Stavangerin saldo

Katotaans, mahtavasta viikonloppureissusta jäi seuraavanlaisia juttuja käteen:

• Ihana hotellihuone (no ei varsinaisesti jäänyt käteen) nahkaisilla nojatuoleilla ja valtavilla lattiasta-kattoon ikkunoilla; näkymänä pieni rauhallinen ranta ja taustalla upeita purjeveneitä.
• Aivan upeat ilmat.
• Pienellä rauhallisella rannalla paljon istuskelua mansikoiden ja muiden eväiden kera isin kalastellessa. Sekä kera yhden Aku Ankka-ämpärisetin, keltaisen kuormurin ja Ompun.
• Neljäs sija siinä NM-kisassa. Kuin ollakaan vika oli veneessä ynnä muissa täysin itse herra kalastajasta riippuamttomista syistä.
• Paitsi 150 kalastajamiestä, myös yksi Stavangerin liigajoukkueelinen jalkapalloilijoita samassa hotellissa. Ei niin, että äitin silmä ois lepäillyt, kunhan mainitsin.
• Paljon kavereita ja älyhyvää ruokaa.
• Ikeasta ruotsalainen ruisleipä-sekoitus. Kuulosti ihan mielettömän helpolta ja tyydyttää varmasti ruisleipähimon. Laitan lisäraporttia i morgen.

Ai niin.

• Yksi romuttunut auto.

Älä äiti (ja muut) nyt säikähdä, mut oltiin aika kolarissa paluumatkalla. Asgeir ajoi ja bestman-Martin istui vieressä. Me Ompun kanssa rauhassa takana.

En onneksi juurikaan huomannut, että meidän kaistalla kovaa vauhtia porotti päin toinen auto. Asgeir ehti kääntää hieman oikealle penkkaan, jolloin nokkakolari vaihtui semi-nokkakolariksi ja pahin rysäys tapahtui mun ja Asgeirin ovien kohdalla. Tosi tämä nyt ei vielä mitään, sillä törmays oli sen verran voimakas, että Asgeir menetti autonsa hallinnan ja sinkoilimme sitten vastaantulevien kaistalle ja siitä yli kohti -mitäs muuta kuin jyrkännettä ja merta. Tässä vaiheessa ehdin kai vain toivoa, että auto pysähtyisi. Jarrutus kun oli kestänyt jo vaikka kuinka kauan.

Luojan kiitos matka stoppasi kaiteeseen, joka kylläkin irtosi maasta ja ryttäsi auton nokankin kokonaan.

Kun kaikki oli kysyneet toisiltaan aika moneen kertaan, että sattuiko, ootteko kunnossa kömmittiin jostain airbagien seasta ulos ja törmättiin aika moneen huolestuneeseen autoistaan ulos ryntäilevään kuskiin.

Hyvin nopeasti nyös siihen mielenkiintoisimpaan -mieheen, joka meitä päin väärällä kaistalla ajoi.

Kaveri oli älyttömän mukava (vaikkakin ajoi kuin idiootti), kolmen lapsen isä ja totaalisen kauhuissaan/paniikissa/helpottunut, että kaikki olivat kunnossa -heidän autolleen kun ei juurikaan mitään käynyt. Säilyi tielläkin. Kiitteli tuhat kertaa mun supermieheni nopeaa reagointia ja meidän kaikkien henkien pelastamista. Kävi oikeastaan sääliksi koko perhettä; luulen, että ne ottivat onnettomuuden meitä paljon raskaammin. Se vaimo ei kyennyt ajattelemaan tai puhumaan mitään järkevää.

Kenellekään ei siis käynyt mitään.

Kädet ristissä taisin eilen nukahtaa kun viimeinen kahden aikaan vuokra-autolla kotiin päästiin. (Ja silmät ristissä ihan hölmönä menin töihin kun en järkytykseltäni tajunut ilmoittaa sairaaksikaan.)

Muistakaa liikenteessä

• Turvavyöt. turvavyöt.
• Olla kääntämättä katsetta takapenkillä kinasteleviin lapsiin niin pitkäksi aikaa, että ajatte vastaantulevien kaistaa.
• Auto, jossa on airbagit.
• Oikeanlainen lastenistuinten kiinnitys. 90% liikenneonnettomuuksissa kuolleista lapsista ovat istuneet väärin asennetuissa turvaistuimissa.
• Turvavälit.
• Valppaus.
• Kohtuullinen ajonopeus.
• Ensiapukurssit ja maalaisjärki.

Täällä ei muuten puhalluteta automaattisesti -ei nytkään kumpaakaan kuskia kun ei epäilystä ollut eikä sakkoja tule, jollemme uudelleen ilmoita asiaa poliisille.

Tuhannet kiitokset Asgeirlle, joka teki ja reagoi niin oikein kuin ikinä olisi voinut, pysyi rauhallisena ja oli ystävällinen miesparalle. Olen kiittänyt ihan monta kertaa.

Ja kuvia tähän postaukseen ei sattuineista syistä tule -ihan kauniista alusta huolimatta ;)

Ps. J: Oon ollut ihan netti-pimennossa, mut mun s-posti on aalvesta@broadpark.no, laita postia!! :)