kirjoitti...

Heippa Johanna!

Olen aktiivinen blogisi lukija ja haluaisin kertoa, että pidän blogistasi TODELLA paljon. Mielestäni positiivinen elämänasenteesi huokuu kirjoituksissasi ja kuvissasi. Sinulla on pettämätön tyyli ja taitoa luoda kauniita käsitöitä - jatka ehdottomasti samaan malliin.

Onnea koko perheelle!

Seuraavaa kirjoitustasi odottaen,

M

Johanna kirjoitti...

Voi miten kivan nakoinen taas :) Toiset osaa :)

Sydämellä kirjoitti...

Ihana taulu ja Ollikin tajusi että sehän kuuluu tehdä niin kun kerran sinäkin maalasit siihen.Kai.
Onnea vielä ihanasta perhetapahtumasta.
Tiina

-TIINA- kirjoitti...

Tosi kiva taulu!!!

Vitsi mua naurattaa noi miehet ;) Tuon olis voinut kuulla myös meidän herran suusta....Mukavaa päivänjatkoa myös sinne!

Herttainen kirjoitti...

We love cars, se oiskin ihana herkkä ja sun tyylinen teos ;D Tosi kaunis ja jotenkin harmoninen, vaikka toisaalta myös sillisalaatti. Ja kyllä tuo peittoaa kaikki ne paattitaulut, että seinälle vaan sano Asgeir mitä vaan :D

Välitilassa kirjoitti...

Ihana miehen logiikka! We love cars... :D Ei kai se auta kuin että vaihtelette taideteoksia vuorokuukausin tms.

Harmillista jos on tullut kurjia kommentteja, pari ehdin lukea mutta harmitti niin että päätin jättää loput kommentit "harakoille".

Asiat voi sanoa niin monella tavalla, toivotaan että ihmiset miettisivät vähän miten asiansa ilmaisevat. Mulle sun blogi on ollut oikein kivaa ja piristävää luettavaa! Kiitos siitä ja tsemppiä!

Anonyymi kirjoitti...

Ompas kaunis.. Ja voi, maalasitko se aikaisemman päälle, jossa oli äiti ja lapsi.. Siitäkin tykkäsin ihan niiiiiiin paljon. Ja tämä on kanssa ihana, olisin pitänyt molemmat!! ü

Ihanaa kevättä sinulle ja perheellesi.. Älä anna muiden kommentointien vaikuttaa.. Olet aivan ihana ja valoisa ihminen, niitä tarvittaisiin lisää!! ü

T: -Hippu; vakkarilukija, kahden pienen lapsen äiti maalta

Anonyymi kirjoitti...

Löysin sun blogin eilen ja tämä on sitä jotain mitä olen kaivannut, aivan ihana! Olen kahlannut vanhoja sun blogitekstejä läpi ja pitää myöntää, että koukussa olen jo nyt :). kiitos! -e

Ruuturouva kirjoitti...

Käden taidot sinulle on hallussa, kaunis taulu. Miehesi kommentit oli todella hauskoja, sitä näkee mitä haluaa nähdä...cars-hihihii.

Sanelma kirjoitti...

Hei ihana! Olenkin arvellut, että on vain ajan kysymys, milloinka kommenttiboksisi alkaa muistuttaa vauva-lehden keskustelupalstaa. Suosiolla on aina kääntöpuolensa ja sen varmasti ymmärrätkin!

Kaikkea hyvää teille, jatka samaan malliin <3

Anonyymi kirjoitti...

Onko Asgeirilla kotona tyohuonetta? Sinahan voisit maalata hanelle auto-taulun, we love cars. :-D

Tuo taulu on aivan ihana, erityisesti se, etta se kertoo teista! Voi kun osaisin itsekin tehda tuollaisen, paasisi ehdottomasti kunniapaikalle meidan kotiin. Niin ihana se on!!

Voi harmi noita ed. postaukseen tulleita kommentteja. En jaksanut kaikkia ihan ajatuksella edes lukea. Mika kumma ihmisia nyt vaivaa, muutamissa muissakin seuraamissani blogeissa on ollut ihme kinastelua, juuri nimenomaan anonyymien kommentoijien taholta?? En ymmarra.

Jatka vaan samaan tyyliin, Johanna, sun blogisi on aivan huippu!

Jaana

Anonyymi kirjoitti...

Ihana taulu!! Waude!! Koitahan nyt puhua se seinälle asti, ei toi oikein pääse oikeuksiinsa varastossa...

Ja Kiitos mahtavasta blogista! Vahingossa eksyin tätä joskus lukemaan, ja nyt kuuluu päivittäin seurattaviin... ;)

Anni

Anne kirjoitti...

Olet mahtava taiteilija!

Anonyymi kirjoitti...

Tätä mä just tältä blogilta haluan! Nuori nainen ja äiti, joka kertoo ja kirjoittaa jostain muustakin kuin niistä lapsista, niitten vaatteista ja touhuista! Tottakai siitäkin joskus mutta että se ei ole tämän blogin "se juttu".

Niitä nöppispöppiskoppiskappis-blogeja löytyy muualta pilvin pimein, että eikun niitä sitten lukemaan, jos tähän ei ahdistumatta pysty :)!

Koska itsellänikin on lapsia (vielä useampia ja kaikki dagistanttien hoitamia ;)), niin ne lasten jutut sun muut on jo ihan kohtuullisen tuttuja. Vaatettaakin ne pitää, joten sekin puoli on nähty. Siksi onkin mukava täällä käydä lukemassa kuinka kaunista toiset saavat esim. käsillään aikaiseksi (kun itse on ihan tumpelo:)). Tai ihan vaan katselemassa kauniita kuvia, joissa välillä vilahtaa myös Norjan, ah niin kaunis, luonto!

Että Johannalle tsempit ja onnea täysin oikein valitsemallesi blogitielle :)! Onnittelut myös pienen, ihanan tytön syntymästä
<3!

T:T

PS. Pinnallisuutta ja materialismiakin voi olla niin laidasta laitaan, että siitäkään en koskaan lähtisi ketään tällaisen blogin perusteella syyttelemään :)!

Kirsi kirjoitti...

Ihana taulu :) Toivottavasti se pääsee seinälle asti.

Mulle heräsi kysymys noista sun pastelliväreistä... Miten ihmeessä niitä voi tehdä itse, onko se vaikeaa? (tekis mieli kokeilla, mutta en mä tiedä osaisinko ilman ohjeita for dummies ;)

Kiitos kivasta blogista :)

Anonyymi kirjoitti...

Millä maalaat peittoon pohjan? Hienoa työtä, taas!

Tuula

Anonyymi kirjoitti...

We love cars? Täytyy tunnustaa, että hiukkasen hirnuin tuolle. Miehet on joskus hassuja. :))

Ja Aino on supersuloinen. Äläkä ota itseesi noista eilisistä. Joillain karkasi se kuuluisa mopo käsistä.

Mä tykkään sun blogista hurjasti, eikä se ole musta täysin pinnallinen. Ja toivon, et jaksaisin itsekin pitää vastaavaa. Mut mulla ei ole näin paljon sanottavaa... Eli en siis bloggaa. Ja kyllä, luen mielelläni vaatejuttuja, kenkäjuttuja, vauvajuttuja jne. Et jos se on pinnallisuutta et vaatteet/kengät/laukut kiinnostaa, niin olen sitten pinnallinen myös.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno taulu!
Hauska kommentti mieheltä. Meillä lapsi ihmetteli, et miksi pitää lukea home?! Eikö koti olisi parempi? :)

-Rista-

Anonyymi kirjoitti...

Kiva että voit purkaa itseäsi kankaalle (tai paperille). Ehkä Asgeir olisikin halunnut tekstin norjaksi:)

V kirjoitti...

Voi että, olet niin taitava! Aivan ihana taulu, tykkään kovasti!:)

Anonyymi kirjoitti...

Upea taulu. Herkkä, yksinkertainen, kaunis. Olli kulkee äidin jalanjälkiä taiteellisuudessa. Ja ihana se We love cars :D Miehen ajatusmaailma :)?

-tuulikki-

malla kirjoitti...

heippa!
muutaman kerran oon täällä vieraillu ja nyt ekaa kertaa kommentoin.
sulla on ihana blogi kaikkinensa ja taulussasi on kiva tunnelma,kuin tuulahus merenrannalta:)raikas ja keväinen..

malla-

Iida kirjoitti...

Kaunis taulu! Ja kiva tuo synttäripäivät-idea! Täytyykin pistää korvan taakse :) Tosin noin hienoja mä en osaa tehdä, mut jos vaikka johonkin simppeliin tilkkutyöhön ;)

(Mä taisin aloittaa vahingossa sen pinnallisuus-jutun viime postauksessa, soriiiii! Mutta siis se oli mun eka kuvitelma blogista (jonka lausuin sit ääneen), mutta joka muuttui tyystin kun tutustuin blogiisi :))


Ja minä jaan myös saman synnyinkaupungin kanssasi :) Ihmekös, että täällä on niin kotoisaa :)

Iloisia ja aurinkoisia talvipäiviä!

Emma kirjoitti...

Aivan ihastuttava taulu, se, että siinä on oikeasti myös viestiä ja selvästi tunnetta, tekee siitä vielä upeamman. Mun seinälle kelpaisi! Tuli oikeen inspis tehdä taas itsekin välillä jotain tuommoista, hmm. Meillä on avomies jopa pyytänyt, että tekisin :) En kyllä ole ihan varma, meneekö meidänkään maut sitten loppupeleissä ihan yksiin ;) Mun kun tekis mieli väsätä just jotain tuollaista oikein hempeää!

Kuten moni muukin on sanonut, älä letkauta korvaasi typerille kommenteille, blogisi on ihana, kaikessa "pinnallisuudessaan" :) Itse en jaksa blogien muodossa yleensä mitään turhan syvällistä lukeakaan (kirjat sammuttaa sen janon), ja suurin osa seuraamistani blogeista keskittyykin vaate/sisustus/kauneus -juttuihin. Kuitenkin, mielestäni sun blogi on ehdottomasti niistä sieltä syvällisemmästä päästä, koska kirjoituksista huokuu kirjoittajan elämänasenne. Juuri sopivan inspiroivaa hömppää mun makuun! :)

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis taulu! Carew, toi oli aika paha, et olisit niinku laittanut jonkun jalkapalloilijan nimen tuohon? Heh... Mun mielestä KTP olis kyllä ollut hyvä:D eli terveiset Kotkasta!

Anonyymi kirjoitti...

HEI!

Kommentoin ekaa kertaa, olen lukenu tätä blogia nyt ehkä pari kuukautta, ja on minu suosikkien joukossa! Ihana taulu muute.


Ps. Tuolta sivusta voisi varmaan poistaa jo tuon laskettu aika 6.1 jutun :))

Muista kirjoitella!

T. lukiolainen

Kädenjäljet kirjoitti...

Hei Johanna! Olen seurannut kesän alusta blogiasi ja kertaakaan aikaisemmin en ole kommentoinut! Se, että täällä päivittäin käy ja odottaa uutta postausta kertoo siitä, että blogisasi on sitä JOTAKIN mikä mielyttää minua!

Olen pitkään miettinyt päivän asujesi kuvausta! Onko Olli-poika hyvä valokuvaaja vai kuvaatko itselaukaisimella?

Terveisin
Kädenjälki, joka haukkoo henkeä kun näkee kuvia olohuoneesi ikkunanäkymistä!!!

Anonyymi kirjoitti...

Moikka Johanna!
Kiitos inspiroivasta blogista.Ja onnea ihanaisen Aino-vauvan äidille! Elämänmyönteisiä juttujasi on ihana lukea, ja päivänasupostaukset ovat suosikkejani (kehtaanko edes tunnustaa, että olen yli 30 v ja kahden lapsen äiti);).Käyn täällä vierailemassa säännöllisesti, ja pahoittelen, että kommentoin tosi harvoin. Yritän parantaa tapani.Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, ja toivottavasti saamme nauttia jutuistasi jatkossakin. T. Maiju R

Anonyymi kirjoitti...

Carew heh:-) Mun futarimies vois paastaa suustaan just jotain tollasta:-) Hieno taulu, varit on on todella hyvat, hieno elava pinta ja just passelit teille. Onks noi kuivapastellit?

Mervi Krsand kirjoitti...

Vähänkö ihanan näkönen kuva Ainosta ja Ollista tossa viime postauksessa :)

Musta Aino ja Olli nimet on tosi hyvät ajatellen, että asutte täällä.. varmasti tulee selväks, ettei täysin norjalaisia, mutta myöksin helpot norjalaisille lausua :) miten ihmeessä ees keksitte noin kivat nimet? mulle tuli myös mieleen OA ja AO, että tuleekohan ne Alfa Omegasta.

Hehe.. repesin ihan täysin tohon Carew -kommenttiin.. hehe :) Miehet! ;D siinä näkee, että futis ja autot aina mielessä ;D hehe :)

sähän voit kokeilla laittaa taulun seinälle, kattoo kauanko menee, ennen ku edes huomaa ;) hehe :)

oikein mukavaa ja aurinkoista helmikuuta :)

Heta kirjoitti...

Wau, ihana persoonallinen taulu! Värit ovat upean keväiset!

Kiitos loistavasta blogista, olet ollut inspiraationa myös minulle siinä, että itsestä huolehtiminen ja pukeutumiseen panostaminen kannattaa myös kotona. Tyylisi on ihana!

Ja juu, älä piittaa noista viime kommenteista, se iski näemmä tännekin se mafia jostain vauvapalstan uumenista. Toisilla on niin ihme tarve ottaa kantaa ja jauhaa negatiivista soopaa ja repiä juttuja jostain sivulauseista. Mä olen esim. saanut tylyytystä lapsiemme melko suuresta ikäerosta, ei kuulemma tule elosta mitään;D;D

Keep it going:)

Anonyymi kirjoitti...

Moi Johanna,

täällä jälleen yksi "piilossa" pysynyt blogisi lueskelija, joka uskaltautuu ensimmäistä (mutta tuskin viimeistä) kertaa kommentoimaan.

Tää sun blogisi on paras kaikista mun seuraamistani blogeista. Niin kovin ihana, harmooninen ja elämänmakuinen. :)

Todella kauniin taulun olet tehnyt. Mä kelpuuttaisin ainakin tuollaisen kotini seinälle ihan heti. Miehesi kommentit saivat naureskelemaan. :D Ihan helmiä!

Lotu kirjoitti...

Ihana taulu! Vähän ton tyyppistä ruudukkokuvaa olen suunnitellut oman asuntoni seinälle. Kaupoista ei tietenkään riittävän persoonallista taulua löydy, joten kiva olisi itse tehdä jotakin, mutta kun en osaa piirtää mitään :( Tosin harjoittelun puutettahan tuo taidottomuus vaan on, joten ehkä pitäisi viettää kevät liitujen kanssa luonnostellen. Syksyllä voisi olla jo valmis kuva seinällä :)

Mua hymyilytti tuo We love cars -kohta, mutta nauraa en osannut, koska omat aivot menee kans välillä tuttujenkin vieraskielisten sanojen kohdalla kummasti solmuun. Pää saattaa mm. lausua englanninkielisen sanan ruotsiksi, jolloin lauseen sisällöstä tulee ihan kaheli, enkä kuitenkaan tajua, että mulla on osa lauseesta mielessä väärällä kielellä :D Autot ja jalkapalloilijat eivät mieleeni tule, mutta ruokasanat sitäkin useammin ;)

anette kirjoitti...

Mmm...aivan ihana blogi sulla ♥
niin seesteinen ja lämmin...tästä tulee aina niin hyvä mieli ja sellainen sisäinen rauha...kiitos

anette

kuwaitin kaunotar kirjoitti...

Ma olen aikasemminkin jo ihastellut noita sun toitasi ja yha edelleen ne saavat mut hiljaiseksi. Nuo on niiiiiiiiin ihania! Hassua sinansa etta tykkaan noista niin paljon, kun meilla kaikki taulut on mustavalkoisia tai ruskeita (toisin sanoen kaikki hyvin tummaa).

Ette te vois muuttaa tanne ja tulet tanne mulle hovitaidemaalariksi???? :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei Johanna!
Ihania juttuja olet taas kirjoittanut, taiteillut ja ommellut. Blogisi on ihanin,ainoa jota jaksan seurata aktiivisesti.

Kateellisten panetteluja nuo viime kertaiset muutamat kommentit...niitä aina valitettavasti riittää, kun on kaunis ja pärjäävä. Positive thinking rules!

T. neljän lapsen onnellinen ja myös itsestäänhuolehtiva kotiäiti Anna Espoosta ;)

Anonyymi kirjoitti...

Siitä tunnistaa hyvän taiteilijan, kun uskaltaa peittää jo valmiiksi upean teoksen. Tietää, että voi joskus tehdä uusiksi, jos kaduttaa. Ja ei voi kyllä muuta sanoa kuin että aivan upea tämä uusikin teos!!

Vähän jälkijunassa tulee tämä kiitos, mutta kiitos Johanna, kun teit sen neulelettiohjeen! Joskus yläasteella käskettiin tekemään lettiä, mutta se oli niiiiin vaikeaa, ettei siitä tullut mitään. Sen koommin en edes yrittänyt. Sun ohjeilla letin teko vaikutti kuitenkin helpolta ja päätin kokeilla.. tuloksena aivan upea tyynynpäällinen! Eli kiitos tuhannesti ohjeistasi!

Siihen liittyvä kehitysehdotuskin olisi, eli tunnisteet. Jos ohjeita löytyisi vaikka diy-tunnisteella tms. niin se palvelisi meitä toheloita ;)

kirsi kirjoitti...

Tosi kaunis taulu. Kyllä mäkin äänestäisin sen puolesta että laivataulu saisi tehdä tilaa tälle..

Kiitos taas tämänkin nuhaisen kotipäivän piristämisestä kivalla blogillasi.

H kirjoitti...

Rakastuin tauluun! Olet todella luova (: Koita nyt se sun mieheskin saada ymmärtämään, toihan on mielettömän kaunis!

annn kirjoitti...

Sulla on todella ihana blogi! Oon sitä jo jonkun aikaa lukenut. :) Jos haluat osallistua neuleaiheiseen arvontaan, kipaiseppas blogissani!

Nanna kirjoitti...

Mä olin myös tulossa sanomaan, että tee nyt edes vaikka joku pieni taulu vessaan tuolla we-love-cars -tekstillä. Niin hassu juttu se oli :D

Järkytyin vähän tuosta aiemman jutun kommentoinnista. Miksiköhän aina toisen äidin pahin vihollinen on toinen äiti?

mariastiina kirjoitti...

Aivan ihana taulu, vitsit että oot taitava! Ja tosiaan oikeesti ne poikas tekemät viivat tuo siihen elämää.
Ja suuronnittelut multakin vielä perheenlisäyksen johdosta! Oot maailman kaunein äiti! :)

Outi kirjoitti...

WAUDE mikä taulu, todella kaunis ja tosiaankin niin keväinen, idea on syntymäpäivistä on hieno!!!

Tekisitkö minullekin tuollaisen..... =)

Jatka samaan tahtiin blogisi kanssa, tämä on hyvä elämän makuinen blogi, kiitos sinulle siitä! =)

Viivu kirjoitti...

Voi miten sulonen! Varastan idean talteen jos sopii ;) Noi syntymäpäivät meinaan... Tosin meillä melekeen kaikilla se on 18 :)

Laura kirjoitti...

Oi vau, tosi kaunis taulu. :)

Ekaa kertaa kurkkimassa..

Anu kirjoitti...

Johanna, huomenta Suomesta!
Upea taulu!!!
En minäkään raaskisi ottaa niitä viivoja pois...Olli nyt on tahtonut ihan selvästi yhdistää ajatuksen' We love',hih.

Edellisiin kommentteihin tahdon kerrankin sanoa sanasen (meillä on siis 3 lasta, 10-,7- ja 2- vuotiaat)...
kaikkea mahdollista kuuluu matkan varrelle, vanhin poikamme ei kestänyt viime vuonna tätä julmaa maailmaa ja romahti, oikeasti. Jos käyt joskus kurkkaamassa blogiini, niin siitä ei siellä keskustella, vaan onnellisista asioista!
Ja JOKA IKINEN ILTA, kun menen nukkumaan (aivan sama miten kamala päivä olisi ollut) minusta tuntuu, että olen maailman onnellisin äiti, kun nuo kolme ovat juuri minun lapsiani.
Ja siinä, että nauttii elämästä sellaisena kuin se on, ei ole mitään pahaa, päinvastoin!
Sinulla on ihana perhe, elämä on hyvää ja jaksat nauttia siitä:)Hienoa!
Ketä se hyödyttäisi, jos murehtisit nyt, että, apua, mitäköhän minunkin elämäni on parin vuoden päästä?
Oikein ihanaa päivää ja viikonloppua sinne koko poppoolle!!!

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis! Ja aion edelleen hehkuttaa sua, olkoot muut mitä mieltä tahansa;) Ihanaa viikonloppua!

Helmi

Anonyymi kirjoitti...

Mielettömän hieno taulu, siis käsitinkö oikein, että maalasit sen ihastuttavan äiti/lapsitaulun päälle? toivottavasti et, kun se oli aivan ihana.
Miten noita pastellikyniä voi itse tehdä?
Joo mulle tuli sun puolesta paha mieli noista "olen itse ylitse muiden äiti" blogeista. Jokainen tekee miten itse haluaa lapsiensa ja elämänsä suhteen. Ymmärrän täysin, että 2pvää viikossa on kiva viedä Olli päiväkotiin, itse olin kolme vuotta kotona ja nyt meidän hoidossa tökkii kaikki, eli asiat voisivat olla niinkin, että Olli ei siellä viihtyisi, sitten olisi toinen juttu.
-karin

Susa kirjoitti...

Tosi hieno taulu!! Oot siä vaan niin taitava. :)
Ihana, ettet jaksanut välittää noista ihme kommenteista, toivottavasti osaavat pitää mölyt mahassa jatkossa.

Anonyymi kirjoitti...

Olet kyllä taitava käsistäsi, wau!! Tykkäsin äiti & lapsi taulusta, mutta tämäkin on hieno... Voisin itse ottaa molemmat!! Mutta tietenkin itse olet kriittinen omia töitäsi kohtaan ja näet niissä vikoja mitä me muut ei nähdä, joten ymmärrän korjauksen tarpeesi!!

Ja edellisen postauksen kommentteihin pinnallisesta blogista haluaisin kommentoida, että tykkään sun blogista JUST tällaisena. On niin virkistävää tulla tänne katsomaan mitä ihanaa sulla on päällä, minkä ihanan laukun olet hankkinut, mitä tuotteita käytät ja tietysti kaikki postaukset lapsista ja kodistanne. Vastapainoa elämän kurjille puolille!! Jatka samaan malliin Johanna!!

Terkuin, Mia

Sari Kujala kirjoitti...

Olet selvästi hyvin taiteellinen, aivan ihana taulu! Ja että olet ehtinyt ja jaksanut sen kaiken muun ohessa tehdä - ihailtavaa!
Sinusta voisi tulla taiteilija, kuvittaja tai AD :)

Saara kirjoitti...

Kävin viime viikonloppuna Berliinissa Bauhaus-museossa ja kun olin muutaman tunnin tuijottanut tauluja, joita oltiin käyetty opetusmateriaalina värioppitunneilla sain aivan kamalan ison ispiraation ryhtyä taiteellisemmaksi. Kävin sitten Suomeen saavuttuani ostamassa akvarelleja, pensseleitä ja paperia ja nytten olen maalannut hauskoja väriyhdistelmiä. Ihanaa kun saa jostakin inspiraatiota tehdä jotakin ihan uutta ja miten virkeäksi sitä tuntee itsensä näin kaamosmasennuksen keskellä! :)

Anonyymi kirjoitti...

"We love life" ja "We care", miksei "We love cars":kin :DD Ihana taulu. Kiitos tästä blogista, sulostuttaa päivää joka kerta kun lukee :)

Serena

Anonyymi kirjoitti...

Pitkästä aikaa saan ja ehdin raapustettua kommentin, vaikka usein käynkin (oikein hävettää!).

Ensiksikin: ihan älyttömän paljon onnea suloisesta pikkuneidistä! Kuulostaa, että kaikki on sujunut oikein hyvin ja isovelikin on uudesta roolistaan ylpeä :-)

Kiva kun olet näinkin usein päivittänyt, kaikki arjen asut ovat ainakin minusta olleet tosi kivoja ja niitä postauksia olen erityisesti odottanut (täällä ollaan nimittäin samassa elämäntilanteessa :-D).

Ihania vauva-arjen päiviä teille koko perheelle, nauttikaa ja voikaa hyvin! Kyllä pikkuiset on vaan niiiin suloisia nimim. oma tytär nyt 7vk :-D

Silla

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Olen ihan koukuttunut blogiisi. Ihailen varmaa tyylitajuasi, josta kertoo se miten yhdistelet hm:ää ja merkkivaatteita. Mä olen ihan kade :-) Siis vain positiivisessa mielessä. Mutta mitenkä tämä maa onkin pullollaan ihmisiä, jotka ei kestä toisilta mitään muuta kun kurjuutta jne. Kateus on ihan kamala asia. Paitsi jos sen osaisi kanavoida jotenkin itsensä kehittämiseen, ei matkimalla toista, vaan ottamalla jotain tavoitteita tms. toisen ihmisen elämästä. Noh, tolle nyt ei vaan mahda mitään. Koita KESTÄÄ! Mutta pienen vauvan äitinä on mieli myrskyisä ehkä kenties...
MUTTA sitten tärkeimpään asiaan, oma napa lähinnä sydäntä :-) Hih. Ethän sä vaan mitenkään suostuis tekemään tuollaista taulua tilauksesta? Korvausta vastaan siis tietenkin. Mä ihastuin tohon AIVAN TÄYSILLÄ. Jos vaan mitenkään osaisin, tekisin itsekin. Mutten osaa, enkä voi edes ikinä kyllä oppia. Meillä olis tuommoiselle tilaus ihan paraatipaikalla olkkarin sohvan yläpuolella. Talo on muuten ihan täynnä tavaraa ja kaikki paikallaan, mutta jo 5 vuotta on sohvan yläpuolelle ollut hakusessa jotain... MUTTA MITÄ! On ollut ikkunanpokaa, pienempiä tauluja, isompia ja vaikka mitä. Mutta nyt kolahti, että tuollainen!!! Meillä on uusioperhe ja siksi tommonen olis siinäkin mielessä hieno, että haluaisin tämän meidän perheen yhteen ja samaan pakettiin, tuommoiseen tauluun.

Terkuin
lukija susirajalta

Anonyymi kirjoitti...

Hei

Ajattelin vaan tulla kertomaan että mielestäni teet täällä blogissa "arvokasta työtä" kun esimerkilläsi inspiroit meitä muita kauniimpaan, tasapainoisempaan ja terveellisempään elämään. KIITOS! Mulla ainakin on kaikissa em parantamisen varaa ja täältä saan aina vähän lisää intoa ja hyvää mieltä. Pysy juuri sellaisena kuin olet, ja blogisi myös ;).

- Kollega ja kaima; Johanna

Pirjo kirjoitti...

Upea taulu!Ehdottomasti seinälle!

Lumen keskeltä terkuin Pirjo

Anonyymi kirjoitti...

Mä taidan olla ainoa joka on Asgeirin kanssa samoilla linjoilla, oijoi. :)))) se oli ehkä enemmän mun makuun se edellinen maalaus. Mutta mä olenkin ikivanha ;)
MX

Anonyymi kirjoitti...

Aivan sanoinkuvaamattoman upea taulu :) Olen kanssa vasta muutama viikko sitten ekan kerran päätynyt blogiisi ja ah! rakkautta ensi lukemalla :) Itse olen pian 9kk vanhan tyttösen äiti, rakastan sisustamista kuten sinäkin ja olen myös hoitoalalla. ainut että noi kädentaidot on jotain aivan..öö..kamalaa :D Joulukortit itse teen, siinä kaikki.. niin, ja nekin aika räpellyksiä, mutta tärleintä kai on se ajatus:)
Ihanaa talven jatkoa♥
Aino ja Olli ovat aivan ihania, tulee ihan vauvakuume katellessa nukkuvaa pikku-Ainoa :)

Anonyymi kirjoitti...

Todella upea taulu! Sulta noi käden taidot sujuu :) Ihana seurata kun joku osaa ja jaksaa ja inspiroi! Kiitti blogistasi!

Tia

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos ihanasta blogista! Syvällisempää pohdintaa kaipaavat voivat lukea sitten jotain muuta... Itse käyn kurkkaamassa täällä kotoista ja lämmintä tunnelmaa.
Ja pitäisihän aikuisten ihmisten jo tajuta, että jokaisen elämässä on niitä synkempiäkin puolia, mutta paljon on asenteesta kiinni, miltä kantilta elämää katselee. Että valitseeko katkeruuden vai kiitollisuuden polun. Itselläkin ollut monta kertaa näitä valinnan paikkoja ja vaikeitakin asioita elämässä, mutta vielä voittaa kiitollisuus.

Toivottavasti jaksat jatkaa tätä ihanaa "työtä" täällä! :)

terv. 3-vuotiaan prinsessan lastentarhanopeäiti

Outi Loimaranta kirjoitti...

Mua kans kiinnostaa, että millä vedit tuon pohjan?

En ollut ikinä ajatellutkaan, että jonkun "kaupan taulun" voisi hyvin ostaa oman taideteoksen pohjaksi. Sehän on aivan loistava idea, ja välillä noita varmaan löytää sangen edullisesti löytölaareista sun muista.

Tänä viikonloppuna kyllä kaivan pastelliliidut esiin, kiitos inspiraatiosta.

Anonyymi kirjoitti...

Vielä palmikko-ohjeesta. Oli niin selkeä kuvineen ja teksteineen, että olen käyttänyt sitä yläkoulun opetuksessa : ) ja oppilaat tykkää! Mieti vielä sitä käsityöalaa!!!

terkuin tekstiiliope

heinis kirjoitti...

A-P-U-A!!! Ihan järkyttävän hieno :---)) Luin aluksi uudemman postauksesi ja meinasin kommentoida siihen, että mistä olet noin kauniin ja raikkaan taulun löytänyt, mutta siis WHAT <3 :--) Jaksat aina yllättää!! ihanaa viikendiä täältä kotisohvalta...olen yksin kun mies on kummatkin vloppuyöt töissä:-( (eikä oo edes valkkaria!!:-D)

J. kirjoitti...

Aivan ihanan blogin olet luonut :) On ilo seurata mitä kaikkea kaunista elämääsi tulee!

Hood Canal Gal kirjoitti...

Brilliant, so beautiful! Just love it!

August 10th is my B-day.

Anonyymi kirjoitti...

hei,luin tätä diy-puoltasi ekaa kertaa ja siis en ollenkaan tajunnut että miten siis maalasit vanhan päälle/ostetun päälle...?? Ei kertakaikkiaan mun päähän mahdu et miten tällainen tapahtuu??

-nunju-

ps. koukussa oon sun blogeihin,lukenut nyt n.2kk